Teatterin tiedotuskeskus TINFO on julkaissut Esittävien taiteiden tilastoihin kuuluvat ohjelmistotilastot näytäntökaudelta syksy 2021 - kevät 2022. Ensimmäisenä valmistuvat tilastot vos-toimijoiden, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen kansallisoopperan ja -baletin ohjelmistoista, myöhemmin saadaan valmiiksi rahoituslain ulkopuolisen kentän, teatterin, tanssin ja sirkuksen ohjelmistotilastot. Koronakuopasta nouseminen näkyy luvuissa: esityksiä päästiin valmistamaan 77 % edelliskautta enemmän, ensi-illat lisääntyivät samat 77 % ja kantaesitysten lukumäärä huimat 98 %. Lipunmyynti liki nelinkertaistui esitystoiminnan vilkastuttua pandemian laantuessa. Hyviä uutisia luetaan myös tekijöiden sukupuolta tarkastelevista tilastoista. 

 

Ohjelmistotilastot kertovat siitä, mitä esitettiin, miten monta kertaa ja ketkä esityksiä tekivät. Kaudesta 2012–2013 on tilastoitu kotimaisten teosten tekijöiden sukupuolta (mies, nainen). Vasta kymmenes kerta toden sanoi tiellä tasa-arvoon: tähän saakka enemmistö kotimaisten näytelmien tai esityskäsikirjoitusten sekä kirjailijoista että ohjaajista on ollut miehiä, nyt ensimmäistä kertaa naisia kirjailijoina ja ohjaajina on ollut mieskollegoitaan enemmän. Roolien esittäjien sukupuolilaskennassa päästiin tilanteeseen 50/50. 

 

 

 

Vertailussa edelliseen näytäntökauteen selviää, että koronakuopasta ollaan kapuamassa ylös kaikilla mittareilla: tuotantoja päästiin valmistamaan 77 % edelliskautta enemmän, ensi-illoissa oli lisäystä samat 77 % ja kantaesitysten määrä kasvoi huimat 98 %. Kun esityksiä pystyttiin tarjoamaan yleisölle ilman suurempia rajoituksia, se näkyy myös lipunmyynnissä, joka melkein nelinkertaistui. Korona-ajan vitsaukseksi käyneet esitystuotantojen peruuntumiset ovat vähentyneet 32:een, joista yhdeksän olisi ollut kantaesityksiä (ed. 183 / 60)**. 

 

Kotimaista ohjelmistoa on ulkomaista enemmän. Ensi-illoissa suhde on 307 / 112, kantaesityksissä kotimainen on vielä selvemmin niskan päällä, lukujen ollessa 213 / 32. Kantaesitysten luja kotimaisuus muodostuu siitä, että puhenäytelmistä valtaosa on kirjailijoidemme kynästä (60 / 20), samoin on musiikkiteatteri (24 / 5). Tanssiteokset olivat liki yksinomaan kotimaisia (57 / 3), puhumattakaan tilastoissa muiksi esitysmuodoiksi (esimerkiksi esitystaide, naamioteatteri tai improvisaatio) kutsutut, joissa kantaesityksistä kaikki (30) olivat kotimaisiin teoksiin perustuvia. Tendenssi on ollut sama näytäntökaudesta 2005/2006 saakka, jolloin kotimainen ohitti myydyissä lipuissa käännösteoksiin perustuvat esitykset. Poikkeuksena tässä välissä kausi 2013/2014, jolloin osat vaihtuivat väliaikaisesti.  

 

 

 

Jokelan Dosentit puolestaan on ainoa kotimainen puhenäytelmä, joka ylsi kymmenen suosituimman joukkoon, kun katsotaan kaikkia teoslajeja ja laskuissa on mukana myös käännösteokset. Tämän TOP 10 -listan nelostilan saavutti nuorten tekijöiden kotimainen musikaali, Botnia Paradise (Wasa Teater, 26 986 lippua), ykkönen oli kansainvälinen musikaaliuniversumin kiintotähti Oopperan kummitus (Suomen kansallisooppera, 38 822 lippua). 

 

Kotimaisten kirjailijoiden suosituimmuutta on laskettu sen perusteella, kuinka monta esitystuotantoa kenenkin teosten pohjalta on tehty ohjelmistotilastoissa olevissa vos-teattereissa ja Suomen Kansallisteatterissa. Ikisuosikki kirjailijoista on Mauri Kunnas (10 eri tuotantoa), teatterit ovat luottaneet neljän esitystuotannon verran Kari Hotakaiseen, Arto Paasilinnaan ja Aleksis Kiveen. Anna Krogerukselta, Timo Parvelalta, Laura Ruohoselta ja Hella Wuolijoelta ohjelmistokaudella syksystä 2021 kevääseen 2022 löytyi kolme esitystuotantoa kultakin.  

 

Siitä huolimatta, että jotkut kirjailijoistamme saavat teoksilleen tilaa useamman kuin yhden teatterin ohjelmistosta, yksittäisten teosten osa on päästä ohjelmistoihin vain kerran. Vuosien mittaan osa teoksista palaa kyllä uusina teatterituotantoina. 

 

 

 

*** 

 

Esittävien taiteiden tilastot 2022 kokonaisuudessaan ilmestyy elokuun puolivälissä, mutta julkaisemme osatilastoja sitä mukaa kun ne valmistuvat. TINFO tuottaa vuosittain noin 100 tilastotaulukkoa sisältävän tietopaketin: 

 

 

Tilastoituna on n. 250 teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijaa. Osa tilastoista koskee vain valtionosuutta saavia (vos) toimijoita. 

 

 

Tiedustelut:  

TINFO / tilastolaatija Piia Volmari, piia.volmari (a) tinfo.fi 

 

 

* Valtionosuusjärjestelmän piiriin tuli vuoden 2022 alusta 12 uutta toimijaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että nyt ensimmäistä kertaa vos-tilastoissa on sirkusryhmiä. Riippuen ohjelmistotilastoinnin tarkasta kohteesta, mukana voivat olla kaikki 71 toimijaa (vos + SKT + SKOB) tai vain osa näistä. 

 

** TINFO on tilastoinut Covid 19 -pandemian ajalta teatterien suunnitelmissa olleita, mutta syystä tai toisesta peruuntuneita esityksiä, ensi-iltoja ja kantaesityksiä. Tätä tilastoa on kolme vuodelta, tilasto kaudelta syksy 2021- kevät 2022 on viimeinen tätä laatua.  

 

 

 

Katso uutisen lähteenä olevat tilastotaulukot ja graafit: 

---

Lue myös:

Tehty työ näkyy tilastoissa