Karun vuoden karut luvut 

 

Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) tuottama ja toimittama julkaisu Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2020 on ilmestynyt. Tilastokirja läpivalaisee alan pandemiavuoden talouden, ohjelmistojen, esityskertojen, katsojamäärien ja henkilöstön näkökulmasta.  

 

Tilastovuosi on tummansävyinen, mitattiin siinä mitä tahansa. Elävä taide haki kuitenkin uusia kanavia päästä yleisön eteen: ruudun kautta koettavaksi tarjotut esitykset ovat nyt ensi kertaa tilastoituina. 

 

 

 

Syksyllä esitystoiminta käynnistyi ympäri maan rajoituksin ja turvaohjeistuksin, mutta viruksen toisen aallon jyllätessä esitystoiminta käytännössä keskeytettiin Uudellamaalla viranomaispäätösten perusteella jälleen 23.11. Yleisötilaisuudet rajattiin 20 henkilöön, ja pian myös muualla Suomessa yleisörajoituksia tiukennettiin jatkumaan yli vuodenvaihteen.  

 

Vastuullisesti ja tilanteen mukaisesti toimiminen tulee kalliiksi. Esittävän taiteen tilastot kertovat romahduksen ja dominoilmiön, johon joudutaan, kun yleisölle voi myydä lippuja teatterien katsomoihin hyvin rajoitetusti, jos ollenkaan. 

 

Teattereiden ohjelmistokalentereissa olleita tuotantoja peruttiin 94, joista kantaesityksiä olisi ollut yli puolet eli 47, mikä vaikutti välittömästi esimerkiksi näytelmäkirjailijoiden toimeentuloon. Kaikkien teosten esityskertoja kertyi 45 % vähemmän kuin tavallisina näytäntövuosina, katsojamäärät jäivät 70 % tavallisesta. Normaalivuosien neljän miljoonan sijaan, 1,2 miljoonaa myytyä lippua. 

 

Esittävän taiteen toimijat kärsivät 50 miljoonan euron suorat taloudelliset menetykset verrattuna vuoteen 2019, tappiot syntyivät myymättä jääneiden lippujen lisäksi, kun myös muu omien tuottojen hankkiminen oli sulkutilan tai rajoitusten takia estynyt. Säästötoimina esimerkiksi 35 vos-teatteria lomautti henkilökuntaansa, ja moni toimija teki päätöksen olla palkkaamatta freelancereita. Pandemiavuosi haukkasi kerralla pois taiteellisista vierailijatehtävistä 25 %. 

 

 

 

Kotimaisen ohjelmiston osuus väheni hieman suhteessa ulkomaiseen. Kotimaisen ohjelmiston osuus vos-puheattereissa ja Suomen Kansallisteatterissa oli 50 % (2018/2019: 53 %) ja rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden ohjelmistoissa 74 % (2018/2019: 88 %).   

 

Rahoituslain ulkopuolisella kentällä tehtiin sitä, mitä repertuaariteatterit harvemmin tekevät. Klockriketeatern tuotti Aniara-esityksen yhdessä yhdysvaltalaisen The Crossing -kuoron ja suomalaisen Wusheng Companyn kanssa. Ensi-ilta oli Philadelphiassa. Oblivian kokeellinen musiikkiteatteriesitys Verdrängen Verdrängen Verdrängen sai ensi-iltansa Stuttgartissa juuri ennen pandemian puhkeamista. Todellisuuden tutkimuskeskus tarjosi poikkeusolojen aikana Utooppiset puhelinmatkat -esityksen suoraan katsojien puhelimeen. Poikkeustilan jälkeen Niina Hosiasluoman monologi Minä olen Hossu Teatteri Takomossa oli ensimmäisiä yleisölle esitettyjä teoksia.  

 

 

 

Maksullisilla striimeillä oli yhteensä 81 734 katsojaa. Puolet maksullisten striimien katsojista – 40 517 katsojaa – seurasi live-esitystä. 40 % katseluoikeuksista myytiin striimatun ensi-illan tallenteeseen. Striimilipuista 10 % ostettiin teatterien muun tallennetuotannon kautta tarjolla olleisiin teoksiin.  

 

Heti Suomen hallituksen julistettua poikkeustilan aloitti Karanteeniteatteri, joka myi vuonna 2020 huimat 23 778 katseluoikeutta. Karanteeniteatterin toimintamalli mahdollistaa sen korkeat katsojaluvut: teatteri tarjoaa alustan valmiille, pienimuotoisille esityksille. Turkulainen Linnateatteri, joka niin ikään oli ensimmäisten striimaajien joukossa, myi 9 485 katseluoikeutta, Suomen Komediateatteri 9 000 ja Tampereen Teatteri 7 859.  

 

Ilmaisalustoilla kuten YouTubessa, Facebookissa ja Vimeossa katsojia kertyi eri toimijoille yhteensä 2,6 miljoonaa eli 97 prosenttia kaikista suoratoistojen katsojista seurasi esityksiä ilmaisalustoilla. Näistä maksuttomista katselukerroista lähes 1,8 miljoonaa eli 68 prosenttia puolestaan koostui Suomen Kansallisoopperan ja -baletin katsojista. Toiseksi eniten katsojia oli Suomen Kansallisteatterilla, jonka tallenteita seurasi 69 996 katsojaa teatterin verkkosivujen kautta, Facebookissa ja SoundCloudissa ja kolmanneksi eniten Jyväskylän kaupunginteatterilla, joka keräsi 53 800 katsojaa niin ikään teatterin verkkosivuilla sekä Facebookissa, YouTubessa että Instagramissa.  

 

 

 

Teatterin tiedotuskeskus TINFO ry vastaa riippumattomana asiantuntijaorganisaationa teatterialan tilastoinnista. Suomessa alan tietojen keruun aloitti Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry vuonna 1944. TINFO on vastannut tilastoinnista vuodesta 1995. Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus tuottavat julkaisuun omien kenttiensä tilastot.

 

TINFO prosessoi toimijoiden tuottaman tiedon ja tarjoaa laajan ja vertailukelpoisen tietokokonaisuuden suomalaisen esittävän taiteen tilasta. Tilastot hakevat kattavuudessaan ja pitkine aikasarjoineen vertaistaan maailmalla.  

 

* Ohjelmistot tilastoidaan näytäntövuosittain, syksystä kevääseen eli tässä kohtaa puhe on kaudesta 2019/2020.

 

Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2020. Julkaisun sähköinen versio. 

 

 

 

---