26.04.2021
Edelläkävijyys, rohkeus ja esimerkillisyys toi palkinnon
Teatteri-, tanssi- ja sirkusalan palkintoja jaettiin yhteensä 20. Palkinnoissa tuntuu ajan henki: moninaisuuden ja ekologisuuden, kommunikoinnin ja uusien alaa kehittävien avauksien huomioiminen. Leimansa lyö myös pandemia-aika, tekijöiden toimeentulon sekä yleisö- ja työturvallisuuden noustessa esiin tunnustusten saajien valinnoissa.
Esittävä taide elää poikkeusajoista ja koronavuosista huolimatta, ja ala on jakanut ansioituneille tekijöilleen ja yhteisöille palkinnot myös vuonna 2021. Yhteensä erilaisia tunnustuksia oli jaossa 20 ja niitä myöntämässä 12 teatteri-, tanssi- tai sirkusjärjestöä, joilla jokaisella on oma raatikäytäntönsä.
Vuoden esityksen Thalia-palkinnon arvoiseksi katsottiin I det stora landskapet, joka on DuvTeaternin, Svenska Teaternin, Resonaarigroupin ja Wegelius Kamarijousien yhteistyö. Teos palkitaan paitsi ainutlaatuisesta esitysajattelustaan myös yhteiskunnallisesta viestistään: teatterin näyttämön tulee olla tila yhdenvertaisuuden todentua ja teatterin katsomon olla paikka kokea samankaltaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta. Samaten Vuoden Teatteriteko -palkinnolla nostetaan tänä vuonna esiin representaation kysymys, kun tunnustuksen sai The Punch Up! Resistance & Glitter -klubi. Stand-upia, burleskia ja dragia yhdistelevät klubit lisäävät saavutettavuutta ja inklusiivisuutta konkreettisin teoin, ja sen tekijät ovat osallistuneet keskusteluun transihmisten esittämisestä suomalaisessa teatterissa.
Esittävän taiteen mahdollisuus olla aktiivinen muutoksentekijä on pontimena myös Tanssin mainetekopalkinnossa, joka annettiin Routa Companyn uraauurtavasta tanssijoiden palkkausmallin käyttöönottamisesta. Kajaanilaisen nykytanssin tuotantokeskuksen kokeilussa työsuhteeseen palkattu tanssitaiteilija saa käyttää osan työajastaan oman taiteellisen työnsä äärellä ja ammattitaitonsa kehittämiseen.
Pitkä taiteilijaura palkittiin Vuoden nukketeatteritekona, tunnustuksen sai vuodesta 1993 taiteellisena ammattilaisena toiminut Anne Lihavainen. Kansainvälisiä kiertueitakin tehnyt nukketaiteilija on vaikuttanut oman sooloteatterinsa lisäksi monissa kotimaisissa teattereissa ohjaajana, nukkien rakentajana, käsikirjoittajana ja esiintyjänä.
Pitkäjänteinen työ toi myös Sirkuksen mainetekopalkinnon Agit-Cirk -ryhmälle, joka 15-vuotisen toimintansa aikana on esityksillään ehtinyt vaikuttaa yli 20 eri maassa. Agit-Cirk saa kiitosta kulttuuriaktiivisuudestaan ja uutta luovista virtuaalitekniikoilla toteutetuista teoksistaan.
Teossuunnittelun moninaiset keinot nostaa esiin Säde-palkintojen rypäs, jossa ääni-, valo, video- sekä lavastus- ja pukusuunnittelun taitajat saavat tunnustusta. Taito Kantomaa saa Äänisäteen Rovaniemen Teatteriin Lempi-esitykseen tehdystä soivasta maisemasta, joka vie kiertueteoksen katsojat sota-aikaan. Valosäteen sai pokata Kalle Ropponen uniikista valosuunnittelijan kädenjäljestään, joka tekee valon näkyväksi. Videosäde annettiin Teppo Järviselle ja Juha Haapasalolle projisoinneista teoksessa Aalto – Don't forget to play. Perusteluissa kehuttiin videosuunnittelun luomia optisia illuusioita ja dynaamista dialogia esitystilan pintojen ja valojen kanssa. Näiden lisäksi Säde-kunniamaininnan saivat Vespa Laine ja Samuel Salminen lajienvälisestä valosuunnittelusta teoksessa Mareld, jossa kolmas “valosuunnittelija” oli valoa hohtava panssarisiimalevä. Lavastaja Markku Hernetkoski puolestaan palkittiin Säde-palkinnolla ekoskenografisesta ajattelustaan Kajaanin kaupunginteatterin teoksessa Hylje. Pukusuunnittelun Säteen sai Tuomas Lampinen ansioistaan Turun kaupunginteatterin Babe – urhea possu -esityksen asujen luojana. Lampisen luomusten väri- ja materiaalivalinnat tekevät tunnistettavia karaktäärejä suuren näyttämön mittasuhteisiin.
Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon saivat teosta: Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima sekä Kalle Lehdon ja Race Horse Companyn Chevalier. Palkinnolla halutaan antaa tunnustusta yhtäältä ison teatterin riskinotolle ja satsaukselle lastenkulttuuriin ja toisaalta freelancerin pieteetillä tekemälle lapsille ja nuorille suunnatulle esitykselle.
Teatteriala palkitsee myös muita kuin taiteilija-ammattilaisia. Voimavara-palkinto myönnettiin kolmelle teatterissa työskentelevälle heidän ansioistaan toimivan yhteistyön ja vuorovaikutuksen edistämisessä omissa työyhteisöissään, taidoista, jotka erityisesti poikkeusoloissa korostuvat. Voimavaralla palkittiin Keski-Uudenmaan Teatterin tuottaja Anette Vihanto, Helsingin kaupunginteatterin asiakasneuvoja Tiina Bergman ja Vaasan kaupunginteatterin tiedottaja Kristiina Vaalasmaa. Yhteisvoima taas on porukan palkinto yhteisölle, jossa on esimerkillisesti toimimalla rakennettu tasavertaista, tervettä ja kommunikoivaa työilmapiiriä. Yhteisvoima-palkinnon saivat Kouvolan Teatterin toimiston väki: lippukassanhoitaja Merja Mouhu, myyntiassistentti Anne Malén-Oksa, tiedottaja-tuottaja Anne Jokivirta, taloussihteeri Anne Henttonen, myynti- ja markkinointipäällikkö Topi Talasranta ja palvelutuottaja Elisa Sola.
Esittävän taiteen ekosysteemiin kuuluvat esitystoiminnan ohella olennaisesti julkaisut, esityskirjoittaminen ja alan tutkimuskirjallisuus. Dramaturgitunnustuspalkinto myönnettiin Katariina Nummiselle ja Maria Kilvelle ensimmäisestä kautta aikojen suomenkielisestä aihetta käsittelevästä teoksesta Dramaturgiakirja – Kaikki järjestyy aina. Nummisen ja Kilven kirjaidea ja työ on tuottanut aikaa kestävän taidonnäytteen, jossa moninaisen kirjoittajajoukon tekstit haastavat lukijan omaan ajatteluun. TINFO-palkinnon sai vastaanottaa verkkojulkaisu T-efektin toimituskunta. T-efektiläisiä teatteritieteilijöitä, opiskelijoita ja hiljattain valmistuneita kiitetään julkaisusta, joka on omiaan moniäänistämään teatterikirjoittelua ja jossa alan tutkimusasiantuntemus todentuu luovasti toteutettuina analyyseinä.
Pandemia-aika näkyy eritoten kahden tunnustuksen kohdalla. Vuoden Teatteriksi valittua Suomen oopperaa ja balettia kiitetään ansiokkaasta työstä yleisön ja henkilökunnan turvallisuuden eteen ja hyvien käytäntöjen jakamisesta muun teatterikentän käyttöön. Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressi puolestaan meni Suomen Kulttuurirahastolle nopeasta ja riittävän suurella mittakaavalla toteutusta tuesta näytelmäkirjailijoille, joiden toimeentulo on kriisiytynyt korona-aikana.
Vuoden teatterinäyttelijäksi valittiin Markku Haussila Hindleyn roolistaan Helsingin Kaupunginteatterin Humiseva harju -esityksessä. Kollegoidensa palkinnon saajaksi äänestämää, tanssitaustaista Haussilaa arvioidaan säkenöiväksi, energiseksi ja monilahjakkaaksi näyttelijäksi ja po. roolityötä rajun uhkaavaksi ja traagiseksi.
TINFO / Sari Havukainen 26.4.2021
Lisätietoja alan yhteisestä palkintopäivästä ja yhteydenotot:
Teatterijärjestöjen Keskusliitto / sihteeri Anu Karanto, 045 896 4024