28.03.2019

Hanna blogikuva

Uskallusta änkyttää, poisoppia ja epäillä

Kiitos – Sivan Ben Yishaille, Kansallisteatterille, Globe Art Pointille, Martina Martille, David Kozmalle, Teksti-yhteisölle, Emmy Karhulle, Saara Rautavuomalle, Piia Peltolalle, Sinna Virtaselle, Julia Lappalaiselle – kiitos myös teille, jotka osallistuitte eiliseen tapahtumaan, kaikille teille, jotka välititte Maailman teatteripäivän julistusta.

Maailman teatteripäivä on päivä, joka haastaa meidät käsittelemään poliittista toimijuutta, sukupuolen, etnisyyden, rodun ja luokan risteyskohtiin kytkeytyneitä epäkohtia, vapauksien puutteita. Maailman teatteripäivä on myös se, jolloin voimat, kuten aina, kannattaa yhdistää.

Sivan Ben Yishain puhe The High Art of the Horrible Accent Lavaklubilla kehotti meitä epäilemään ja poisoppimaan. Patriarkaatti on väkivaltainen rakenne, Bell Hooksin sanoin se on itseään vahvistava, alati piiloutuva ja vaikeasti tunnistettava ja nimettävä. Se on salakavala syöpä sisällämme.

Mitä epäily ja poisoppiminen on tarkoittava? Sivan Ben Yishai puhui sekä äänen ottamisesta että äänen antamisesta. Se tarkoittaa änkyttävää runoutta, moninaisia ääniä, kollektiivisuutta ja solidaarisuutta yksittäisen neroäänen sijaan.

Aistin Ben Yishain näytelmää Daddy loves you raivona, miltei kuin oksennuksena, rakkauden ja vihan, holokaustin historian ja henkilökohtaisen yhteen kietoutumana. Vanhat naiset, kuningattaret junassa, juna tunnelissa – ja sisuskaluja ruhjoo tyttären kokemus äidistä ja isästä.

Meidän tulisi saada Ben Yishain muitakin näytelmiä, esimerkiksi Let them Blood come out and show them ja Your very own double crisis club suomennetuksi ja esitetyksi.
 

Maria Oiva haastaa kollegat epätavanomaisille kehityspoluille 

TINFO-palkinnon sai Thalia-juhlassa Maria Oiva. Hänen kiitospuheensa on jakamisen arvoinen ja sopii erityisen hyvin myös Maailman teatteripäivän jälkeiseen pohdintaan:

"Tämä on palkinto punkille ja ajattelulle. Tämä on palkinto uusille esitysmuodoille ja rohkeudelle. Tämä rohkeus ei suinkaan koske ainoastaan minua, sillä #digiteatteria ei olisi olemassa tällaisenaan ilman työkavereitani Aku Meriläistä ja Jyrki Pylvästä.

Tämä on palkinto myös epäkonventionaalisille ammatillisille kehityspoluille. Minä haluan rohkaista tämän kunnianosoituksen myötä meitä kaikkia haastamaan ajatteluamme: mille perusteille uutta taidetta syntyy ja kuinka me vastaamme siihen maailmaan, jonka keskellä me elämme."


Vaientamisen kulttuuri 

Freemusen raportti taiteen vapaudesta varoittaa uudenlaisesta maailmanlaajuisesta kulttuurista, jossa uudeksi normaaliksi on nousemassa toisten vaientaminen, myös meidän demokraattisina pitämissämme länsimaissa.

Freemusen erityistarkastelun kohteena ovat olleet Kiina, Kuuba, Intia, Iran, Israel, Meksiko, Espanja, Venezuela ja Yhdysvallat, joiden kehitys on hälyyttävää. Kaikista LGBT-taiteilijoihin ja yleisöihin kohdistuneista sanan- ja ilmaisuvapauden rikkomuksista kolmannes tapahtui Egyptissä, Venäjällä ja Israelissa.

Lait on laadittu tarkoituksellisen epämääräisiksi, jolloin tulkinta voi pitää sisällään hyvinkin erilaisia näkökantoja sanan- ja ilmaisunvapauteen. Kyse ei ole pelkästään valtioista vaan yhä enemmän erilaisista uskonnollisista ryhmittymistä, poliittista järjestöistä, rikollisjoukoista, yksittäisistä ihmisistä ja myös taideyhteisöistä.
 

Ruotsin kulttuurin vaikuttavuus syynissä

Ruotsissa analysoidaan ja arvioidaan kulttuuripolitiikkaa ja sen vaikuttavuutta. Raportti kertoo, ettei tavoitteita ole saavutettu. Raportissa kehotetaan tutkimaan, minkälaisia ovat olleet leikkausten seuraukset työvoimavaltaisella kulttuurin alueella. Kulttuurin taloudelliset toimintaedellytykset tulee turvata tai sitten tavoitteista on tingittävä.

Resurssien ja tavoitteiden on oltava tasapainossa. Tarvittaisiin myös nykyistä enemmän taloudellista liikkumavaraa. Kunnianhimoiset kulttuuripoliittiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain eri hallinnonalojen keskinäisellä, esimerkiksi työmarkkina-, koulutus- ja aluepolitiikka-alojen yhteistyöllä.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät