#kenenteatteri #vemteater #whosetheatre
Pyysimme teattereiden johtajia keväällä 2019 osallistumaan kampanjaan kertomalla, miten moninaisuus toteutuu heidän johtamissaan teattereissa nyt ja mitä suunnitelmia heillä on tilanteen parantamiseksi.
”Ruska Ensemblessa taidetta tekevät kiinteiden teattereiden ja vapaan kentän taiteilijat rinta rinnan. Tuotantomme ovat aina yhteistuotantoja, joissa kiinteän teatteriverkon ja freekentän raja ylitetään. Sukupuolijakaumasta huolehditaan suunnittelijoita ja esiintyjiä koottaessa, samoin etnisyyden moninaisuudesta, sillä Ruska Ensemble tuo yhteen arktisia alkuperäiskansoja, mm. inuiitteja, saamelaisia, hanteja ja manseja suomalaisten taiteilijoiden kanssa. Uskomme tasavertaiseen yhteistyöhön ja toisiltamme oppimiseen sekä kulttuurien, sukupuolten ja ikäpolvien moniäänisyyteen ja vuoropuheluun.
Koko Ruska Ensemblen taiteellinen agenda perustuu arktisten alkuperäiskansojen mukaan ottamiseen suomalaisessa ja kansainvälisessä näyttämötaidekentässä. Yritämme taideprosesseissa osoittaa sitä esimerkkiä, mitä koko suomalaisen yhteiskunnan tulisi mielestäni tehdä. Ohjaamassani Arktisessa Odysseiassa, joka on nyt kansainvälisellä festivaalikierroksella, kolmesta esiintyjästä kaksi on naista ja yksi mies. Etnisyyksiltään he ovat inuiitti, saamelainen ja t¨ukt¨i.
Lupaan jatkossakin pitää huolta siitä, että monikansallisuus ja molempien sukupuolten edustus teoksissa näkyy ja kuuluu.”
Jarkko Lahti
Ruska Ensemblen taiteellinen johtaja
Kuva: Laura Malmivaara / @laura.malmivaara
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@ruskaensemble @globeartpoint
”Asian eteen emme ole tehneet tarpeeksi, mutta toivon, että tämä muuttuu tulevina vuosina. Kun on osa rakennetta, on vaikea nähdä sen mahdollisia syrjiviä elementtejä. Kaupunginteattereissa joudutaan myös pohtimaan paljon, mikä resonoisi katsojakunnassamme. Vastaus johtaa helposti yhdennäköiseen ja yksituumaiseen ajatteluun suhteessa kampanjan peräämään moninaisuuteen.
Moninaisuuden huomioiminen rekrytoinnissa on meillä tarkoittanut sitä, että esim. ohjaajan perustellun näkemyksen pohjalta roolituksia voidaan ajatella perinteisten sukupuolirajojen yli. Samoin teknisissä tehtävissä ollaan pääsemässä siihen, ettei ole enää ”miesten” töitä ja ”naisten” töitä. Nähdäkseni rekrytoinnissa ylipäätään mahdollisuudet ja moninaisuuden hyväksyntä eivät aina kohtaa. Esteeksi muodostuu usein se, ettei ko. töihin ole hakeutumassa väkeä laaja-alaisesti. Myös teatterin rekrytointiprosessissa on kehittämisen varaa.
Ohjelmistomme ja tekijöiden moninaisuutta on lisännyt se, että teemme paljon yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Myös Avolava-projektimme lisää eritaustaisten tekijöiden mahdollisuuksia tulla osaksi yhteisöämme.”
Ilkka Laasonen
Lahden kaupunginteatterin teatterinjohtaja
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@lahdenkt @globeartpoint
”Valtimonteatterin yhtenä merkittävänä arvona on moninaisuuden toteutuminen teoksissa. Pyrimme tekemään teatteria eri kielillä, eri-ikäisten kanssa, emmekä sulje pois liikuntarajoitteisia, emme kuulo- tai näkövammaisia. Myös kaikki ikään, sukupuoleen ja rotuun liittyvät rajoitteet puuttuvat toiminnastamme.
Viimeisin esityksemme Turvallisin ja onnellisin maa toteutettiin kahden ulkomaalaistaustaisen näyttelijän kanssa. Työkielenä oli englanti, mutta näyttämöllä kuultiin espanjaa, arabiaa, englantia sekä suomen kieltä. Tulemme jatkamaan samalla linjalla tulevaisuudessakin. Olemme myös nostaneet keski-ikäisten naisnäyttelijöiden roolituksen yhdeksi keskeiseksi teemaksi kolmevuotisella trilogiallamme, jonka viimeinen osa tullaan näkemään syksyllä 2019.
Teatterin johtajana pyrin edelleen pitämään kiinni teatterin sille asettamista arvoista ja vaateista: rohkeita kokeiluja, koskettavia tarinoita ja uusia muotoja ilman minkäänlaista syrjintää. Olen myös avoin kaikille erilaisille yhteistyöproduktioille sellaisten tahojen kanssa, joille moninaisuus on arvo teatterin tekemisessä.
Koska teatteri kuuluu kaikille, olemme myös pitäneet ilmaisnäytöksiä. Raha, pääsylipun hinta, ei saa olla esteenä teatterissa käynnille. Pienelle teatterille tämä on iso investointi, mutta sydämen asialla kun ollaan, ei hintalappuja enää laiteta.”
Mona Kortelampi
Valtimonteatterin teatterinjohtaja
Kuva: Mona Kortelampi
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@valtimonteatteri @globeartpoint
”Pieni ammattiteatteri rekrytoi harvoin. Meillä on monipuolista, monikielistä ja monella lailla uutta luovaa toimintaa. Esiinnymme säännöllisesti kummallakin kotimaisella kielellä, kuvailutulkkauksiin olemme kouluttaneet näyttelijämme ja teatterikuraattorin, olemme esteetön teatteri. Meillä on erityisherkille katsojille ns. hiljaisia näytöksiä ja pyörätuolit pääsevät katsomoomme. Taideterapia, jota toteuttaa oma ryhmätaideterapeuttimme, tavoittaa monenlaisia asiakkaita eri ikäryhmissä. Kaikki tämä vaatii henkilökunnaltamme paljon osaamista. Rekrytoinneissa muilla kuin näyttelijöillä kieli ei ole ongelma. Nytkin haastattelemme näyttämömestarin työhön erikielisiä hakijoita.
Esityksissämme lapsille on aina tarkkaan mietitty yleisinhimillinen sanoma. Toimimme kiusaamista vastaan ja ihmisten välisen ymmärryksen lisäämiseksi. Tämä työ on olennaista juuri lastenteatterissa. Kasvatamme esityksillämme uutta sukupolvea, joka päämäärämme mukaan on avarakatseinen ja suvaitsevainen. Teatterin arvot on sanallistettu ja saatavilla painetussa muodossa.”
Kirsi Siren
Teatteri Hevosenkengän teatterinjohtaja
Kuva: Teatteri Hevosenkenkä
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@teatterihevosenkenka @globeartpoint
“Ursa Minor on vuonna 2015 perustettu vapaa teatteri ja esittävän taiteen osuuskunta, jonka tavoitteena on edistää inkluusiota ja intersektionaalista työtapaa taiteen kentällä. Kaikki perustajajäsenemme ovat viittomakielisiä ja meillä työskennellään sekä viitotuilla että puhutuilla kielillä. Työllistämme aktiivisesti viittomakielisiä taiteilijoita paitsi omiin tuotantoihimme, myös yhteistuotantoihin ja tilaustöihin.
Meille on tärkeää, että viittomakielinen taide ja todellisuus tunnustetaan ja nähdään osana suomalaisen näyttämötaiteen ekosysteemiä. Pyrimme nostamaan sekä viittomakielisten taiteilijoiden että viittomakielisen yleisön profiilia ja arvostusta. Olemme jatkuvasti dialogissa kentän kanssa ja tutkimme uusia tapoja edistää näyttämötaiteen monimuotoisuutta.
Työni pohjautuu kriittiseen pedagogiikkaan, jonka myötä pyrin olemaan avoin, utelias ja läsnä, sekä ennen kaikkea antamaan tilaa keskustelulle ja kohtaamiselle. Teen töitä sen eteen, että viittomakieli jalkautuu monenlaisiin teatteriorganisaatioihin ja näyttämötaiteeseen, sekä pyrin edesauttamaan viittomakielisen taiteilijapolun yhdenvertaistumista. Toivon, että jonain päivänä voimme sanoa, että teatteri kuuluu myös viittomakielisille.”
Noora Karjalainen
Ursa Minorin taiteellinen johtaja
Kuva: Heidi Koivisto Robertson
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@oskursaminor @globeartpoint
”Todellisuuden tutkimuskeskuksessa tekevät esitystaidetta vuoden 2018 tilaston mukaan 48 % naiset, 37 % miehet ja 15 % sellaiset, jotka eivät halua kertoa sukupuoltaan. Tekijät ovat iältään 30–50-vuotiaita. Ensi vuonna tekijöiden keski-ikä nuortuu. Rekrytoinneissa keskeistä on esityksen idea ja se, että pitkällä aikavälillä Todellisuuden tutkimuskeskuksen jäsenet pääsevät tasapuolisesti töihin. Kuka tahansa voi hakea ryhmän jäseneksi.”
Janne Saarakkala
Todellisuuden tutkimuskeskuksen taiteellinen johtaja
Kuva: Laura Railamaa
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@realityrescen @globeartpoint
“Kajaanin kaupunginteatteri – alueteatterissa on työskennellyt ja ollut esitystoiminnassa lavalla, suunnitteluryhmissä ja yhteisölähtöisen esityksen materiaalin tuottajina (haastattelut ym.) kaudella 2018–19 vakituisen henkilökunnan kanssa uussuomalaisia taiteilijoita (ohjaaja, kuvataiteilija-lavastaja), turvapaikanhakijoita, vapautuneita vankeja ja päihdekuntoutujia, vammaisia ihmisiä (muusikko-esiintyjä, harrastajia kuorossa) sekä muunsukupuolisia taiteilijoita. Lisäksi järjestämme teatterikasvatusta ja yleisötyötä mm. erityisryhmille.
Kajaanin teatterin tavoitteena on edistää ympäröivän yhteiskunnan monimuotoisuuden näkymistä omassa työyhteisössään ja kaikessa toiminnassaan. Tämä periaate on mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.”
Helka-Maria Kinnunen
Kajaanin kaupunginteatteri – alueteatterin teatterinjohtaja
Kuva: Ia Samoil
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@kajaaninkaupunginteatteri @globeartpoint
”Pienenä teatterina valitsemme rekrytointitilanteessa töihin pätevimmät ihmiset. Tähän mennessä ei ole tullut eteen tilaisuutta, jossa kahden yhtä pätevän hakijan välinen päätös olisi ollut edes mahdollista tehdä moninaisuus edellä. Kaikkia kohdellaan kuitenkin tasapuolisesti. Monimuotoisuutta pyritään tuomaan toimintaan ennen kaikkea yleisötyön avulla.
Kemin kaupunginteatteri toteuttaa parhaillaan suurta yhteisöteatteriprojektia IHMEKAUPUNKI – tarinoita Kemistä, joka osallistaa n. 150 kemiläistä. Mukana on erilaisia ja eri-ikäisiä yhteisöjä, jotka ovat työskennelleet koko kevään teatterin näyttelijöiden ja ohjaaja Davide Giovanzanan johdolla. Projektin huippuhetkistä koostetaan toukokuun loppuun esitys, jonka sisäänpääsy on kaikille ilmainen. Avoimet esitykset la 25.5. klo 14 ja su 26.5. klo 14.
Teatterin tavoitteena on jatkaa yhteisöjen kanssa tehtävää työtä jollain tavalla myös projektin päättyessä. Lisäksi teatterilla toimii oma Nuorisolinja, joka tuottaa esityksiä pitkälti nuorison itse tärkeiksi katsomista teemoista.”
Sarianne Paasonen
Kemin kaupunginteatterin teatterinjohtaja
Kuva: Kimmo Hirvenmäki (@miljoonahyvaasyyta)
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@_keminkaupunginteatteri_ @globeartpoint
”KokoTeatterilla tekevät töitä niin teatterin, tanssin kuin sirkuksen ammattilaiset. Kansallisuuksia on monia. Muusikoita meillä käy Koko Jazz Clubilla jatkuvasti ympäri maailman. Vapaa kenttä ja VOS-teatterit sekoittuvat saumattomasti niin omissa kuin vierailutuotannoissa. Liputamme tämän rajattomuuden puolesta! Tulevasta omasta ohjelmistosta nostaisin erityisesti esiin moninaisuuden nimissä Helena Kallion uuden näytelmän, joka kantaa tällä hetkellä työnimeä Aktivistinäytelmä 3. Syksyllä 2020 ensi-iltansa saavassa teoksessa olen itse valkoisena ja suomea puhuvana ilokseni vähemmistössä.
KokoTeatterilla on lisäksi oma soveltavan taiteen ohjelmisto, joka on laadittu erityisesti osallisuuden edistämisen näkökulmasta. Mukana on niin mielenterveyskuntoutujia kuin vankejakin. Tulevina vuosina hankepäällikkömme Johanna Hurme työskentelee näiden toimijoiden kanssa tiiviisti ja on kehittämässä monialaisesti esteetöntä KokoTeatteria.
Ohjelmistosuunnittelusta vastaavana teatterinjohtajana mietin nykyään enenevässä määrin sitä, kuka esittää, kenen tarinoita ja kenelle. Uskon yhdessä tekemisen voimaan ja edelleen siihen voimaan ja vaikutukseen, jopa vaaraan, joka teatterilla on. Jos jokin meitä ihmisiä muuttaa, saa ajattelemaan ja laajentamaan kokemuspiiriämme, se on teatteri, joka tarjoaa elävänä mahdollisuuden samaistua, hengittää samaan tahtiin, tuntea kehossa ja solahtaa jonkun täysin erilaisen ihmisen nahkoihin ja antaa keskittyneen hetken meille jokaiselle katsoa maailmaa uudesta näkökulmasta.”
Anna Veijalainen
KokoTeatterin teatterinjohtaja
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@kokoteatteri @globeartpoint
”Moninaisuus on tarkoittanut teatterissamme esimerkiksi sitä, että olemme tarkoituksella hakeneet useammassa koe-esiintymisessä teatterimme taiteellisiksi tekijöiksi eritaustaisia ihmisiä. Se on tarkoittanut myös sitä, että olemme tietoisesti olleet välittämättä ihmisten taustoista sijoittaessamme heitä esimerkiksi rooleihin.
Pidämme moninaisuuteen perustuvaa ihmiskuvaa teatterimme kaiken kerronnan peruskivenä. Laajemmin ottaen teattereidemme väki on edelleen melko pitkälle valtaväestön mukaista, mutta uskomme tämän johtuvan siitä, että teatterin jokaiselle osa-alueelle tarvitaan erityisosaamista, jota esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä ei vielä ole.
Odotamme tulevia vuosia ja sukupolvia, joiden myötä meille on aina vain mahdollisempaa tehdä moninaisuuteen perustuvia henkilövalintoja.”
Mikko Kouki
Turun Kaupunginteatterin taiteellinen johtaja
Kuva: Nina Lindfors
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@tkteatteri @globeartpoint
”Olen täyttänyt 61 vuotta, tanssinut yli 45 vuotta, joista ammattitasolla 40 vuotta. Olen ollut lavalla pitkälti yli 3000 kertaa, esiintynyt 30 eri maassa yli 400 vierailunäytöksellä. Olen tehnyt pian 100 koreografiaa ja ollut johtamassa Tanssiteatteri Eriä 30 vuotta. Eikö siis olisi jo aika panna pillit pussiin ja siirtyä eläkkeelle? Missä kulkee takaraja? Eikö nuorille jo pitäisi antaa tilaa?
Tanssiteatteri Erissä olemme havainneet suureksi rikkaudeksi esiintyjien laajan ikäkirjon. Nuorin tanssijamme on 26 vuotta ja vanhin siis 61. Kokeneet koreografit ja esiintyjät ovat mentoreina nuoremmille ja oppiminen tapahtuu pitkälti mestari-kisälli-periaatteen mukaisesti. Tämähän on tunnetusti paras, joskin hyvin privileginen tapa oppia. Korkeakoulu avautuu myös omakohtaisissa havainnoissa, kuinka kokonainen teos harjoitetaan ja hiotaan.
Lopulta vain harva yleisössä miettii aktiivisesti esiintyjiemme ikää. Teoksen puhuttelevuus sekä taiteellinen syvyys toteutuvat muilla tasoilla. Ikäerojen mielenkiintoisuus on osa tätä elämystä ja nivoutuu kokonaisuuteen kuin varkain.”
Tiina Lindfors
Tanssiteatteri ERI
Teksti on lyhennetty Turun Sanomissa julkaistavasta kolumnista.
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@tanssiteatteri_eri @globeartpoint
”Kouvolan teatterissa tekevät teatteria aikuiset ja nuortenteatterilaiset eli nutelaiset rinta rinnan – ikähaitari näyttämöllä on 13-vuotiaasta 70-vuotiaaseen asti. Olen kiinnostunut moniäänisestä maailmankuvasta, jota pyrimme ohjelmistovalinnoissa huomioimaan jo valitessamme näytelmiä. Uuden näytelmän ohjelma UNO tuo esiin uusia tekstejä ja maailmoja, joista olemme kiinnostuneita.”
Tiina Luhtaniemi
Kouvolan teatterin teatterinjohtaja
Kuva: Ulla Juuma (@ullajuumavaltakuva)
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@kouvolanteatteri @globeartpoint
"Universumin lähtökohta on tavallaan moninaisuudessa, toistensa erilaisuuden hyväksymisessä ja sietämisessä erilaisten kokemusmaailmojen, näkökulmien ja erimielisyyksienkin ohi. Vuonna 1998 perustettu Universum muodostuu neljästä teatterista, joista osa on suomenkielisiä, osa ruotsinkielisiä. Vaikka molemmat kieli- ja kulttuuriryhmät kuuluvat ”suomalaiseen perinnemaisemaan”, taiteen kentällä ne ovat usein toimineet erillään toisistaan. Universumissa ajattelemme, että kun lähtökohtana on tämä moninaisuus, siitä on luontevaa kasvaa entistä moninaisemmaksi.
Universumissa tekevät teatteria neljän jäsenteatterin jäsenet, jotka valitsevat tuotantoihinsa taiteilijat produktiokohtaisesti ja omien verkostojensa mukaisesti. Luotamme siihen, että laajat ja moninaiset verkostot tuottavat moninaisuutta sekä taiteen sisältöihin että sen tekemisen tapoihin. Keskitettyä johtamista tai rekrytointia meillä ei harjoiteta. 2000-luvun monikielinen ja -kulttuurinen Suomi näkyy Universumissa lisäksi vieraluesityksissä sekä erityisesti Story sharing Universum -projektissa, joka myös tarjoaa työtilaisuuksia maahanmuuttajataustaisille ihmisille.
Universumissa toiminnanjohtajan tehtävä on mahdollistaa taiteentekijöiden työskentely parhaalla mahdollisella tavalla ja yhdessä heidän kanssaan. Kaikkien Universumin jäsenten jakamista periaatteista tärkeimpiin kuuluvat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Toimiminen avoimen ja kannustavan, moninaisuutta suosivan yhteisön edistämiseksi niin arjen pienissä teoissa kuin suuremmissa linjanvedoissakin voisi olla se minun panokseni.”
Birgit Aittakumpu
Universumin toiminnanjohtaja
Kuva: Yehia Eweis
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@universumry @globeartpoint
“Ylioppilasteatterin valintakokeissa kiinnitämme ryhmää valitessamme huomiota siihen, että ryhmässä on monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä, erinäköisiä kehoja ja monimuotoisia tapoja katsoa maailmaa. Vuoden 2018–2019 aikana Ylioppilasteatterissa on nähty muun muassa syyrialaistaustaisen Youssef Asad Alkhatibin esikoisohjaus Tapahtui Palmyrassa. Annoimme myös Ylioppilasteatterin tilan käyttöön mielenterveysjärjestön maahanmuuttajille suunnatulle teatteriprojektille. Projektin hyvästä päämäärästä ja lopputuloksesta huolimatta jouduimme pohtimaan paljon sen lähtökohtia: antaako esitys oikeasti tilaa ei-valkoisten, ei suomenkielisten esiintyjien omaehtoiselle tekijyydelle?
Ylioppilasteatterin vuoden 2018–2019 vuositeema on valta & kumous. Sen myötä olemme haastaneet teatterin jäseniä ajattelemaan produktioissaan vaikuttavia valta-asetelmia, keskustelemaan ja huomioimaan niitä. Auktoriteettiasemassa, erityisesti ohjaajana, tulee jatkuvasti tehtyä virheitä: sukupuolitettua ihmisiä tai toimittua spontaanisti jonkin stereotypian ohjaamana. Pyrimme luomaan ilmapiiriä, jossa virheet, huokoisuus, herkkyys ja keskeneräisyys ovat sallittuja – ja toisaalta myös napakka puuttuminen ja ääneen sanominen, jos tilanne sitä vaatii.
Koko teatterikenttä, Ylioppilasteatteri mukaan luettuna, on yhä melkoisen valkoinen ja keskiluokkainen paikka. Ylioppilasteatterin näyttämö on kuitenkin jo vuosia ollut moninaisempi kuin keskimääräisen ammattiteatterin näyttämö. Ajattelemme, että Ylioppilasteatterin täytyy olla mukana tekemässä moninaista ja yhdenvertaista teatterikenttää: ei sellaista, jossa esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset ihmiset tekevät teatteria omissa karsinoissaan, vaan sellaista, jossa Ylioppilasteatterin taiteellinen vastaava on lähitulevaisuudessa pakolaistaustainen, rodullistettu, maahanmuuttajataustainen tai vammainen – jotain muuta, kuin me keskiluokkaisesta perheestä tulevat valkoiset suomalaiset.”
Anni ja Hannes Mikkelsson
Ylioppilasteatterin taiteelliset vastaavat
Kuva: Annikki Valomieli
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@ylioppilasteatteri @globeartpoint
“Red Nose Company on jo pitkään työskennellyt siten, että sen teoksia muokataan esityskaudella erilaisiksi versioiksi, jotta ne tavoittaisivat uusia kohderyhmiä. Esimerkiksi Punainen viiva oli ensi-illassaan lähes 2,5-tuntinen taideteos aikuisyleisölle. Olemme tehneet siitä yläastelaisille sopivan lyhennetyn version sekä miniversion, jota voimme esittää palvelutalon kanttiinissa. Erilaisten yleisöjen kohtaaminen tietysti palvelee näitä yleisöryhmiä, mutta myös meitä taiteilijoina. Syvimmillään kyse on tekemisen filosofiasta: emme tee taidetta itsellemme vaan yleisöille, ja meidän tehtävämme on teoksen valmistuttua miettiä miten sitä voisi soveltaa niin, että se tavoittaisi uudenlaiset kohderyhmät.
Uutena kehityskohteena meillä on toiminnassamme monikielisyys, jotta tavoittaisimme myös vieraskieliset katsojat.”
Tuukka Vasama
Red Nose Companyn toiminnanjohtaja
Kuva: Juuso Partti. Kuvassa Red Nose Company Keisarin uudet vaatteet -esityksen jälkeen Roihuvuoren monipuolisessa palvelukeskuksessa.
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@rednosefi @globeartpoint
“Meillä tekevät teatteria esittävien taiteiden ammattilaiset. Teatteritaiteilijat, sirkustaiteilijat, tanssijat, muusikot, esitystaiteilijat, visualistit, äänitaiteilijat – monenlaiset ihmiset, joilla kaikilla on palava halu tehdä merkityksellistä, visuaalisesti viimeisteltyä teatteria. Juuret ja äidinkielet – sydämen kielistä puhumattakaan – ovat myllyteatterilaisilla moninaiset, ja lisääkin mahtuu mukaan.
Moninaisuuden lisääntymiseksi pitää vain pitää aistit valppaina ja avata ovia, sallia uusien ihmisten astella tekijöiksi ja pitää vanhoista kiinni. Pyytää mukaan vielä yksi kaveri, joka kenties ei olekaan samasta taustasta. Näyttämö on siitä hauska paikka, että se luodaan uudestaan joka esitykseen.”
Aino Kivi
Myllyteatterin taiteellinen johtaja
Kuva: Janne Ahjopalo
#kenenteatteri #vemsteater #whosetheatre
@myllyteatteri @globeartpoint