Kentällä tapahtuu! 

 

 

 

Maanantaina oli myös TINFOn vuosikokous. Kolme kautta hallituksessa istunut Annukka Ruuskanen sai seuraajakseen Nordic Drama Cornerin Anna Nigumannin. Tervetuloa Anna! Kiitos Annukka! Hallitus jatkaa työtään puheenjohtajansa, teatterinjohtaja Mikko Kannisen johdolla.  

 

Eilen kuultiin, ettei Suomen hallitus kaatunutkaan, mutta jäämme odottamaan tarkempia tietoja kehysriihen päätöksistä. Suomessa, samoin kuin Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa odotetaan pandemian jälkeistä aikaa, kulttuuri- ja taidesektorin elvytystoimia ja varaudutaan uusiin todellisuuksiin. Tästä lisää ruotsiksi alla.  

 

Lisätietoja odotellessa on kuitenkin hienoa lukea kentän kriisin aikana synnyttämistä uusista aluista, toiminnasta ja alustoista. Tampereen Työväen Teatteri julkisti TTT:n Residenssin ja sen työryhmät ja taiteilijat kesille 2021 ja 2022: yhteensä 90 freelanceria ja vapaan kentän tekijää tulee osaksi residenssiä! Residenssi on käynnistynyt Business Finlandin myöntämällä tuella.  

 

Tällä viikolla Blaue Frau ilmoitti avanneensa taiteilijalähtöisen verkkosivuston, PORTALin. Sivustolle valitaan kausittain 6–9 esitystaiteen alan ryhmää tai taiteilijaa esittelemään työtänsä. PORTALia rahoitetaan neljän säätiön myöntämillä apurahoilla.  

 

Ja eilen illalla kävin tutustumassa myös kolmanteen juuri perustettuun, taidelähtöiseen alustaan. Ekata Theatren Blendi-hankkeen pre-Blendi -verkkotapahtumassa esiintyi kitaristi Intiasta, fyysisen teatterin näyttelijä Espanjasta, äänisuunnittelija Isosta-Britanniasta ja näyttelijä Meksikosta. Neljästä 15-minuutin kestoisesta esityksestä koostuva kokonaisuus suoraan taiteilijoiden kodeista Zoomin välityksellä oli yllättävän virkistävä pläjäys, osittain myös innostuneiden ekatalaisten ansiosta. Hanke on Suomen kulttuurirahaston ja Helsingin kaupungin tukema. 

 

Kentällä tapahtuu! Mutta toivottavasti myös valtionvalta ymmärtää, ettei säätiöistä ja rahastoista ole kattamaan maan kulttuuribudjettia. Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu kirjoitti eilen artikkelin yhdistyksensä nettisivuille, jossa hän kirjoitti muun muassa: 

“Hallituksen riitainen riihi on päätymässä historiankirjoihin ennenkuulumattomalla sivistysvastaisuudellaan. Hallitus on esittämässä yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotulolle lähdeveroa, joka todellisuudessa olisi apurahansaajien vero. Toteutuessaan veroesitys merkitsisi vuosittain 1700 henkilötyövuotta vähemmän apurahalla työskenteleville – siis suoraan rahaa pois tutkijoilta ja taiteilijoilta. Sellainen vappusatanen tänä vuonna.”  

 

Suvikummun kirjoituksen otsikon mukaisesti, Suomella ei ole varaa viedä toimeentuloa tutkijoilta ja taiteilijoilta.  (Lisäys 30.4.: Viimeisimpien tietojen mukaan hallitus olisi rajaamassa yleishyödyllisiä yhteisöjä lähdeveron ulkopuolelle.) Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut 20,5 miljoonaa euroa vuodesta 2010 vuoteen 2017. Vuonna 2017 säätiöiden tuki oli lähes tuplasti niin paljon kuin Taiken.   

 

Ei raha ilmasta valtion budjettiin ilmaannu, mutta toivoisi että sivistysvaltio nähtäisiin yhä suojelemisen arvoisena. Eilen soitettiin galluptutkimuksesta, kysyttiin mitkä viisi tekijää vaikuttavat siihen, mitä puoluetta äänestän tulevissa kunnallisvaaleissa. Vaihtoehtoja oli kymmenisen. Yksikään niistä ei koskenut taidetta tai edes kulttuuria laajemmin.  

 

 

 

Sjöström identifierar tre olika möjligheter: 1) ny syn på konstens och kulturens ställning i samhället, 2) ökad samverkan och nya arbetssätt, 3) nya målgrupper på nya platser och på nya sätt. Och tre hot: 1) ekonomi och produktionsförutsättningar, 2) minskat och sämre kulturutbud för färre målgrupper och på färre platser, 3) kompetensbrist på grund av minskat antal kulturskapare och kulturutövare.  

 

Konstens frihet identifierar Sjöström som en grundläggande fråga inför framtiden. Han ser ingen anledning till oro för Stockholms del, men det har funnits enstaka lokala fall runtom i Sverige, där konstens frihet ifrågasätts. Sjöström rekommenderar Stockholms stad att säkra kulturens status och ställning genom breda blocköverskridande överenskommelser, stöda kulturverksamhetens ekonomiska förutsättningar genom fleråriga stöd, införande av en medveten strategi inom stadens utvecklingsprojekt och en uttalad plan för att säkra konstnärers villkor i Stockholm och barns och ungas tillgång till kultur genom skolan.  

 

För att stärka kulturen i Stockholm, rekommenderar Sjöström att Stockholms stad bland annat bör (förutom ökning av kulturbudget, utvecklingsmedel och tillgängliga stipendier, etc.) 

 

… göra en kartläggning över pandemins hälsoeffekter för frilansare inom kultur-, nöjes- och evenemangssektorn 

 

… inrätta ett samverkansråd med representanter från kulturlivet 

 

… införa treåriga kulturstöd som standard för etablerade verksamheter, och skapa incitament för kulturinstitutioner att samverka med fria aktörer 

 

… ge Kulturhuset Stadsteatern i uppdrag att tillhandahålla digital utrustning för det fria kulturlivet 

 

… göra en gemensam öppning av sina kulturinstitutioner  

 

… arrangera en stor publikaktivitet för att markera en återstart av kulturlivet 

 

Här finns förslag på åtgärder som också kunde tas upp för diskussion också inom finländska kommuner.  

 

Förutom den svenska rapporten, publicerade Kulturanalys Norden sin kartläggning av pandemins hittillsvarande effekter på kultursektorn i de nordiska länderna. Covid-19-pandemins effekter på kultursektoren i de nordiske landene, innehåller också en kartläggning och sammanställning över de nordiska regeringarnas stödpaket till kultursektorn, samt en beskrivning i vilken mån de nått kulturutövarna.  

 

Här finns en jämförande sammanställning av de statliga coronastöden i de nordiska länderna. Enligt studien sticker Finland ut som ett land med relativt låga understödssiffror för kultur, både i euro per capita (19 euro), per anställd i inom kultursektorn (767 euro) och som procent av Finlands BNP (0,04). I jämförelse har Norge och Danmark beviljat de största kulturunderstöden (53 euro respektive 76 euro per capita), medan Sverige beviljat ungefär hälften av Norges och Danmarks siffror (24 euro per capita).

För Finlands del ingår inte stöd från fonder och stiftelser i siffrorna, eller de stöd Business Finland tilldelat kultursektorn, sifforna gäller enbart statliga understödsmekanismer. Det finns relativt mest sysselsatta inom kultursektorn i Finland och Danmark, minst i Norge. Inom samtliga länder är det musik- och scenkonstbranscherna som drabbats hårdast. 

 

Enligt rapporten kommer kulturproduktion, kulturkonsumtion och kulturpolitiken att förändras på lång sikt i Norden, men att förändringarna ändå är relativt små. Klyftan mellan dem som kan ta del av det digitala kommer att öka. Det kommer att ta tid innan det är möjligt att resa och genomföra internationella samproduktioner, vilket kan betyda att kulturproduktionen nationaliseras i nån grad i de nordiska länderna.  

 

 

 

Martiskainen toimii myös Maura Minervan ja Sofia Valtasen kanssa T-efekti -verkkojulkaisun  päätoimittajana. Maanantaina T-efektille myönnettiin TINFO-palkinto. T-efektin omaa esittelyä ja Milja Sarkolan Jotain toista näytelmää vapaasti mukaillen, “Kyllä tässä nyt leijailee aika kollektiivinen kysymys, että mikä vittu on T-efekti?” 

 

Sanni Martiskainen: Perustaessamme T-efektiä ajattelimme, että on monia blogeja, joissa arvostellaan esityksiä tai on lehtien virallisia kritiikkejä, mutta me halusimme tähän välimaastoon. Kukaan meistä ei ollut halukas yksinään perustamaan blogia, sen sijaan toisten kanssa tehdessä muista on tukea. Halusimme hyödyntää koulutustamme ja tuottaa hauskempaa ja kepeämpää luettavaa kuin mitä akateemiset ihmiset tavallisesti tuottavat. Halusimme yhdistellä asiantuntemusta helposti lähestyttävään sisältöön. Jottei teatterikeskustelu tuntuisi tapahtuvan jossain muualla, kaukana. Me pystymme lisäksi reagoimaan nopeammin kuin tiettyyn aikaan ilmestyvä lehti. Voimme olla paikalla heti.  

 

Olemme puhuneet siitä, tulisiko T-efektin rekisteröityä yhdistykseksi. Tämä helpottaisi T-efektin kehittymistä, kun kerta tavoitteemme on vakinaistaa toimintaa. Emme ole saaneet avustuksia julkaisuamme varten, joten toistaiseksi kaikki on tehty vapaaehtoisvoimin. Opiskelujen ohessa julkaisun toimittamista ja siihen kirjoittamista pystyi tekemään helpommin kuin nyt, siirryttyämme työelämään. TINFO-palkinto toivottavasti helpottaa apurahojen hakemista. On ollut ihanaa saada tukea ja kannustusta vapaaehtoistyöstä. Olemme oikeilla jäljillä, ja tsemppaus auttaa meitä jaksamaan. 

 

T-efekti on opettanut meitä kirjoittamisesta ja julkaisutoiminnasta. On ollut hyödyllistä, että on paikka, jota varten kirjoittaa ja näin ollen tulee myös kirjoitettua. T-efekti on myös opettanut meille akateemisille, että jossain vaiheessa on päästettävä irti kirjoituksista ja jaettava ne lukijoiden kanssa. Meistä osa on kirjoittanut Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehteen, ja muuallekin, mutta T-efektin ansiosta julkaisemisen kynnys on laskenut niiden kirjoittajien kohdalla, joiden tekstejä ei aiemmin ollut vielä julkaistu. 

 

Itselleni viime viikko oli kiireinen. Halusimme TINFO-palkinnon johdosta kirjoittaa teatteritieteen oppiaineesta. Kaikille ei ole selvää mitä teatteritiede on, joten nyt oli hyvä sauma kirjoittaa siitä. Tämän lisäksi minulla oli muutto ja oikolukuhommia. Eli viikko ei ollut tavanomainen. Pandemiasta olen selviytynyt yllättävän hyvin, välillä tuntuu pahalta seurata miten muut kärsivät. Vuosi sitten keväällä tein gradua, ja sen jälkeen minulla on ollut oikolukutöitä. Viihdyn muutenkin kotona, ja kotoa löytyy myös ihminen, jonka kanssa voin jakaa arkea. Mutta samalla tuntuu kuin olisi pudonnut teatterimaailmasta johonkin muuhun maailmaan... 

 

Tämän kaiken keskellä TINFO-palkinto tuntuu isolta tunnustukselta, koska palkinto annetaan koville tekijöille, ja nyt se myönnettiin meille. Vaikka koronan ja tauon takia voi välillä kokea motivaation puutetta, tämänkaltainen huomio kannustaa eteenpäin.