26.10.2017

Hanna blogikuva

Suomi ja voimaton ihminen fokuksessa

Mariborin teatterifestivaalilla Sloveniassa nähdään paitsi parhaita slovenialaisesityksiä, myös pienten kieli- ja kulttuurialueiden teatteria ja draamaa. Aiemman festivaalijohtajan Alja Predanin politiikka on lähtenyt siitä, että Slovenian kaltaisen pienen maan ei kannata festivaalillaan esitellä sitä, mikä tunnetaan. Angloamerikkalainen, saksalainen tai ranskalainen draama ja teatteri ottavat oman osansa joka tapauksessa.

Mariborin fokuksessa on siis pieni, ja Suomen vuoro oli nyt. Sloveeniksi julkaistun näytelmäantologian tekstien (Smeds, Peltola, Lonka) lukuteatteriesitykset, luennot ja keskustelut ja Sadsongskomplex:fi:n esitys Sad Songs from the Heart of Europe osoittavat, kuinka paljon kahdella perifeerisellä pienellä maalla on yhteistä. Yhteisiä aiheita, yhteisiä yhteiskunnallis-poliittis-taloudellisia huolenaiheita, huoli arkaaisen lajin tulevaisuudesta ja merkityksestä, hienoinen voimattomuuden tunne. Muutamia eroja: Slovenialla on avantgarden traditionsa, meillä tietoisuutemme ekokriisistä ja suuri joukko naisia näytelmäkirjailijoina ja ohjaajina.   

Minotauruksen ruuaksi

Festivaalin kilpailuohjelmistossa kisaa 12 esitystä. Raati (johon Suomesta kuuluu Miko Jaakkola) jakaa palkintoja parhaasta esityksestä, ohjauksesta, näyttelijäntyöstä, parhaasta musikaalista tai miten nyt sitten raati haluaakin palkita. Bor¨tnikin sormuksella palkitaan ansioitunut näyttelijä elämäntyöstään.

Aikatauluuni ei mahdu kuin kaksi slovenialaisesitystä, lisäksi tietysti teatterikoululaisesitykset. Mutta yksikin riittää, jos se avaa odottamattomia horisontteja. Sen tekee ljubljanalaisen Imaginarni-tuotantotalon ja Mini Teaterin yhteistuotanto Powerlessness. Dramaturgia naittaa yhteen Heinrich Böllin romaanin Erään klovnin mietteitä (1963) nimihenkilön mikroperspektiivistä nähdyn julman kuvan Saksasta ja taloustieteen professorin, Kreikan entisen talousministerin Janis Varoufakisin ajattelun, johon voi tutustua esimerkiksi teoksessa The Global Minotaur – America, Europe and the Future of the Global Economy (2011).

Varoufakisin metafora talouden epätasapainolle on minotauros. Hallitsijan palatsin alla vankina elävän ihmisen ja härän ristisiitoksen ruokahalua tyydyttää vain ihmisliha. Tasapaino säilyy, kun sille joka yhdeksäs vuosi uhrataan 12 ateenalaista ruuaksi. Ateenalaisten sorto päättyy, kun Theseus surmaa minotauroksen. Globaalin kapitalismin vakaus perustui vastaavan kaltaiselle epävakaudelle. Markkinafundamentalismin romahdus on kertomus talouden kolonialisoimasta ja kannibalisoimasta järjestelmästä, jonka uhreja ovat voimattomat ihmiset.

Ränsistyneen talon yhdessä huoneessa tapahtuva yhden miehen ristivalotus esityksellistää vimmalla tuon voimattomuuden tunteen.

Tunteet ovat vahva ase

Powerlessness saa tutustumaan enemmän Mini Teateriin. Sen tämän kauden ohjelmanjulistus ja ohjelmisto häikäisevät. Ohjelmanjulistus löytyy teatterin verkkosivuilta englanniksi ja sen otsikko on Feelings are theatre’s strongest weapon:

Our time is marked with the panic and worrying about what the audiences like to watch. But the audiences like to watch what is already known to them. That position prevents the theatre creators away from making the effect of surprise and the possibility to create a dialogue.

Moreover, many times the mass media introduces the artistic point of view as a useless one. That mass media position shows/proves the unconscious fear (the fear of the governing elites) of the people that are thinking, listening and making their own minds after having the constant contacts with the art.

The artists around the Mini teater are strongly rejecting that role of “art” that delivers only the things that are already known. On the contrary, we are standing in the front of the active questioning about “the obvious”, we want to surprise and provoke the spectators, we want to make them think deep and long after they have already leave the theatre arena and we want them to apply their renewed thinking in their day-to-day work and life. The Mini Teater’s artistic and social role is to evoke the spirit of its time.

Uutta suomalaista teatteria odottaessa

Globe Art Pointissa keskusteltiin jonkin aikaa sitten suomalaisen teatterin kielellisestä ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta.  Keskustelua voi jatkaa marraskuussa Where are we now? -seminaarissa, jonka Globe Art Point järjestää Taiken kanssa. Syrjiville rakenteille voidaan tehdä jotain. Uusia yhteistyön muotoja ja rakenteita voi kehittää. Itsenäisyyden juhlavuonna voi katsoa eteenpäin ja tehdä tekoja, jotta uusi suomalainen teatteri / esittävät taiteet voivat toteutua entistä paremmin, kaikessa kulttuurisessa ja kielellisessä monimuotoisuudessaan.

Chechov Machine – uusi suomalainen teatteri nyt

Chechov Machine on yksi esimerkki siitä, miten tulevaisuus on jo täällä. Tämän monitaiteellisen ja -kielellisen ryhmän laatu ja koko herättää kunnioitusta. Se on yhteisö, se on kokeellista ääntä ja liikettä T¨ehovin ja Beckettin pohjalta. Suuri kunnia Cris af Enehielmille, Chechov Machinen liikuttajalle. Hitto, taas harmittaa kun Kanneltalossa nähty, Tsehovin teosten rakkautta ja riivausta esityksellistävä Love and Disaster meni sivu suun. Koko on teko!

Marraskuu on uuden näytelmän!

Ole valmis! Kohta se tiedetään, mitä kuukausi tuo tullessaan suomalaisiin teattereihin!  Uuden Näytelmän Ohjelman (UNO) kampanja alkaa ihan kohtsilleen. Me TINFOssa mittaamme tilastoista suomalaisen näytelmän tilaa.