07.05.2026

Vuoden esityksen Thalia-palkinnon finalistit 2026 ovat nyt selvillä
Vuoden esityksen Thalia-palkinto 2026, finalistit ja toimittajaraadin jäsenten kirjoittamat perustelut
Vuoden 2026 Thalia-esiraatina ovat toimineet Rolf Bamberg (freelancer, Demokraatti), Tenka Issakainen (freelancer, Lapin Kansa), Sini Kuvaja (Satakunnan Kansa), Nina Lehtinen (Aamulehti) ja Outi Palmu (Kymen Sanomat). Valintaperustelut ovat seuraavassa, listattuna esityksen nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Kotkan kaupunginteatteri: Anna Karenina
(ensi-ilta 24.1.2026)

Pasi Lampelan ohjauksessa Leo Tolstoin klassinen rakkaustarina on saanut raikkaan ja modernin muodon. Esitys sekoittaa historiaa ja nykyaikaa niin henkilöhahmoissa kuin minimalistisessa lavastuksessa ja musiikkivalinnoissa.
Ella Mustajärvi on pääroolissa karismaattinen, valloittava, hauras ja haavoittuva.
Mielestäni venäläinen klassikko on ollut nykytilanteessa rohkea valinta kevään päänäytelmäksi. 150-vuotiaan teoksen yhteiskunnalliset kysymykset ovat hyvin ajankohtaisia.
– Outi Palmu, Kymen Sanomat
Rakastajat-teatteri: Isin tyttö
(ensi-ilta 14.11.2025)

Näytelmä kuvaa kahden kulttuurin perheen elämää omaperäisen perhetyrannin alaisuudessa. Yhden perheen tarina laajenee samaistuttavaksi tutkielmaksi valtasuhteista.
Näytelmä käsittelee perheväkivaltaa kekseliäästi, mustan huumorin kautta, esitelmöimättä ja ilman uhreja. Se kertoo selviytymisestä. Jos tyrannia ei voi kaataa, hänelle voi ainakin nauraa. Teatterin keinot ovat nopearytmisessä näytelmässä käytössä monipuolisesti ja yllätyksellisesti. On karnevalistisia kohtauksia, vahvaa fyysistä ilmaisua ja monta isänmurhaa.
Näytelmä jää elämään päähän ja sydämeen. Sitä voi ajatella laajemmin kuvauksena patriarkkojen hallitsemasta maailmasta.
– Sini Kuvaja, Satakunnan Kansa
Teatteri Metamorfoosi & Tampereen Työväen Teatteri: Itseen kirjoitettu
(ensi-ilta 20.2.2026)

Sosiologia ei ehkä ole vetävimpiä draaman lähtökohtia, mutta ranskalaisen Didier Eribonin muistelmateoksen näyttämösovitus todistaa toista.
Luokkakantaisuudesta, luokkahäpeästä, yksilön yhteiskunnallisten juurien katkomisesta ja uuden identiteetin löytämisestä on syntynyt voimakas, vauhdikkaasti toteutettu esitys.
Kolme näyttelijää ja muusikko saavat näyttämöllä aikaan intensiivisen flown, jossa tunnelmat vaihtuvat nopeasti kylmästä lämpimään, katkeruudesta hyväksyntään.
– Rolf Bamberg, freelancer, Demokraatti
Tampereen Työväen Teatteri: Kärpäset
(ensi-ilta 23.1.2025)

Kärpäset käsittelee surua, kuolemaa ja kohtaamattomuutta tavalla, joka on mahdotonta kaikkialla muualla paitsi teatterissa.
Teoksesta puuttuvat huomiotalouden kaikki kliseet: patetia, väärät fraasit ja tunnereaktioita nyhtävät latteudet. Teksti ja toteutus ovat karnevalistista, kerroksellista ja katsojan ajattelukykyyn luottavaa.
Reetta-Kaisa Ileksen koreografiassa ja erityisesti Petra Aholan seitsemässä vaihtuvassa roolissa on niskat vaarantavaa akrobatiaa. Elämä on lyhyt, kuolema vain voltin päässä, ja pian alkavat kärpästen juhlat. Miten me siihen suhtaudumme?
Kolmen ketterän näyttelijän Kärpäsissä Sirkku Peltola on onnistunut kiteyttämään näytelmätaiteensa tavalla, joka saa haukkomaan henkeään. – Nina Lehtinen, Aamulehti
Suomen Kansallisteatteri: Muistopäivä
(ensi-ilta 19.11.2025)

Vahvaan dokumenttiaineistoon nojaava Elli Salon näytelmä on saanut näyttämötoteutuksen, joka liikuttaa, kauhistuttaa ja vangitsee mielen paitsi järisyttävällä sisällöllään, myös kokonaisvaltaisella ylöspanollaan ja vaikuttavilla roolitöillään. Pitkään aika lailla vaiettu aihe eli Stalinin vainojen suomalaisuhrien kohtalot tuodaan katsojan eteen kaikessa historiallisessa armottomuudessaan, mutta silti esitys pystyy olemaan myös kaunis sekä visuaalisesti että äänimaisemaltaan.
– Rolf Bamberg, freelancer, Demokraatti
Helsingin kaupunginteatteri: Sinun, Margot
(ensi-ilta 6.2.2025)

Oiva esimerkki siitä, että teattereiden musikaali- ja komediavetoisilla suurilla näyttämöillä voi ja kannattaa tehdä myös näkemyksellistä puhedraamaa.
Riikka Oksasen hienosti aikatasoja liikutteleva ohjaus lähihistorian kipupisteeseen pureutuvasta Meri Valkaman esikoisromaanista väräyttää ja viihdyttää. Esitys tuo käsittelemänsä aiheet jokaisen katsojan tunnistettaviksi ja myötäelettäviksi ilman, että sorruttaisiin yksinkertaistuksiin.
– Rolf Bamberg, freelancer, Demokraatti
Piste Kollektiivi & Rovaniemen Teatteri: Vesisaaren Alma
(ensi-ilta 12.9.2025)

Vesisaaren Alma toi valokeilaan Reidar Särestöniemen äidin, joka hylkäsi oman taiteilijauransa.
Näyttelijät, sirkustaiteilijat ja muusikko toimivat harvinaisen tasavertaisina. Eheässä ja visuaalisessa teoksessa limittyivät huumori ja hartaus, taidokas dialogi ja vahva fyysisyys. Suosio oli poikkeuksellinen: 62 esityksestä 54 oli loppuunmyytyjä.
Alma oli upea osoitus vapaan kentän ja laitosteatterin yhteistyöstä sekä sirkuksen ja puheteatterin fuusiosta.
– Tenka Issakainen, freelancer
Mikä Thalia-palkinto?