Carlos Celdran

Eturintamassa

Tämän vuoden Maailman teatteripäivän julistuksen kirjoittaja on havannalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija ja Argos Teatterin johtaja Carlos Celdrán. Argos on Celdránin johdolla kiertänyt esiintymässä kotimaansa Kuuban lisäksi kutsuttuna lukuisissa muissa maissa. Carlos Celdrán opettaa uutta sukupolvea kuubalaisia teatterintekijöitä mm. Argosin teatterilaboratorion suojissa.

Teatteri kulkee yhteiskunnallisen keskustelun eturintamassa sosialistisessa Kuubassa kertoo Carlos Celdrán, kun TINFO esitti hänelle kolme kysymystä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta.
 

Kirjoitat Maailman teatteripäivän julistuksessa siitä, kuinka teatteri on luomassa totuutta ja antamassa voimaa ja vapautta keskelle epävarmuutta. Luemme Suomessa uutisista, että kuubalaiset ovat hiljattain äänestäneet uudesta perustuslaista. Millaisessa todellisuudessa sinun Argos Teatterisi Havannassa ja Kuubassa toimii? 

Carlos Celdrán: Kuubassa teatterin ja valtion kulttuuripolitiikan suhde on pitkä ja monimutkainen. Teatteriohjaajan urallani on ollut erilaisia vaihteita, vaikeitakin, mutta minua on aina auttanut eteenpäin ajatus siitä, että tie yleisön sydämiin käy tekemällä teatteria, joka on elävää ja todellista, niin totta ja sensuroimatonta kuin vain mahdollista. Jos pitää tämän teatterin tekemisen tavoitteena ja löytää tavan kertoa yleisölle, selviää tilanteessa kuin tilanteessa.

On kiistaton tosiasia, että tärkeimmät teatteriryhmät Kuubassa seisovat kansalaisyhteiskunnan keskustelun eturintamassa.

Argos Teatterin tapa toimia on juuri tämä: olemme suuntautuneina yhteiskuntaan, tietoisia liikehdinnästä, vaihtuvista aiheista, ja varmistamme näin, että teatteri otetaan vakavasti eikä sitä vähätellä. On kiistaton tosiasia, että tärkeimmät teatteriryhmät Kuubassa seisovat kansalaisyhteiskunnan keskustelun eturintamassa. Kuubassa teatteri on julkinen tila, jossa voidaan käsitellä yhteiskunnallisia asioita monitahoisemmin ja elävämmin kuin maassa muuten. voi nähdä yhteiskunnallisten asioiden käsittelyä monitahoisemmin ja elävämmin kuin maassa muuten. Tästä kiitos kuuluu intohimoiselle ja sinnikkäälle työlle, jota teatterintekijät ovat vuosikausia tehneet.
 

Argos on saanut vierailukutsuja lukuisiin maihin mm. sinun tekstiisi perustuvalla 10 miljoonaa -esityksellä. Myös näyttelijäntyön studiosi toiminta on kansainvälistä. Millainen arvo eri kulttuurien välisellä kanssakäymisellä sinulle on?

CC: Vuoropuhelu muiden yleisöjen ja kulttuurien kanssa on meille ensiarvoisen tärkeätä. Elämme saarella, kaukana muusta maailmasta. Kohtaamiset ulkomaailman kanssa ovat yhtä välttämättömiä kuin happi. Argos Teatteri on erilaisten tekniikoiden, tekstien, estetiikkojen, meihin vaikuttavien ajatusten ja teorioiden laboratorio, joka on avoin maailmalle. Kun pysyy kärryillä meneillään olevista suuremmista kuin vain päiväkohtaisista asioista, taiteilijoilla on vapaus määrittää identiteettinsä sortumatta nationalismiin ja rajoittuneisuuteen.


Teatteri on suurempi kotimaa kuin se maa, jossa asumme. Matkatessamme läpi tämän teatterikotimaan meistä tulee maailmankansalaisia.

 

Opetat uutta teatterintekijöiden sukupolvea. Millaisena opiskelijasi näkevät tulevaisuutensa taiteilijoina?

CC: Tämä on vaikea aihe. Työskentelen nuorten kanssa, ja tekee kipeätä katsoa kuinka he eivät löydä itseilmaisulleen tilaa. Jotkut kyllä löytävät, mutta suurin osa ei. Kaikille ei ole töitä, ainakaan koulutusta vastaavaa, ja tämä todellisuus pakottaa heidät muuttamaan maasta. Nuorten on yhä vaikeampaa löytää tila toteuttaa luovuuttaan niin, että he voisivat jäädä. Taloudellinen ja henkinen kriisi, puute hyvistä opastajista ja ohjaajista, mielenkiintoisten ja hyvin palkattujen töiden puute pakottaa heidät luopumaan unelmistaan ja muuttamaan elämänsä suunnan.

Niille nuorille tekijöille, jotka ovat jääneet työskentelemään kanssani, kerron että mielikuvitus on etuoikeus, joka on vain harvoille suotu, ja että tätä etuoikeutta pitää puolustaa. Nämä kanssani työskentelevät ovat tiedostaneet tämän, mikä ei tarkoita, etteivätkö hekin joka päivä tee mittavia uhrauksia saadakseen toimia taiteilijoina. Se, että saa toimia teatterintekijänä, missä tahansa, on ylellisyyttä, vapaus ja etuoikeus, jonka eteen on tehtävä uhrauksia.

Teatteri on suurempi kotimaa kuin se maa, jossa asumme.

Samaan aikaan kuitenkin uskon, että nuoret kuubalaiset ovat kosketuksissa uudenlaisen maailman kanssa, heillä on teknologian, digitaalisten alustojen, internetin ja matkapuhelimien kautta pääsy käsiksi tietoon ja uutisiin, heillä on mahdollisuus saada viisumi ja opiskelustipendi päästäkseen matkustamaan ja liikkumaan maailmalla. Nuoret ovat käytännöllinen sukupolvi, aiempia vapaampi moraalisista tabuista, ideologisista ja poliittisista sidoksista. Nuoriso näkee itsensä vapaina yksilöinä, joiden ei tarvitse uhrata henkilökohtaisia unelmiaan.

Nuorten taiteilijoiden tulevaisuus on maassa, jota he ovat itse rakentamassa.

 

(TINFO / Sari Havukainen, 19.3.2019)
 


Maailman teatteripäivä on Kansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) julistama vuosittainen teemapäivä maaliskuun 27. päivänä. Teatterin tiedotuskeskus TINFO on Suomen ITI-keskus. Lue lisää Maailman teatteripäivästä: www.tinfo.fi/mtp

Maailman teatteripäivän julistus, espanjankielisen alkutekstin on suomentanut Tarja Roinila.

Carlos Celdrán ITI:n esittelemänä