02.04.2020

Hanna uusi blogikuva

Korutonta jo ennen koronaakin

Liki tuhannen taiteilijan näkemykset taiteilijan työstä ja toimeentulosta ovat luettavissa Cuporen uusimmasta barometristä.

Tätä kirjoittaessani on kaikille avoin webinaari vielä edessäpäin: torstaina 2.4.2020 klo 13-15. Keskustelun anti ei Merkintöihin enää ehdi. Webinaarissa Paula Tuovinen, Elina Kuusikko, Annukka Vähäsöyrinki ja Ilmi Villacís keskustelevat siitä, mistä heikko sosiaaliturva johtuu ja miten sitä voitaisiin korjata.

Barometri tarjoaa useaan otteeseen eri muodoissa jo artikuloitua tietoa – mutta on vain artikuloitava kerta toisensa jälkeen uudelleen, kun kerran tilanteeseen ei saada muutoksia. Muutamia uusia kysymyksenasetteluja: yrittäjyydestä ja pääomatuloista.

TIIVISTYS: ”Taiteilijan työllä, jossa taiteellinen työ on ytimessä, ei tulla Suomessa toimeen kuin poikkeustilanteissa. Poikkeukset ovat lähinnä esittävien taiteiden ja musiikin aloilla julkisen tuen piirissä olevat vakituiset työpaikat. Tärkeimmät muut olosuhteet, joiden varassa taiteilijan työtä Suomessa tehdään, ovat ei-taiteelliseen työhön liittyvä muu ansiotyön palkka, sekä puolison varaan rakentuva yhteinen talous. Kaikkien vastaajien mielestä yhteisön ja perheen tuki on oleellinen. Kyse ei kuitenkaan ole ensisijaisesti suorasta taloudellisesta tuesta tai turvasta, vaan ennemminkin henkisestä tuesta ja kannustamisesta.”

Ja tässä barometrin tulokset pähkinänkuoressa:

·       Työ, työaika ja toimentulo ovat epäsymmetriassa. Kaikilla taiteenaloilla taiteilijoiden toimeentulo tulee suuresta määrästä eri tulolähteitä. Eri aloilla on erilaisia työllistymisen mahdollisuuksia.
 

·       Työn ja tulon suhde on rajoiltaan huokoinen ja työn tekemisen reunaehdot ja työn määrittely eroavat taiteenalakohtaisesti.  Se, miten työtä määritellään ja minkälaista työ on luonteeltaan, vaihtelee taiteenalakohtaisesti. Työtä määritellään eri taiteenaloilla eri tavoin ja työllistymisen tavat eroavat alakohtaisesti ja eri taiteenaloilla työn tekemisen reunaehdot vaihtelevat.
 

·       Ani harva elää taiteilijan työllään. Vain hieman alle puolet vastaajista oli saanut vähintään puolet vuoden tuloistaan taiteilijan työstä. Esittävien taiteiden aloilla taiteilijan työstä saatujen tulojen osuus oli suhteellisesti suurin. 
 

·       Mistä tulot? Taiteellisesta työstä saatu palkkio, palkka työ- tai virkasuhteesta tai taiteelliseen toimintaan liittyvästä työstä saatu palkkio olivat yleisimmät ansiotulon muodot. Säätiöiden apurahat koki vastaajista 14 % tärkeimmäksi, valtion työskentelyapurahat olivat vain 5 %:lle tärkein tulo.
 

·       Yritystuloja oli saanut 20 % vastaajista, mutta vain 5 %:lle se oli tärkein tulojen muoto.
 

·       Palkaton työ on ”resurssikysymys” ja ”tottumiskysymys”.  Taiteenaloilla vallitsee resurssipula.  Taiteilijoiden tekemän työn määrään nähden rahaa saadaan liian vähän, eikä yhteiskunnassa tunnusteta taiteilijan työn arvoa samalla tavalla kuin muiden tekijöiden.
 

·       Vanhojen toimintamallien mukaan toimitaan eikä niitä aktiivisesti pyritä muuttamaan. Sisäisissä rakenteissa oletetaan erityisesti nuoren ja uransa alussa olevan tekijän maksavan ilmaistyöllä oppirahoja.
 

·       Työmarkkinoiden joustamattomat työmarkkina-asemamäärittelyt ja tukirakenteet tunnistavat kaksi pääasiallista työnteon muotoa. Työtä tehdään joko työsuhteessa palkansaajana tai yrittäjänä. Ja kuitenkin valtaosa tekee työtä erilaisten työnteon muotojen yhdistelmin ja limittäin, mistä seuraa taiteilijalle sattumanvaraista kohtelua, monimutkaisia ja ennakoimattomia tilanteita verotuksen ja sosiaaliturvan suhteen.
 

·       Erilaiset yhdistelmät ja liukuvat työn teon muodot johtavat sattumanvaraisuuteen ja ennakoimattomuuteen. Samalla joustamattomat työmarkkina-aseman määrittelyt johtavat monimutkaisiin tilanteisiin sekä verotusasioissa että sosiaaliturvajärjestelmän rakenteissa.  TE-keskus, Kela ja verottaja eivät ymmärrä, tunnista tai kykene joustamaan. Juuri yrittäjyyttä vältetään järjestelmien joustamattomuuden vuoksi. Pienimuotoista yksinyrittämistä taiteilijat välttävät toiminnan epävarmuuden, taloudellisen riskin ja heikon sosiaaliturvan vuoksi.
 

·       Työmarkkina-asemien väliinputoajia ovat itsensätyöllistäjät ja ammatinharjoittajat: verottaja kohtelee heitä yrittäjinä, työttömyysjaksot ovat tavallisia ja taiteilijat joutuvat usein turvautumaan työttömyyskorvauksiin. Lähes puolet vastanneista oli saanut työttömyystukia vuoden 2018 aikana.
 

·       Apurahat ovat tärkeitä, mutta ne pitävät yllä matalaa tulotasoa.
 

·       Taiteilijat eivät välttämättä osaa hyödyntää tekijänoikeuksia taloudellisesti.
 

·       Esittävien taiteiden aloilla ei yksikään vastaaja katsonut, että pääomatuloilla olisi hyvin suuri merkitys toimeentulolle. Arkkitehtuurin ja muotoilun alalla tilanne oli toinen: pääomatuloilla oli ainakin vähän merkitystä toimeentuloon 20 prosentille vastanneista.
 

·       Barometri valaisee taiteilijan työtä myös ”ikigain” näkökulmasta. Taiteilija ja taide tuottavat hyvää elämää. Taiteen tekemiseen innoittaa intohimo ja kokemus siitä, että taiteella on jotain annettavaa toisille ihmisille ja maailmalle. Tätä mieltä oli yli 90 % vastanneista. Mutta kysymys elannon hankkimisesta taiteilijan ammatilla jakoi mielipiteet taiteenalakohtaisesti.
 

·       Taiteilijan ammatti on sekä kutsumusammatti että ammatti ammattien joukossa. Ei kyse ole ammatinvalinnasta vaan pikemminkin identiteetistä.
 

·       Taiteilijan professio rinnastuu sellaisiin perinteisiin professioihin kuin lääkärin, lakimiehen, opettajan tai papin.

 

Miten parantaa taiteilijan toimeentuloa?

Barometriin sisältyvät ehdotukset ohessa pähkinänkuoressa:

·       Itsensätyöllistäville sosiaaliturvan erityisratkaisut ja kaikkia mahdollisia keinoja käyttöön, joilla saadaan aikaan parannusta.
 

·       Yleinen ja yhtäläinen perustulo
 

·       Yrittäjyys jakaa kenttää: 28 % kannatti ajatusta siitä, että taidealoille tarvitaan enemmän yrittäjyyttä, 39 % vastusti. Kannattajia eniten arkkitehtuurissa ja muotoilussa, mutta myös esittävien taiteiden alalla.
 

·       Valtaosa (77 %) oli jossain määrin samaa mieltä siitä, että taidealan koulutusta tulisi kehittää vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin.
 

·       74 % vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen sisäistä liikkuvuutta tulisi tukea enemmän.
 

·       Taiteilijoiden työn tukeminen ja elintason turvaaminen nähtiin julkisen vallan tehtävänä (73 % vastaajista kannatti).
 

·       Verotusta tulee kehittää ottamaan paremmin huomioon taiteellisen työn monipuoliset toimeentulolähteet ja työskentelymuodot (72 %).
 

·       Sektorirajat ylittäviä työskentelymahdollisuuksia tulee kehittää (71 %).
 

·       Kansainvälisen toiminnan edellytyksiä tulee kehittää (70 %).
 

·       Liiketoimintaosaamista tulee kehittää täydennyskoulutuksella (65 %).
 

·       Taiteilija-apurahat tulee korvata taiteilijapalkalla (58 %).
 

·       Rahoitusta tulee myöntää taiteen hankintaan, tilauksiin ja välitystyöhön, ei taiteelliseen työhön ja taideteosten valmistamiseen (47 %)


Taiteilijoiden avoimet kommentit valaisevat tilannetta ja mielipiteiden kirjoa.

Hallituksen koronapelastuspaketissa itsensätyöllistäjät rinnastetaan palkansaajiin. Tästä aivan liian myöhään tulleesta korjaustoimenpiteestä tulee tehdä pysyvä. Olen sitä mieltä, työsuhde tulee jatkossa määritellä laajemmin siten, että itsensätyöllistäjät rinnastetaan palkansaajiin.
 

Kiitos, kun jaksatte vastata tilastokyselyihin

Arvoisat teatterialan erilaiset yhteisölliset toimijat! Tiedämme täällä TINFOssa, millaisen työpaineen alla työskennellään – työskentelevät ne, joilla on työtä. Teillä on tuhatmäärin muutakin ajateltavaa kuin vastaaminen tilastokyselyihin. Kiitos kuitenkin, että jaksatte! Me kiitämme teitä nöyrästi!

Esittävän taiteen tilastot ovat tässäkin tilanteessa tärkeät, ehkä jopa tärkeämmät kuin koskaan. Kysymme nyt myös tietoja peruuntuneiden esitysten ja ensi-iltojen ja niiden esitysten määristä. Tätä tietoa tarvitaan!

Tieto tulee käyttöön jo heti syksyllä, ja viimeistään se näkyy kokonaisuutena kesällä 2021 julkaistavista kuluvan vuoden tilastoista. Me tiedämme sen ammottavan loven, jonka korona aiheuttaa – taidetyön tekijöiden ansioihin, teattereiden pääsylippu- ja muihin tuloihin, ensi-iltojen, esityskertojen ja katsojien määriin.

Kaikkialla tehdään työtä sen eteen, miten livekontaktiin perustuva taidemuoto pidetään hengissä tällaisena aikana. Jokainen yrittää kaikin voimin pitää yhteisönsä oman itsensä hengissä ja jokainen yrittää sinnitellä tämän vaikean ajan lävitse, joka koskettaa omaa, perheen, ystävien, lasten, naapureiden terveyttä. Mitä tuleekaan tapahtumaan teatterityössä, yhteisöissä, yhteiskunnassa. Nyt on pakko hidastaa, ehkä miettiä asioita ja toimintatapoja uusiksi. Pysykää terveinä!

Esittävät taiteet ja korona

IETM on julkistanut pienen ajankohtaisraportin koronan vaikutuksista ja toimenpiteistä eri maissa. Raportti sisältää myös toimenpidesuositukset EU:lle ja eri maiden viranomaisille valtion tasolla ja paikallisesti. IETM:ssä on avoin webinaari perjantaina 3.4.2020. 

Ilouutinen

TINFOn uudeksi johtajaksi on valittu Linnea Stara, joka aloittaa 1.9.2020. Hienon valinnan teitte! Mieleni täyttää syvä ilo! Pian tervetuloa Linnea! Viisi kuukautta on lyhyt aika.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät