07.01.2019

Hyde blogikuva uusi vuosi 2019

Umpihangesta: Jumalaisen näytelmän uusi roolitus
 

Uusi vuosi on perinteisesti myös uusien lupausten aikaa. Tai vanhojen tavoitteiden päivittämistä. Parhaimmillaan uusi vuosi jättää kuluneen kauden saavutukset mukavan lämpimiksi muistoiksi ja sinkauttaa ajatukset uusiin sfääreihin. Israelilainen kirjailija ja historioitsija Yuval Noah Harari on Sapiens ja Homo Deus -kirjoillaan vanginnut tai vapauttanut monen lukijan mielikuvituksen. Homo Deus oli matkalukemiseni viikon mittaisella rantalomareissulla. Monien aiheiden seasta löysin läheistä pohdittavaa ihmisen luontosuhteesta eri aikoina. Koska uskonnot ja niihin linkittyvät rituaalit ovat iso osa ihmisluontoa, niin aloin uima-altaan reunalla miettiä maailmanhistoriallisen spektaakkelin erilaisia roolituksia.

Animistinen, yhteisöllinen luonnonooppera muuttui hiljalleen ihmisen ja jumalan väliseksi vuoropuheluksi, jossa toinen käsikirjoittaa ja luo, toinen ohjaa ja hallitsee.

Hararin mukaan maanviljelyksen yleistyminen aloitti vieraantumisemme luonnosta. Eläimiä kesytettiin ja yksijumalaisten uskontojen dramaturgia (teologia, mytologia ja liturgia) toi näyttämölle viljelyyn ja kyläelämään liittyviä käskyjä esityksellisten sadonkorjuujuhlien tukipylväiksi. Animistinen, yhteisöllinen luonnonooppera muuttui hiljalleen ihmisen ja jumalan väliseksi vuoropuheluksi, jossa toinen käsikirjoittaa ja luo, toinen ohjaa ja hallitsee. Viimeaikainen tieteen kehittyminen ja teollistumisen uusi vallankumous ovat poistaneet näyttämöltä myös jumalan.

Kuolemattomuuteen pyrkiminen ei ole enää alkemiaa, vaan arkista geeniteknologiaa ja nanobiologiaa. Maailmantalouden jatkuvaan kasvuun uskova käsikirjoittajaihminen alkaa olla yksinäinen, asialleen vihkiytynyt stand up -esiintyjä.

Vaikka jumalat eivät nykynäytelmässä olekaan pääroolissa, niin erilaisia enkeleitä, paholaisia ja yksisarvisia on ilmaantunut näyttämölle luomaan mielikuvituksellista jännitettä. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan enkelit ovat suosittuja ja jopa kolmasosa suomalaisista pitää saatanan olemassaoloa todennäköisenä tai uskoo siihen vakaasti. Uushenkinen kansanusko tarjoaa meille myös mahdollisuuden löytää tie kohti omaa sisintämme ja sitä kautta myös luontoyhteys uudelleen.

Esitystaiteen pohdinnat elottoman ja elollisen ei-inhimillisen tuomiseksi areenoille näiden omilla ehdoilla on myös kumarrus tasavertaisen yhteiselon suuntaan. Ehkä pian alamme nähdä näyttämöillä yhä enemmän tarinoita eläinten ja ihmisten välisestä aidosta kommunikaatiosta, jota voimme kutsua vaikka uusnisäköitymiseksi.

 

Jukka Hyde Hytti

Kirjoittaja on teatterituottaja vuodesta 1992 ja Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) kansainvälisten asioiden päällikkö. Umpihangesta-sarja on kuin kirjoittajansa, avarakatseinen ja maailmasta utelias.

 


Katso aiemmat TINFO-blogissa ilmestyneet julkaisut