06.05.2021

Linnea Stara talvinen blogikuva

Tukalat tulevat vuodet 

Kulttuuribudjettiin on tuleville vuosille tulossa sellainen railo, ettei tälle vuodelle jaettavista koronatuista ole sen tilkkeeksi. Tämän viikon Toinen ääni on oman taiteellisen työnsä ohella kirjoittanut Feministisen taskudramaturgi -työkalun käsikirjoitusten kirjoittamiseen ja teosten analysointiin. Linnea Staran Huomioita. 
 
 

TINFO tällä viikolla 
Tukihakuja tulossa tilkkeeksi 

Viikkoa on varjostanut vapun jälkimainingit. Nyt ei puhuta mistään railakkaiden pirskeiden jälkeisestä dagenefteristä. Vaan viime perjantain uutisista hallituksen puoliväliriihestä, ja sen jälkeisestä – nätisti sanottuna – syvän harmituksen mielentilasta. Hallitus leikkaa pysyvästi taiteelta vuonna 2022 17,5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana vuonna vielä noin 23 miljoonaa (tosin ei ole tarkempaa tietoa siitä, minkä verran Veikkauksen voitot vähenevät tulevan vuoden aikana).   
 
Vielä pahemmistakin leikkauksista oli toki varoiteltu. Täyttä kompensaatiota ei ollut luvassa. Tästä huolimatta, tässä tilanteessa, kaiken tämän jälkeen ja kaiken tulevan jaksettavan, epävarmuus kentällä pitkittyy pandemian päihittämisen jälkeenkin ja toimeentulon mahdollisuudet vähenevät huomattavasti entisestään.  
 
Sanottakoon vielä, ettei tässä kukaan kuvitellut keskustan pyörittävän kesäteatteria. Kesäteatterin pyörittämistä varten tarvitaan pitkäjänteiset, kestävät rahoitussuunnitelmat, dramaturgista osaamista sekä aitoa ymmärrystä elävän kulttuuriperinteen ja uudistavan taiteen merkityksestä yhteiskunnalle. Suomalaisilla kesäteattereilla on normioloissa ollut miljoonayleisö vuosi vuoden jälkeen, keskusta sai puolestaan 423 920 ääntä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.  
 
Ymmärrettävästi sosiaalinen media räjähti vappuna. Uusia ryhmiä perustettiin suunnittelemaan vastaiskuja. Nuori Voima -lehden blogissa kannustetaan puolueita pitämään mielessä, että 135 000 kulttuurityöläistä saattaa äänestää jaloillaan (mutta ketä?!). Turun kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama peräänkuulutti Helsingin Sanomien haastattelussa ennakoitavuutta. Tietoa vuoden 2024 kulttuuribudjetin tasosta ei vielä ole.  
 
Nyt seuraavaksi kentällä toimivien freelancereiden ja toiminimillä tai yksinyrittäjinä toimivien tulisi kuitenkin tähdätä katseensa tulevaan noin 65 miljoonan euron tukipakettiin. Freelancereille suunnataan Taiken kautta apurahoja ammattitaidon kehittämiseen (laajasti ymmärrettynä). OKM:n järjestämässä tiedotustilaisuudessa (3.5.) tähdennettiin, että taiteen alojen hakumäärät vaikuttavat siihen, paljonko kullekin taiteen alalle kohdennetaan tukea. Eli mitä enemmän hakijoita, sitä enemmän tarvetta, päättelee OKM. Haku olisi tulossa auki näillä näkymin kesäkuun puolivälin jälkeen (Taiken johtaja Paula Tuovinen julkaisi juuri tulevasta hausta kommentin). TINFO tiedottaa tästäkin, kunhan saamme lisää tietoja.  
 
Odotamme myös tapahtumatakuun (85 milj. euroa), vos-toimijoille (20 milj. euroa), rahoituslain ulkopuolisille yhteisöille (15 milj. euroa) sekä yleishyödyllisenä toimintana järjestettävien ja alle 150 000 euron liikevaihdon järjestäjien kulttuuritapahtumille ja festivaaleille, kesäteattereille ja uskonnollisille kesätapahtumille (10,5 milj. euroa) tarkoitettujen tukipakettien hakujen avautumista. Kunhan eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen.   
 
Toivottavasti viimeiseksi mainittu tuki tulee monelle kesäteatterille ajoissa, sillä Työväen Näyttämöiden liitto ry, Suomen Harrastajateatteriliitto ry ja Finlands Svenska Ungdomsförbund arvioivat tämän päivän tiedotteessaan harrastajateattereiden menettävän tänä vuonna vähintään 4,7 miljoonaa euroa koronan vuoksi. Vuonna 2019 harrastajateatterit palkkasivat 1 480 teatterialan ammattilaista yhteensä 3,8 miljoonalla eurolla. Harrastajateatterit voivat hakea koronatukea, mikäli toimija työllistää myös ammattilaisia.   
 
 

Taidepolitiikkaa! 
Kulttuurin puolesta 

Nyt alkaa tulla myös konkreettisia ehdotuksia suomalaisen kulttuurialan elvytykselle! Maanantaina Kulta ry julkaisi Leevi Saaren selvityksen Kulttuurin puolesta: 24 keinoa kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi Covid-19 pandemian jälkeen. Saaren selvitys nojautuu YK:n lokakuussa 2020 julkaisemaan raporttiin parhaista kansainvälisistä käytännöistä kulttuurialan tukemiseksi sekä Kulta ry:n omaan kyselytutkimukseen, johon vastasi 100 kulttuurin ammattilaista.  
 
Työkalupakki sisältää  ehdotuksia niin valtiotason toimijoille kuin kaupungeille ja kunnillekin. Löytyy sekä rakenteellista muutosta edellyttäviä ehdotuksia (esimerkiksi taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen ja anniskelulainsäädäntöä koskevia helpotuksia) että konkreettisia toimenpiteitä (esimerkiksi kunnalliset kulttuuri- ja taideostot, sekä kulttuuritapahtumien järjestäminen) ja kulttuurialan toimijoiden osaamisen arvostuksen vahvistamista (esimerkiksi kulttuurialan osaamisen kuuntelemista Kestävän kasvun ohjelman digitaalisten investointien suunnittelussa, ja ylipäänsä asiantuntemuksen hyödyntämistä kartoituksessa ja tiedonkeruumallien kehittämisessä). 
 
Selvitys löytää toivottavasti laajan lukijakunnan päättäviltä tahoilta. 
 
Näin suurien tulevaisuuskysymysten äärellä saattavat pienemmät, mutta sitäkin akuutimmat kysymykset jäädä vaille huomiota. Teatterikeskus ry, Suomen Teatterit ry ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry ovat tällä viikolla pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriötä sekä OKM:ää huomioimaan mahdolliset kahden metrin turvavälien vaikutukset esittävän taiteen alan toimintaan.  
 
Mikäli taudin aiheuttama uhka kansalaisille heikentyy rokotusten myötä, on vaikea nähdä̈ yhteiskunnalle kannattavana tilannetta, jossa kokonaisen valtavan kulttuurisektorin toiminta estyisi ylimitoitetuilla rajoituksilla jälleen kuukausiksi. Tällöin yhteenlasketut menetykset taidelaitoksille ja alalla työskenteleville freelancereille kasvavat pelkästään teatteri- ja orkesterisektorilla syksyn aikana yli 100 miljoonaan euroon”.  
 
Järjestöjen yhteinen lausunto on luettavissa STEFI:n verkkosivuilla.  

 

Viikon nostot 
Kesä tuo toivoa 

Mad House julkaisi juuri kesäohjelmansa, joka lupaa esitystaidetta toukokuun lopulta aina elokuun loppuun saakka, ja tiistaina on vuorossa Tampereen Teatterikesän pääohjelmiston julkaisu, jolloin myös lipunmyynti rajoitetuin katsomoin käynnistyy. Viime viikkoina meidän Jennimme on kerännyt tietoja myös kesäteatterien ensi-illoista. Jaksaa, jaksaa – kohta pääsee taas esityksiin! 
 
 

Toinen ääni   
Onerva Hannula, teatterintekijä 

Onerva Hannula on dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen maisteriopiskelija Teatterikorkeakoulussa. Hannulan ensimmäinen kokoillan näytelmä, muun muassa perheen sisäisiä jännitteitä ja syömishäiriötä käsittelevä näytelmä Leipäkorin muotoinen tyttö sai kantaesityksensä vuonna 2018 Teatterikorkeakoulussa ja julkaistiin myöhemmin Antagonisti – Näytelmäantologia osa II -antologiassa. Hannula on myös kirjoittanut ja ohjannut Yle Draaman Instagram-tilille @areena.stories Alman huone -nimisen draamasarjan vuonna 2019.  
 
Hänen maisterintutkintonsa taiteellinen opinnäyte OVER HER DEAD BODY sai ensi-iltansa maanantaina liveyleisön edessä Kallio-Stagella ja striimiensi-iltansa keskiviikkoiltana. Mitä pian valmistuvalle teatterintekijälle kuuluu näin ensi-iltojen jälkeen?  
 
Onerva Hannula: On ollut kiirettä, mutta hyvää kuuluu. OVER HER DEAD BODY on lähtökohtaisesti näyttämöteos, ja teimme striimin tiiviissä aikataulussa. Pitkin matkaa olimme miettineet, miltä kohtaukset näyttävät kuvassa, mutta yhdessä päivässä harjoiteltiin esitys striimiä varten.  
 
Esitys sai ihan ensimmäisen alkusysäyksensä vuoden 2017 #meetoo -liikkeestä. Olin opiskelujeni alkuvaiheessa, ja muutenkin vasta perehtymässä alan käytäntöihin ja siihen, miten teatteria tehdään. Näin ravisteleva aihe niin alan kuin yhteiskunnan kannalta, jossa puhuttiin valtarakenteista ja seksuaalisesta häirinnästä ja jossa nousivat sukupuolen representaation kysymykset todella voimakkaina, teki vaikutuksen. Nuorena naisena minuun vaikutti myös se, miten rohkeasti ja avoimesti ihmiset jakoivat kokemuksiaan, ja itsekin havahduin henkilökohtaisista ja ruumiillisista kokemuksistani. Sieltä alkoi pidempi prosessi näiden aiheiden kanssa. 
 
Olin Yle Draamassa työharjoittelussa 2018-2019. Harjoittelujakson päätteeksi sain lisäaikaa selvitystyön tekemiseen. Työharjoitteluuni oli kuulunut käsikirjoitusten lukeminen, ja minua alkoi kiinnostaa minkälaisia tarinoita niissä kerrotaan, keiden tarinoita kerrotaan ja miten niitä kerrotaan. Tein 3-4 kuukautta kestäneen selvitystyön Yle Draaman käyttöön, jossa analysoin erikseen sukupuolen representaatiota Ylen tuotannoissa. Käsikirjoituksista nousi väkivalta vahvana elementtinä, joten aloin pohtia miten sitä kuvataan. Yle tekee hirveän hienoja tuotantoja ja mahtavaa työtä suomalaisen draaman kanssa, mutta aloin pohtia selvitystyötä tehdessäni keihin väkivalta niissä kohdistuu? Havahduin siihen, että siellä on nämä naisruumiit, ja OVER HER DEAD BODY -esityksessä keskityn kuolleen naisruumin kuvastoon.  
 
Selvitys jäi Ylen sisäiseen käyttöön, mutta tein myös Feministisen taskudramaturgi -työkalun käsikirjoitusten kirjoittamiseen ja teosten analysointiin. Työkalu on kysymyspatteristo eri aihepiireistä ja on ollut Yle Draamassa pilottikäytössä.  
 
Teatterin tekeminen kumpuaa minussa varmaan jostain syvästä sanomisen ja nähdyksi tulemisen tarpeesta. Sekä jostain sellaisesta rehellisyydestä, huolimatta siitä mitä odotuksia sinulle asetetaan, miltä teatteriesityksen pitäisi näyttää, tai kuulostaa tai mitä sen pitäisi tehdä. Minua ohjaa se mikä minulle on tärkeää ja arvokasta, ja parhaimmillaan – kuten tässä prosessissa kävi – sain työryhmään ihmisiä, joilla kaikilla oli jaettu tunne siitä, että tämä on tärkeää. Teatteri kasvoi itseään suuremmaksi, tämä on päämääräni teatterintekijänä. Pandemia on ollut haastava, sillä teatteri tapahtuu tässä ja nyt, ja se on sitä että kokoonnutaan yhteen. Sitä kaipaavat niin tekijät kuin katsojatkin. 
 
Koen olevani ensisijaisesti teatterintekijä. Identifioidun niin näytelmäkirjailijan kuin ohjaajankin ammattikuvan kanssa. Omien tekstien kirjoittamisessa tulee draivia siitä, että tiedän että saan tehdä ne näyttämölle, ja ohjaamisessa taas koen palkitsevaksi sen, että minulla on materiaali, jonka tunnen hyvin ja minulla on sitä varten jo ideoita.  
 
Valmistun muutaman viikon sisällä. Ensi viikolla menen lukevaksi dramaturgiksi suomalaiseen TV-sarjaan, ja olen ollut esitysdramaturgina sekä yhtenä käsikirjoitustiimin jäsenenä Zodiakin tuottamassa kokonaistaideteoksessa, joka on tulossa Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoon elokuussa. Todella innostavia töitä on jo nyt tiedossa.  
 
Tämän johdosta on melko hyvä ja toiveikas olo. Mutta tietenkin on myös realismia koronan suhteen, ja nyt hallituksen leikkaukset ovat valtavan kova pala alalle, joka jo nyt on todella hankalassa tilanteessa. Opiskelijoina olemme huolestuneita näin valmistumisen kynnyksellä. Epävarmuus on päällimmäinen tunnetila, mutta toisaalta olen kiitollinen ja onnellisessa asemassa, koska minulla on töitä tiedossa lähitulevaisuudessa. En voi muuta kuin toivoa parasta alallemme ja sitä, että tulevaisuuden näkymät olisivat paremmat kaikille meille valmistuville ja kentällä jo oleville teatterintekijöille.  
 
 
OVER HER DEAD BODY -esityksen aiheista järjestetään keskustelutilaisuus Zoomissa perjantaina 7.5.2021 klo 17. Keskustelun panelisteina ovat Anna Paavilainen, Sanna Karkulehto ja Lauri Maijala. Keskustelun moderaattorina toimii Onerva Hannula. Ilmoittaudu striimiesityksiin ja keskustelutilaisuuteen.

Sinua voisi kiinnostaa

Korona Blogit