19.11.2020

Riikka Oksanen

Berliinin vaikutteet 

Teatteriohjaaja Riikka Oksaselle on myönnetty matka-avustus Ralf Långbackan nimikkorahastosta. Rahaston tarkoituksena on tukea hiljattain valmistuneen ohjaajan opintomatkaa tärkeisiin saksalaisiin teatterikaupunkeihin.  
 
Akateemikko, teatteriohjaaja Ralf Långbackan rahastosta myönnettävän matka-avustuksen on saanut teatteriohjaaja, TaM Riikka Oksanen. Långbackan rahaston tarkoituksena on tukea vastavalmistuneiden ohjaajien kansainvälistymistä jakamalla avustus Berliiniin tai Müncheniin suuntautuvaan reissuun. Saksassa nähty teatteritaide on ollut Långbackalle itselleen tärkeä ohjaajan ammattinsa kannalta.  
 
- Näin teatteria, vuodessa toista sataa esitystä Münchenissä ja Berliinissä sekä muualla Saksassa, mutta ennen kaikkea Berliinin-aika oli minulle kuin ponnahduslauta tulevaisuuteen. Sain vaikutteita, jotka olen kantanut mukanani koko teatterielämäni ajan. 
 
Matka-avustuksen saajan valitsee Ralf Långbacka, ja tuki jaetaan hänen syntymäpäivänään 20. marraskuuta. Vuonna 2002 perustetusta nimikkorahastosta on aiemmin myönnetty yksi apuraha.  
 
Riikka Oksanen on valmistunut Teatterikorkeakoulusta taiteen maisteriksi ohjauksen koulutusohjelmasta vuonna 2018. Hän on myös teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK).  
 
Oksasen ohjaustöitä on sananmukaisesti nähty monessa niemennokassa ja saarelmassa, sillä hän on mukana Saimaan Teatterin tekijäjoukossa. Kiertävän kesäteatterin teokset seilaavat eri paikkakunnilla, seuraava Oksasen ohjaustyö on suunnitteilla vuodeksi 2021. Kiertuemonologi Kepeä elämäni (dramaturgi Aino Pennanen) puolestaan on näyttelijä Miiko Toiviaisen esittämänä on jo toista vuotta tienpäällä.  
 
Viimeisin ensi-ilta on tältä marraskuulta Kajaanin kaupunginteatterista, jonne Riikka Oksanen työryhmineen valmisti kantaesityksen Marie Kajavan näytelmästä Hylje. Tätä ennen Oksasen kädenjälkeä voinut nähdä esimerkiksi KOM-teatteriin tehdyssä teoksessa Poika (Florian Zeller) ja Suomen Kansallisteatterin Omapohjassa, jossa esitettiin Elli Salon näytelmä Alina.  
 
Riikka Oksanen on ohjannut myös kuunnelmia, lukuteatteria ja musiikkiteatteria. Hänen ohjaamansa koululaisooppera Ihmepoika A (Karri Miettinen / Timo Hietala) palkittiin parhaana oopperana The Young Audiences Music Awards -sarjassa vuonna 2017. 
 
 

Riikka Oksasen haastattelu 

 
Ralf Långbacka myöntää nimikkorahastostaan matka-avustuksen valitsemalleen, hiljattain valmistuneelle teatteriohjaajalle.
 
Sinä olet valmistunut teatteriohjaajaksi (TaM) Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta 2018. Millainen virstanpylväs se oli sinulle, jolla oli jo aiempaa sekä teatterikoulutusta että runsaasti kokemusta tekemisestä?  
Teakissa opiskeleminen oli minulle äärimmäisen tärkeä kokemus. Koulussa oli mahdollista kokeilla ja tutkia omaa ääntä ohjaajana ja etsiä sellaista näyttämöä ja työskentelytapaa, joka tuntuu itselle luontevalta ja kiinnostavalta. Uskon, että minulle oli hyötyä siitä, että olin tehnyt ja opiskellut teatteria jo ennen TeaK-opintoja, sillä tiesin missä asioissa halusin kehittyä ohjaajana, ja pystyin keskittymään niihin. Yksi tärkeimmistä asioista minulle koulussa olivat muut opiskelijat, joiden kanssa pääsin tekemään monen vuoden ajan yhteisiä produktioita, tai joiden työskentelyä sain seurata. Monet näistä yhteistöistä jatkuvat edelleen. 
 
Tein maisterivaiheessa jo produktioita koulun ulkopuolelle, joten koulusta irtautuminen tapahtui vähitellen kahden viimeisen vuoden aikana. Valmistuminen tuntui silti tietenkin ihan mahtavalta ja olen iloinen, että sain koulun suoritettua loppuun töiden ohella, kiitos opettajieni ymmärryksen ja kärsivällisyyden.   
 
Valmistumista tärkeämpi asia oli kuitenkin ehdottomasti itse koulu. Varsinkin kandivaiheen vuodet, jolloin koen löytäneeni paljon niitä näyttämöllisiä asioita, jotka tuntuvat edelleen tärkeiltä työssäni. Oppiminen ei lopu koskaan, vaan jokainen produktio vie aina uusien kysymysten äärelle ja työryhmä toimii opettajana ja inspiraation lähteenä. Se tässä työssä on yksi parhaista asioista. 
 
Olet ehtinyt tehdä ohjaajana monenlaista. Koetko jonkin genren tai jonkin yksittäisen teoksen olevan eniten lähellä sydäntäsi? Kerro omasta tekijänlaadustasi teatteriohjaajana. 
Olisi täysin mahdotonta arvottaa jokin teos muiden edelle. Jokainen esitys tuntuu minulle yhtä tärkeältä ja aina tekohetkellään maailman tärkeimmältä. Inspiroidun ohjaajana teksteistä, joissa on tarpeeksi haastetta minulle. Minua kiehtoo se, että käsikirjoituksen ja minun ajatteluni välillä on sopiva määrä kitkaa, sillä juuri tästä kitkasta syntyy usein esityksieni tyylilaji. Tyylilaji ja sen löytyminen, on minulle ohjaajana äärimmäisen tärkeää, enkä puhu tässä nyt varsinaisesti mistään olemassa olevasta valmiista tyylilajista, kuten farssi tai draama, vaan siitä että jokainen ohjaamani esitys löytäisi omat lakinsa ja oman maailmansa. Tyylilajin löytyminen vapauttaa mielestäni työryhmän yhteiseen leikkiin, koska sen löydyttyä esityksen reunaehdot ovat kaikille selvät.  
 
Rakastan ohjaamisessa sitä, että se on mielestäni melko vaikeaa. Että joudun miettimään jotain asiaa loputtomasti ja kääntämään ajatteluani monta kertaa ympäri ymmärtääkseni, miten joku kohta esityksessä ratkeaa. Se antaa mahdollisuuden sille, että jotain sellaista löytyy, jota emme vielä tienneet esitystä suunnitellessamme.  
 
Juuri tämä uusien oivallusten, olemisentapojen ja kipupisteiden löytyminen harjoitusprosessin aikana on minusta ohjaamisessa parasta. Ne hetket, kun joku kohta esityksessä alkaa häiritsemään minua ja hiljalleen ajan kanssa huomaan, että siinä kohdassa on joku minulle hyvin olennainen asia tai tunne, jota en ollut aikaisemmin oivaltanut.  
 
Koen, että ohjaaminen on syventymistä, pysähtymistä jonkin asian äärelle ja tilan antamista sille, että jotain uutta siitä voi tulla näkyväksi. Ajattelen, että esityksillä on aina oma auktoriteettinsa, jokin suunta, johon ne lähtevät työryhmää kuljettamaan, ja ohjaajana minun tehtäväni on seurata sitä suuntaa ja artikuloida työryhmälle ääneen sitä mihin se voisi seuraavaksi meidät viedä.  
 
Matka-avustus myönnetään rahaston tarkoituksen mukaisesti Saksaan suuntautuvaan reissuun. Mitä kansainvälisyys sinulle teatteriohjaajan ammattisi kannalta merkitsee? 
Olen käynyt katsomassa melko paljon teatteria eri maissa ja koen sen äärimmäisen tärkeäksi ammatillisen kehitykseni kannalta. Minusta on todella mielenkiintoista nähdä, millaisia esityksiä muualla tehdään ja olen inspiroitunut monista ulkomailla näkemistäni esityksistä. Minusta olisi myös mahtavaa päästä joskus ohjaamaan ulkomaille.  
 
Mieleenpainuvimpia ulkomailla näkemiäni esityksiä ovat olleet Berliinissä näkemäni Gob Squadin Kitchen ja Katie Mitchellin ohjaama Ophelias Zimmer. Nämä molemmat esitykset olivat omalla tavallaan minulle todella voimakkaita kokemuksia ja haastoivat ajatteluani siitä, miten tarinoita teatterissa kerrotaan ja minkälaisille näkökulmille annetaan tilaa. 
 
Olen hyvin kiitollinen tästä matka-avustuksesta ja siitä, että pääsen sen avulla taas kokemaan jotain sellaista, mitä en muuten kokisi. 
 
TINFO / Sari Havukainen 19.11.2020

 


Ralf Långbackan rahastoa hallinnoi Teatterin tiedotuskeskus ry (TINFO).  
 
Tiedustelut:  
TINFO / johtaja Linnea Stara, linnea.stara (a) tinfo.fi, 050 301 2723 
 
 
 
 
 
 

Sinua voisi kiinnostaa

Kansainvälisyys Haastattelu Uutiset