24.10.2019

Hanna uusi blogikuva

Näytelmät liikkeellä: kääntäjät ja agentuurit avainasemassa

Millainen olisi maailma, jossa taiteilijat tekisivät taidettaan kansallisissa pilttuissaan ilman vuoropuhelua toisten kanssa. Mitä jos meitä eivät rikastuttaisi muiden kulttuurien teokset ja emme tietäisi mitään toisistamme? Maailma olisi täynnä tunkkaista sisäänlämpiävyyttä, omahyväistä nurkkakuntaisuutta, silkkaa tietämättömyyttä.

Mitä kansalliskonservatismi aiheuttaa näytelmien kansainväliselle liikkuvuudelle? Entä globaalikapitalismi? Jylläävätkö vain suuret kielialueet? Miten käy pienten kieli- ja kulttuurialueiden kirjallisuuden? Miten vaikuttaa ekokriisi?

Kun TINFOssa kokoontuu suomentaja Jukka-Pekka Pajusen johdolla näytelmäkääntäjien työpajassa 14 osallistujaa, jotka kääntävät teoksia saksaksi, venäjäksi, englanniksi, viroksi, tsekiksi, sloveeniksi… tällaiset perimmäiset kysymykset nousevat esiin.

Osaammeko tehdä tarpeeksi? Mikä kaikki kaipaa parannusta, uusia näkövinkkeleitä? 

Toki tiedämme joitain vastauksia. Turhauttavaa onkin, ettemme ole saaneet näytelmien kansainvälisen liikkuvuuden kehittämishankkeillemme lisärahoitusta. Suunnitelmiemme esteenä on ollut tylyn kylmästi raha tai sen puute.

Mitä olemme saaneet aikaiseksi? Käännös- ja tekstitysapurahoilla vuosina 2011-2018 TINFO on mahdollistanut 132 näytelmäkäännöksen tai tekstityksen syntymisen. Jaossa oli aluksi 20 000 euroa, nyttemmin 25 000 euroa vuotta kohden. Keskimäärin olemme myöntäneet apurahoja 14-15 teokselle, joinain poikkeusvuosina olemme yhteistyössä agentuurien hankerahoituksen kanssa saaneet enemmänkin käännöksiä.

Entä sitten ulkomaiset tuotannot?  Vuonna 2018: 67 kotimaisen näytelmän ulkomaista tuotantoa, vuonna 2017: 69, vuosina 2016 ja 2015: 83 kumpanakin. Minusta me Suomessa olemme alisuorittajia suhteessa näytelmien laatuun ja teosten ja käännösten potentiaaliin. Vielä on tehtävää, ja paljon!

Tekstin talo ja tiivistyvä yhteistyö Uuden näytelmän ohjelman UNOn kanssa ovat suunnitteilla olevia toimia. Kun kirjailijoille voidaan tarjota mahdollisuuksia ruohonjuuritason yhteistyöhön ulkomaisten kirjailijakollegoiden ja muiden toimijoiden kanssa residensseissä ja muissa tapaamisissa, edistetään välillisesti myös teosten kansainvälistymistä. 

Vastaa kyselyyn!

Me TINFOssa haluamme tietää, miten koette meidän edistävän toimialaa ja miten vastaamme tarpeisiinne. Vastaa siis kyselyyn tästä. Henkilötietoja ei kerätä eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa raportista. Kyselyn lopuksi voit tilata kopion vastauksistasi omaan sähköpostiisi. Kyselyä saa vapaasti jakaa eteenpäin.

Taiteen ja kulttuurin ammattilaisille suunnattu kysely liittyy kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen Taiteen tiedotuskeskusten toiminnan kartoitus ja arviointi -tutkimushankkeeseen. Vastaukset kootaan hankkeen loppuraporttiin, joka julkaistaan keväällä 2020.

Veikkauksen tuottorahat suoraan valtion budjettiin?

Käänne on ollut jo pidempään odotettavissa. Sidos pelaamisen ja meidän edunsaajien taiteen, tieteen, urheilun ja nuorisotyön ja sosiaali- ja terveysalan kesken hiertää ristiiriitaisuudessaan. Sosiologian emeritusprofessori Pekka Sulkusen artikkeli puhui selkeästi järjestelmän muuttamisen puolesta. Elokuussa alettiin vaatia muutoksia. Vettä myllyyn lisäsi Veikkauksen epäonnistunut mainoskampanja, joka katosi nopeasti. Käynnistyi Peliautomaatit pois kaupoista -kansalaisaloite . Veikkaus lupasi poistaa kolmisentuhatta yhteensä yli 18 000 peliautomaatista.

Nyt Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo haluaisi ohjata Veikkauksen tuotot suoraan valtion budjettiin. Leivo ehdottaa myös, että peliautomaatit siirrettäisiin pelaamoihin. Maanantainen MOT-ohjelma oli kylmäävää katsottavaa.

En ole ainoa, joka on iskostettu ”suomalainen voittaa aina” -uskoon. Hyvään tarkoitukseen rahoja. Me (edunsaajat) halusimme uskoa vastuullisuuteen, emmekä oikein halunneet pohtia tuottojen maksimoinnin ja pelihaittojen vähentämisen ristiriitaa. Olen kääntämässä takkiani. Omistajaohjauksen puheenvuorot eivät oikein vakuuttaneet.

Mitä sovittiin, kun Raha-automaattiyhdistys ja Veikkaus yhdistyivät? Mitä kummankin rahavaroista päätettiin?  Asetettiinko siinä sosiaalimenot ja OKM:n rooteliin kuuluvat voittovarat ja rahastot samalle viivalle? Onko mahdollista ajatella siirtymäkautta?

Aloite valtion matkustussäännön muuttamiseksi

Me taiteen tiedotuskeskukset olemme lähettäneet aloitteen, jossa toivomme muutosta valtion matkustussääntöön ja avustuksiin päästökompensaation lisäystä.

Tärkeää konkretiaa! Pienten askelten politiikkaa!

Performanssi Turussa – tulevaisuuksia, ekokriisiä, tunteita

PostPostPostin jälkeen tulevaisuudet, ekokriisin ja kolonisaation purkamisen kehyksissä. New Performance Turku on yksi osoitus esittävän taiteen rikkaasta kansainvälisestä skenestä, pian on tulossa TIP Fest – tuolloin nukketeatteria. Samaan aikaan Turussa oli Stretch ja tiet liittyivät yhteen. Stretchissä pohdittiin, mitä kansainvälinen liikkuvuus tarkoittaa ekokriisin ajassa, mahdollisia ratkaisuja kansainvälisen tanssin kentällä. Kuulimme etänä Ben Twistin, Creative Carbon Scotlandin keynote. Ben Twist on yksi niistä, jotka eivät enää lennä. Hänen mukaansa kysymystä hiilijalanjäljen vähentämisestä on tarkasteltava yksilön, yhteisöjen ja rakenteiden tasolla. Haasteena on valtavirtaistaa matalahiilijalanjälkinen elämäntapa. Hän puhui radikaalin paikallisuuden puolesta. Panelistit pohtivat ratkaisuja.

New Performancessa me kohtasimme ilmastotunteemme Panu Pihkalan  luentoperformanssissa. Hieno kuljetus, Pihkalan performanssista Leena Kelan performanssiin Space Here We Come perustui Stephen Hawkingin BBC:lle vuonna 2016 antamaan haastatteluun Expedition New Earth ja Hawkingin näkemykseen siitä, miten planeetan ja ihmiskunnan tulevaisuus on entistä epävarmempi. Hawkingin mukaan ihmiskunnalla on vain sata vuotta aikaa elää maapallolla, minkä jälkeen ihmiskunta voi jatkaa elämää vain toisella planeetalla. Me liputamme. Ehkä ihmiskunta ratkaisee ongelmat. Ehkä meillä on toivoa.

Mutta ensin on purettava kolonisaatiota. Sen teki Nathalie Anguezomo Mba Bikoron rankka ja vaarallinen ja meitä avoimesti provosoiva performanssi. Etnofuturismi oli läsnä Leyya Mona Tawilin futurististisessa vihreäperuukkisessa hahmossa. Tämän ulkoavaruudellisen olennon kulmikas liikekieli ja jammailu arabialaisvaikutteisen musiikin/äänimaailman kanssa oli kiehtovaa katseltavaa.

Ylellistä on alkaa aamu makoillen ja kirjoituskoneen rauhoittavaa naputusta kuunnellen kauppakeskuksen kulutukseen tarkoitetussa tilassa, Salla Talvikki Niemisen ”työpaikassa” työtä pohdiskelevien runojen kirjoittamisen paikka. 

Xie Rongin lohduton ääni täyttää Wäinö Aaltosen museon aulan. Mitä merelle tapahtuu, mitä ihmiselle? Ja leikittelen äänillä. Antti Tolvi ja Tero Niskanen: Honk. Mitä tapahtuu pensasaidan takana, luonnon ääniä, viidakon? Välillä äänet kiihtyvät ja saattavat pensasaidankin hurjaan liikkeeseen, äänten vuoropuhelua, etääntyen ja lähentyen, sama jatkuu kävelykadun konttausperuutuksissa ja kävelykadun jäätelöautotunnaripyöräilyssä – mitä iloa pyöräilijät tuottavatkaan kohdatessaan meidät ja toisensa sillalla. Ihminen on leikkisä eläin.

Nathalie Stirnimannin ja Stefan Stojanovicin suuresta puisesta esineestä, jossa taiteilijat nukkuvat, tulee materiaalisuudessaan elävä. Voin kuunnella puun tarinaa ja samalla vastarintaista tapaa olla olemassa. Niko Hallikaisen Televisionin monet kokivat jokin aika sitten Mad Housessa. Sen lähtökohta on Hallikaisen novelli, muistokirjoitus kuolleelle rakastajalle/rakastetulle. Hallikainen lukee tekstiään kännykästä, musiikin ja äänen soundscape muodostaa suggestiivisen tilan, ääni ja keho ovat läsnä ja toisaalta eivät ole. Sanat lävistävät ja etäännytys/suggestiivisuus asettavat kerrotun huojumaan. Miksi mieleeni nousee traaginen romanttinen sankari? En pääse tästä mielikuvasta eroon. Kiehtovaa.

Avoin kutsu työolosuhteita parantamaan – älä tuskaile, järjestäydy! 

Ei kenenkään tarvitse kärvistellä yksinään rahojen, ajan tai harjoitustilojen puutteessa, harjoitusprosessien synnyttämien konfliktien tai yleisemmin vallan väärinkäytön keskellä. Yhdessä ollaan enemmän. Nyt kutsu kuuluu luomaan parempia työolosuhteita, parempaa työympäristöä, paremmin toimivia käytäntöjä vallan väärinkäytösten poiskitkemiseksi ja epäkohtiin reagoimiseksi

Belgialainen tanssikentän seksismiä ja vallan väärinkäytöksiä tutkinut tanssija ja #metoo-aktivisti Ilse Ghekiere on Suomessa ja fasilitoi How do we work together -luento- ja työpajakokonaisuuden 7.-10.11.2019 Liikkeellä marraskuussa -yhteydessä.

Luento ja työpajat ovat avoimia kaikille taidekentällä työskenteleville. Työkieli on englanti.

Ilse Ghekiere ei ole kuka tahansa. Ghekieren artikkeli #Wetoo: What Dancers Talk About When They Talk About Sexism. Engagement-hanke on yksi Ghekieren aikaansaannoksista.

Hienoa, että saadaan Ilse Ghekiere tänne!

Don´t agonize, organize! Näillä yhdysvaltalaisen feministin, kansalaisoikeustaiteilija Flo Kennedyn (1916-2000) sanoilla.
 

Kotimaisen näytelmän festivaalille

Lavaklubilla Kotimaisen näytelmän festivaalilla voi kohdata näytelmän, sen kielen ja monet äänet kaikessa materiaalisuudessaan. Malja näytelmälle ja näytelmäkirjailijalle. Lea-palkinnon saaja selviää lauantaina. Heini Junkkaalan Homoäiti, Okko Leon Ateria ja Pipsa Longan Toinen luonto laittavat meidät katsomaan sinne, minne emme välttämättä osaa tai uskalla katsoa. Niiden kielellinen universumi on huiman monimuotoinen. Minä palkitsisin ne kaikki.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät