04.11.2019

Antakaa ääneni takaisin!

E.L. Karhulta Leipzigiin tilatun teoksen päähenkilö on puhekykynsä menettänyt Eriopis. Lapsensa murhanneen Medeian kynsistä selvinnyt tytär kertoo tarinansa. Vai kertooko?

Ei ihan jokapäiväistä, että ulkomainen teatteri tilaa kantaesitystekstin suomalaiselta kirjailijalta. Harvoin tapahtuu niin, että näytelmäkirjailija saa tekstin syntyprosessiin on mukaan kommentoivan ammattilukijan agentuuristaan. Harvoin uusi teksti myöskään valmistuu kirjailijan ja kääntäjän saumattomassa yhteistyössä.

Näin nyt kuitenkin kävi: Schauspiel Leipzig tilasi E.L. Karhulta teoksen, jonka nimi on hiljattain täsmentynyt muotoon Eriopis – Medeas überlebende Tochter erzählt alles (Eriopis – Medeian selviytyjätytär kertoo kaiken). Kirjailijan sanojen mukaan nykyaikaan sijoittuva teos “kertoo antiikin Medeian henkiinjääneestä tyttärestä, aiheena on empatia ja eksploitaatio rikosviihteessä keltaisessa lehdistössä ja true crimessa”.

Karhu kirjoitti kantaesitykseen 6.3.2020 tulevasta näytelmästä osia ja versioita, joista kolme Stefan Moster käänsi saksaksi luetuttamista ja jatkotyöstämistä varten. Rowohlt Theaterverlagista paitsi valvotaan E.L. Karhun teoksen saksankielisiä esitysoikeuksia, myös osallistui sen kommentoimiseen:

Erityispiirteenä prosessissa minulle oli se, että agenttini, dramaturgi Henrieke Beuthner Rowohltilta myös kommentoi kahta tekstiversiota kustannustoimittajan omaisesti,” kuvailee yhteistyötä kirjailija E.L. Karhu.

Näytelmän dramaturgeina ovat toimineet saksalainen Katja Herlemann ja Karhun kirjailijakollega Pipsa Lonka. Keskeneräisiä luonnoksia näytelmästä käännettiin, jotta saatiin aikaan normaali tekstin tilausprosessi, vaikka kyseessä ei ollut saksaksi kirjoittava kirjailija. Kääntäjän työn maksoi tilaava teatteri.

Nyt valmis näytelmä on luovutettu Schauspiel Leipzigille, jossa sen kantaesityksestä vastaa dramaturgi Georg Mellert:

Tulkintani mukaan kirjailija kokeilee näytelmäkielen rajoja tekemällä päähenkilöstään Eriopiksesta liki puhumattoman. Puheen voiman ja sitä myötä omanarvontunnon takaisin saaminen on yksi tekstin keskeisiä teemoja.

Näytelmän tekstimassasta suurin osa on kirjoitettu nimettömälle kertojalle, joka puhuu Eriopikselle toisesssa persoonassa ja tulee näin kertoneeksi tämän tarinan. Jännite ja klassinen tilanne konflikteineen syntyy tästä: on toinen joka puhuu toisen äänellä ja välittää tämän toisen kokemuksia.

Eriopiksen harjoitukset alkavat vasta tammikuussa, mutta jo nyt teatterin dramaturgi pystyy kertomaan jotain tulevasta:

Esityksessä tullaan käyttämään paljon musiikkia. Lavalla nähdään mm. oopperalaulaja ja säveltäjä, joka soittaa elävää musiikkia. Tällä välitämme idean toisesta kielestä, musiikin kielestä, josta tulee ikään kuin ilmaisun alue muuten vaikenevalle Eriopikselle.

E.L.Karhu menee keväällä Schauspiel Leipzigin AutorIn an der Bar -tilaisuuteen (Kirjailija tiskin takana) yleisökeskusteluun joko avoimen harjoituksen tai esityksen yhteydessä.

Eriopiksen ohjaa Anna-Sophie Mahler samalle Diskothek-näyttämölle, jonka avasi aikanaan E.L. Karhun saksankielinen kantaesitys Prinsessa Hamletista. Prinzessin Hamletin käänsi niin ikään Stefan Moster, ja tekstin tie Leipzigiin vei teatterin silloisen dramaturgin, Katja Herlemannin kautta. Lucia Bihlerin ohjaama näyttämöteos valmistui Saksaan teatteriin joulukuussa 2017, alle vuoden päästä siitä, kun sen kantaesitys oli nähty Helsingissä Q-teatterissa.

Aiemmin nimellä Emilia Pöyhönen kirjoittaneen Karhun näytelmä Leipäjonoballadi (2008) on nähty mm. ranskalaisen teatteriryhmä La Métonymien kiertueohjelmistossa kaudella 2015-2016 (kääntäjä ja ohjaaja Tiina Kaartama) ja Münchenissa Blaue Maus -teatterissa 2018 (kääntäjä Katja von der Ropp).

 

TINFO / Sari Havukainen 4.11.2019


 

Give me back my voice!

Sinua voisi kiinnostaa

Kansainvälisyys Näytelmät Kirjailijat Haastattelu Kääntäjät