Esittävän taiteen palkinnot 2021
Esittävien taiteiden alan palkinnot jaettiin maanantaina 26.4.2021. Koronatilanteesta johtuen palkitsemisjuhlaa ei järjestetty, mutta yhteensä 12 järjestöä jakoi 20 palkintoa.
Lue lisää Teatterijärjestöjen Keskusliiton verkkosivulta.
Osa palkinnoista jaetaan joka vuosi, osa harvemmin. Esimerkiksi TINFO jakaa kolmea palkintoaan joka toinen vuosi. Vuonna 2021 jaettiin Vuoden esityksen Thalia-palkinto ja TINFO-palkinto. Seuraavan Silmänkääntäjän saaja selviää vuonna 2022.
Sivun lopusta pääset katsomaan menneitä palkintojenjakotilaisuuksia ja palkittuja.
- Lasten- ja nuortenteatteripalkinto: Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima -esitys ja Race Horse Companyn ja Kalle Lehdon Chevalier -esitys
- Lavastussuunnittelun Säde-palkinto: Markku Hernetkoski
- Pukusuunnittelun Säde-palkinto: Tuomas Lampinen
- Vuoden teatterinäyttelijä: Markku Haussila
- Dramaturgitunnustuspalkinto: Katariina Numminen ja Maria Kilpi
- Kiitos kotimaisesta näytelmästä: Suomen Kulttuurirahasto
- Vuoden Teatteri 2021: Suomen kansallisooppera ja -baletti
- Vuoden nukketeatteritekopalkinto: Anne Lihavainen
- Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat: Sädepalkinnot
- Äänisäde / Ljud-strålen: Taito Kantomaa, Lempi
- Valosäde / Ljus-strålen: Kalle Ropponen, taiteilijuudesta
- Videosäde / Video-strålen: Teppo Järvinen ja Juha Haapasalo, Aalto – Don´t forget to play
- Kunniamaininta / Ett hedersomnämnande: Vespa Laine ja Samuel Salminen – Mareld
- Voimavara-palkinnot: Anette Vihanto, Tiina Bergman ja Kristiina Vaalasmaa
- Yhteisvoima:-palkinto: Kouvolan Teatterin toimiston väki
- Vuoden teatteriteko 2021: The Punch Up! Resistance & Glitter -klubi
- TINFO-palkinto: T-efekti
- Thalia-palkinto: I det stora landskapet – En sagolik familjekrönika
Suomen Assitej & Suomen Teatterit:
Lasten- ja nuortenteatteripalkinto
Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon saavat vuonna 2021 Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima -esitys ja Race Horse Companyn ja Kalle Lehdon Chevalier -esitys.
Suomen Assitej ry:n ja Suomen Teatterit ry:n jakama palkinto annetaan vuonna 2021 poikkeuksellisesti kahdelle toimijalle. Päätöksellään raatilaiset haluavat antaa tunnusta ison teatterin riskinotolle ja satsaukselle lastenkulttuuriin sekä freelancerin pieteetillä tekemälle lasten ja nuorten esittävän taiteen esitykselle.
Oulun teatterin Kaboom ja kuvittelun voima (ensi-ilta 2020) on uuden suomenkielisen näytelmätekstin kantaesitys suurella näyttämöllä. Esitys on iso satsaus lastenkulttuuriin, teatteripoliittinen teko, jossa teatterin kaikki voimavarat on laitettu peliin. Lopputulos on visuaalisesti näyttävä ja yksityiskohtainen kokonaistaideteos, joka yhdistelee eri taiteenlajeja: teatteria, tanssia ja sirkusta.
Sirkustaiteilija Kalle Lehdon Chevalier (ensi-ilta 2019) on taidokas ja innovatiivinen esitys. Pienillä keinoilla kekseliäästi Chevalier tuo keppihevosineen vanhan sirkusperinteen nykyaikaan raikkaalla ja ennakkoluulottomalla asenteelle.
Lasten- ja nuortenteatteripalkinnon myöntävät Suomen Teatterit ry ja Suomen Assitej ry. Se myönnetään ansioituneelle lasten ja nuorten esittävän taiteen teolle, taholle tai toimijalle. Palkinto on tunnustuspalkinto, jonka yhteydessä vuonna 2021 jaetaan 750 euroa kummallekin palkinnonsaajalle.
Palkinto jaetaan joka toinen vuosi, ensimmäisen kerran se jaettiin vuonna 2008.
Lavatus- ja pukusuunnittelijat LP/Finlands Scenografförbund myöntää lavastussuunnittelun Säde 2020 -palkinnon Markku Hernetkoskelle teoksen Hylje lavastussuunnittelusta Kajaanin Kaupunginteatteriin.
Lavastaja Markku Hernetkoski on luonut Hylje-esitykseen lumoavan mielenmaiseman. Hylje-esitys sisältää hypnoottisen kaunista kuvaa, unenomaista väriharmoniaa, jossa viileän pelkistetty modernismi yhdistyy runollisiin tuokiokuviin. Hernetkosken ekoskenografinen ajattelu kommunikoi luontevasti esityksen dystooppisten teemojen kanssa.
Hernetkosken yksinkertaisista elementeistä luoma visuaalinen maailma muuntuu luontevasti esitystä tukeviksi, moni-ilmeisiksi ja yllättäviksikin näyttämökuviksi.
Hernetkoski käyttää luovasti ja tarkkaan ajatellen kierrätysmateriaaleja. Ekologisesti kestävä suunnitteluajattelu on yhtä esityksen teemojen kanssa. Esityksen taiteellisten suunnittelijoiden, lavastussuunnittelija Hernetkosken, pukusuunnittelija Riitta Raunion, valosuunnittelija Jukka Laukkasen ja äänisuunnittelija Juho Lukinmaan saumaton yhteistyö tuottaa katsojille vaikuttavia, kokonaisvaltaisia elämyksiä.
Sädepalkinto on vuosittain jaettava esittävien taiteiden palkinto. Lavastus- ja pukusuunnittelijat (LP)/Finlands Scenografförbund jakoi ensimmäiset lavastussuunnittelun ja pukusuunnittelun Säde-palkinnot vuonna 2020.
Lavastussuunnittelun ja pukusuunnittelun Säde-palkinnot jaetaan LP:n jäsenten ehdotusten perusteella edellisen vuoden vaikuttavimmista taiteellisista suunnittelutöistä lavastus- ja pukusuunnittelun aloilla. Palkittavat suunnittelijat saavat kunniakirjan ja kiertopalkinnon.
Suomen valo,- ääni- ja videosuunnittelijat (SVÄV) sekä Lavastus- ja pukusuunnittelijat (LP) jakavat Säde-palkinnot yhdessä. Järjestöissä koetaan tärkeäksi, että yhteistyötä teatterialan suunnittelijoiden kesken vahvistetaan entisestään.
Lavastus-ja pukusuunnittelijat (LP):
Pukusuunnittelun Säde-palkinto
Lavastus-ja pukusuunnittelijat (LP)/Finlands Scenografförbund myöntää pukusuunnittelun Säde 2020 -palkinnon Tuomas Lampiselle Babe -urhea possu -teoksen pukusuunnittelusta Turun kaupunginteatteriin.
Pukusuunnittelija Lampisen luoma Babe-esityksen asujen maailma on ihana ja moni-ilmeinen. Teoksessa heräävät eloon maatilan eläimet paimenkoirasta kalkkunaan. Hurmaavia eivät ole ainoastaan eläimellisen luonteikkaat ja taidokkaasti toteutetut höyhen- ja karvapuvut, vaan myös ihmisasut: näyttelijät ja nukettajat. Pukujen värit ja materiaalit sekä tutut vaatekappaleet ja asusteet: duffelit, ruutukuosit, villakankaiset lippalakit, kumisaappaat, öljykangastakit jne. piirtävät näyttämölle tunnistettavat Englannin maaseudun karaktäärit.
Pukusuunnnittelun mittasuhteet ovat suurelle näyttämölle sopivat. Kokonaisuus oli värikäs, hauska, lämmin ja hahmojen erilaiset persoonat luonteikkaasti esiintuova.
Sädepalkinto on vuosittain jaettava esittävien taiteiden palkinto. Lavastus- ja pukusuunnittelijat (LP)/Finlands Scenografförbund jakoi ensimmäiset lavastussuunnittelun ja pukusuunnittelun Säde-palkinnot vuonna 2020.
Lavastussuunnittelun ja pukusuunnittelun Säde-palkinnot jaetaan LP:n jäsenten ehdotusten perusteella edellisen vuoden vaikuttavimmista taiteellisista suunnittelutöistä lavastus- ja pukusuunnittelun aloilla. Palkittavat suunnittelijat saavat kunniakirjan ja kiertopalkinnon.
Suomen valo,- ääni- ja videosuunnittelijat (SVÄV) sekä Lavastus- ja pukusuunnittelijat (LP) jakavat Säde-palkinnot yhdessä. Järjestöissä koetaan tärkeäksi, että yhteistyötä teatterialan suunnittelijoiden kesken vahvistetaan entisestään.
Suomen Näyttelijäliitto-Finlands Skådespelarförbund: Vuoden teatterinäyttelijä | Årets teaterskådespelare Markku Haussila
Näyttelijäliiton jäsenet valitsivat Vuoden teatterinäyttelijä -palkinnon saajan jäsenäänestyksellä. Ehdokasasettelun teki Näyttelijäliiton hallitus.
Palkinnon Markku Haussila sai roolityöstä: Helsingin Kaupunginteatteri, Humiseva harju, Hindley Earnshaw, ohjaus Lauri Maijala
Hindleyn rooli on vaikein, haastavin ja samalla rakkain työni, kertoo Haussila.
Vahvan tanssitaustan omaava Haussila on valmistunut tanssijaksi Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitoksesta ja työskennellyt monipuolisesti teatteri- ja esitystaiteen parissa vuodesta 2004 alkaen.
Haussila on vieraillut näyttelijänä mm. Helsingin Kaupunginteatterissa, Svenska Teaternissa ja Suomen Kansallisteatterissa.Vuosina 2012-14 hän toimi kiinnitettynä näyttelijänä Lahden kaupunginteatterissa. Äänestäjien perusteluja:
· Upea näyttelijä ja taiteilija, jolla kaunis sielu, karisma, empatia ja rakkaus työtään ja kanssatekijöitään kohtaan.
· Säkenöivä, pelottavan täydellinen, monilahjakas, energinen, sielukas.
· Hänen esiintymisensä Humisevan harjun Hindleynä oli raju sekoitus uhkaavuutta, vastenmielisyyttä ja samalla kaltoin kohdellun traagisen henkilön herättämää surua
· Markku on valloittava, karismaattinen ja persoonallinen näyttelijä. Hänen repertuaari on laaja ja hän taitaa sekä draaman että komedian uskomattoman suvereenisti.
· Markku on karismaattinen ja monitaitoinen näyttelijä. Hänen laulunsa Humisevassa harjussa resonoi luissa ja ytimissä asti.
· Markku Haussila on kiehtova ja karismaattinen näyttelijä. Hänen fyysisyytensä ja näyttämöllinen älynsä puhuttelee. Hän jää aina mieleen, oli teos tai rooli mikä tahansa.
Vuoden teatterinäyttelijä -palkintoa on jaettu vuodesta 2010 lähtien. Palkinto jaetaan vuosittain ja valitaan jäsenäänestyksellä. Rahallinen tunnustuspalkinto on 500 euroa.
Aikaisemmat palkitut: 2020 Miiko Toiviainen, 2019 Helmi-Leena Nummela, 2018 Antti Laukkarinen, 2017 Seela Sella ja Niina Hosiasluoma 2016 Ria Kataja, 2015 Marc Gassot, 2013 Heikki Törmi, 2012 Lilli Sukula-Lindblom, 2011 Tuire Salonius ja Mika Piispa, 2010 Ritva Sorvali ja Ola Tuominen
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry. antaa tunnustuksen merkittävästä dramaturgisesta teosta
Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry. palkitsee vuoden 2021 dramaturgitunnustuspalkinnolla Dramaturgiakirja - Kaikki järjestyy aina -teoksesta Katariina Nummisen ja Maria Kilven.
Dramaturgiakirja on ensimmäinen suomenkielinen dramaturgiaa useista näkökulmista avaava perusteos. Se on älykäs, vivahteikas ja moniääninen kokonaisuus, joka soveltuu myös tutkimus- ja opetuskäyttöön. Dramaturgiakirja haastaa pohtimaan dramaturgisia kysymyksiä laajasti esittävien taiteiden parissa.
Dramaturgiakirja esittelee kattavasti erilaisia dramaturgintyöhön liittyviä kysymyksiä, dramaturgin ammattikuvan historiaa ja sen muuttumista esittävän taiteen kentällä Suomessa. Lisäksi se sisältää kattavan sanaston, joka on ensimmäinen suomenkielinen koonti dramaturgisista peruskäsitteistä. Sanasto sopii esittävän taiteen ammattilaisille, opettajille, opiskelijoille ja mahdollisesti jopa katsojille. Teos ei tyhjene yhdellä lukukerralla, vaan siihen on mielekästä palata yhä uudelleen. Dramaturgiakirja ei pyri antamaan yksiselitteisiä vastauksia, ohjeita tai sääntöjä: se haastaa ajattelemaan itse.
Dramaturgiakirja on taidonnäyte Katariina Nummiselta ja Maria Kilveltä. Lisäksi se on suomalaisen dramaturgikentän kollektiivinen ponnistus ja osoitus korkeatasoisesta dramaturgisesta osaamisesta. Teoksessa toistakymmentä dramaturgia ja esittävien taiteiden ammattilaista pohtii dramaturgisia kysymyksiä laaja-alaisesti ja analyyttisesti, mutta myös helposti ymmärrettävästi. Moninainen kirjoittajajoukko avaa kiinnostavasti ja rehellisesti lähtökohtiaan dramaturgiseen työskentelyyn.
Dramaturgiakirja on monipuolinen, inspiroiva ja jännitteinen kokonaisuus, joka ei tyydy ainoastaan kertaamaan ja selittämään menneisyyttä ja nykyisyyttä, vaan kurkottaa myös tulevaisuuden dramaturgisiin kysymyksiin. Teos on teatterin ja esittävien taiteiden ammattilaisille ja opiskelijoille arvokas keskustelukumppani.
Dramaturgiakirja - Kaikki järjestyy aina osoittaa, että Suomessa on intohimoisesti dramaturgiaan suhtautuvia taiteilijoita ja tekijöitä.
Suomen Teatteriohjaajat ja dramaturgit ry. jakaa tunnustuspalkinnon vuodesta 2021 alkaen joka toinen vuosi dramaturgian ja joka toisena vuonna ohjauksen alalla toimivalle esitykselle, tekijälle tai teolle. Kyseessä on tunnustuspalkinto oman alan eteen tehdystä uraauurtavasta, uudenlaisesta työstä.
Vuonna 2021 Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry:n hallitus keräsi palkintoa varten ehdotuksia jäsenistöltään. Suomen Teatteriohjaajat ja dramaturgit ry. on jakanut ohjaaja- ja dramaturgitunnustuksen vuodesta 2011 alkaen.
Agit-Cirk on edistänyt sirkustaidetta jo 15 vuoden ajan toimimalla laajasti eri taideryhmien edustajien kanssa. Ryhmän perustivat Sakari Männistö, Marjo Ylikorva sekä Samuli Jokinen vuonna 2005, ja nykyään sen piirissä toimii yhdeksän taiteilijaa sekä useita vierailijoita. Ryhmä on tehnyt esityksiä sekä näyttämöille, että näyttämön ulkopuolelle ja etsinyt sirkukselle uutta yleisöä viemällä esityksiä paikkoihin ja tilaisuuksiin, joissa ei yleensä nähdä sirkusta. Agit-Cirkin esityksiä on nähty Rovaniemeltä Helsinkiin ja yli 20 eri maassa: Suomen ja Euroopan lisäksi muun muassa Uudessa-Seelannissa, Amerikassa, Meksikossa ja Venäjällä. Toiminta on ollut kattavaa paitsi maantieteellisesti mutta myös kohderyhmiensä iän, etnisen taustan ja kulttuuriaktiivisuuden puolesta. Agit-Cirkin käynnistämistä esityksistä ja projekteista tunnetuimpia ovat Hiljaisuus-festivaali Kittilässä sekä tiettävästi maailman ensimmäinen volymetrisesti tallennettu virtuaaliesitys Nuanc3d vuonna 2017. Koronavuonna 2020 ryhmä tuotti Unum-teossarjan 360-asteisella vr-tekniikalla. Sirkuksen mainetekopalkinto 2021 annetaan Agit-Cirkille ennakkoluulottomasta ja uutta luovasta otteestaan esitysten tekemiseen koko 15 vuoden toimintansa aikana, myös haastavana koronavuonna.
Syksyllä 2020 Routa Company aloitti taiteellisen johtajan Jouni Järvenpään johdolla kokeilun, jossa työsuhteeseen palkattu tanssitaiteilija saa käyttää neljäsosan työajastaan oman taiteellisen työnsä äärellä, ainoana tähtäimenään oman ammattitaitonsa ylläpito ja kehittäminen. Routa tarjoaa taiteilijalle työskentelytilojen lisäksi tukea, yhteistä ideointia ja ajatustenvaihtoa, mutta ei odota työskentelyperiodin päätteeksi minkäänlaista valmista taiteellista ulostuloa tai tuotetta. Roudalla ajatellaan, että työntekijän omista tarpeista kumpuava osaamisen kehittäminen palvelee niin Routaa kuin tanssin kenttää laajemminkin. Roudan työskentelymalli, jollaista ei Suomessa ole aiemmin tässä muodossa kokeiltu, haastaa ja rohkaisee esimerkillään muut tanssinalan toimijat miettimään tanssitaitelijan työsuhdetta uudelleen. Oman taiteellisen ajattelun syventäminen ja uusien polkujen tutkiminen ovat tapahtuneet tähän mennessä aina taitelijan omalla vapaa-ajalla, sillä produktiokohtainen palkkaus kattaa ainoastaan kyseisen esityksen harjoittelun ja esittämisen. Roudan työaikamalli pyrkii rakentamaan alalle kestävämpää työskentelykulttuuria, jossa taiteilijoiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät. Tanssin mainetekopalkinto 2021 annetaan Roudan palkkausmallille erittäin ansiokkaasta ja tervetulleesta avauksesta freelance-tanssijoiden työskentelyedellytysten ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
Palkinnon kriteerit ovat seuraavat:
Tanssin ja sirkuksen maineteko -palkinto annetaan henkilölle tai yhteisölle, joka on hyvä ja reilu työkaveri tai työnantaja, ja joka vuoden aikana on:
- tehnyt tanssin tai sirkuksen alueella läpimurron tai erityisen kiinnostavan avauksen tai
- edistänyt tanssi- tai sirkustaidetta näyttämöllä tai näyttämön ulkopuolella tavallisuudesta poikkeavalla tavalla tai
- ansioitunut pitkäaikaisella työllä tanssi- tai sirkustaiteen hyväksi tai
- palkinto voidaan antaa myös taholle, joka on panostanut tanssiin tai sirkukseen koko elämänsä, mutta ei aikaisemmin ole saanut ansaitsemaansa tunnustusta
-kannustamme ehdottamaan eri uransa vaiheissa olevia tekijöitä ja ehdottamaan samoja tekijöitä uudestaan, mikäli palkintoa ei ole vielä ehdotettavalle taholle myönnetty
Palkinnon saajaa voi ehdottaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut. Jäsenyys Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:ssä ei ole edellytys ehdotuksen tekemiseksi, mutta käytännössä palkittavat valitaan STST:n jäsenten ehdotuksista.
Palkinto on rahapalkinto ja se jaetaan joka vuosi. Palkinto on jaettu vuodesta 2000.
Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuspalkinto Suomen Kulttuurirahastolle
Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressi myönnetään tänä vuonna Suomen Kulttuurirahastolle (SKR). Tunnustus tulee tavasta, jolla SKR on reagoinut koronan vuoksi muuttuneeseen maailmaan. Reagointi on ollut nopeaa, asiantuntevaa, empaattista ja riittävän suurella mittakaavalla toteutettua, todetaan Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n (Sunklo) palkintoperusteluissa.
– Koronarajoitukset ovat aiheuttaneet näytelmäkirjailijoille ennen kokemattoman toimeentulokriisin, eikä tähän ole pystytty valtion taholta tehokkaasti reagoimaan. Sunklo haluaakin tänä poikkeuksellisena vuonna jakaa Kiitos kotimaisesta näytelmästä -palkinnon hieman tavanomaisesta tavasta poiketen, perustelee Sunklon hallituksen puheenjohtaja Sami Keski-Vähälä.
Suomen kulttuurirahasto on ollut näytelmäkirjailijoille aiemminkin tärkeä mesenaatti. Rooli on korostunut korona-aikana.
– SKR:n tapa toimia on auttanut niin näytelmäkirjailijoita kuin muitakin taiteilijoita jatkamaan työtään. Ilman tällaisia rohkeita mutta vakaita toimijoita, jotka haluavat kantaa vastuuta taiteilijoista ja Suomen koko kulttuurielämästä, olisi maailma kriisin loputtuakin pysyvästi valottomampi. Kiitos Suomen kulttuurirahasto, Keski-Vähälä jatkaa.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry – Finlands Dramatiker och Manusförfattare jakaa Kiitos kotimaisesta näytelmästä -tunnustuksen vuosittain. Se myönnetään teatterille tai muulle taholle, joka tukee kotimaisten uusien näytelmien kirjoittamista ja esittämistä.
Viime vuonna tunnustuksen sai Q-teatteri. Adressia on jaettu vuodesta 1975. Tunnustuksen saajana on tähän mennessä ollut yleensä teatteri.
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) edistää teatteria, tv-sarjoja ja elokuvia kirjoittavien jäsentensä ammatillisia, tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Sunklo perustettiin 1921.
Vuoden Teatteri 2021 -tunnustuspalkinto jaetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa Suomen Teatterit ry:n hallituksen toimesta. Esittävän taiteen organisaatiot ovat toimineet esimerkillisesti kriisin keskellä, ja tästä voimme kiittää koko ammattikentän nopeaa reagointia ja tiivistä yhteistyötä, jonka pohjalta alalle laadittiin yhteiset turvallisuusohjeet. Ohjeistusten pohjalta esitystoimintaa pystytään edelleenkin pitämään turvallisesti auki silloin kun se vaan toimijoille sallitaan.
Vuoden Teatteri -palkinto myönnetään organisaatiolle, jonka rooli koko esittävän taiteen yhteisessä turvallisuustyössä on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Vuonna 2021 palkinnon saa Suomen kansallisooppera ja -baletti.
Suomen kansallisooppera ja -baletti on toiminut aktiivisesti ja asiantuntevasti yleisöturvallisuuden sekä henkilöstöturvallisuuden eteen ja väsymättä kehittänyt koko alan toimintakäytäntöjä vaikeina aikoina. Suomen kansallisooppera ja -baletti on tarjonnut kentälle parhaimman asiantuntemuksensa ja työpanoksensa jakamalla hyviksi todetut turvallisuuskäytäntönsä nopeasti ja avoimesti kaikkien alan toimijoiden hyödynnettäväksi. Tämä on edesauttanut suuresti alan yhteisten toimintaohjeiden laatimista ja taannut, että kotimaisten teatterien turvallisuustyö koronaviruskriisin keskellä on ollut esimerkillistä.
Koska esitystoiminta on ollut merkittävästi tauolla vuosien 2020–2021 välillä, haluamme tällä palkinnolla noteerata sitä työtä, jota koko alalla on tehty yhdessä turvallisten esityskokemusten mahdollistamiseksi. Toivomme, että hyvä yhteistyö teatterien turvallisuuden kehittämiseksi jatkuu, ja että teatterit päästään taas avaamaan turvallisesti, mahdollisimman pian. Suomen Teatterit ry onnittelee palkinnonsaajaa!
Suomen Teatterit on nostanut vuodesta 1996 lähtien Vuoden Teatteriksi suomalaisen esittävän taiteen toimijan, joka on erityisen ansioitunut toiminnassaan tuottamalla elämyksiä yleisölleen, toimimalla viihtyisänä työyhteisönä henkilökunnalleen, edistämällä paikkakuntansa kulttuurielämää tai toteuttamalla muuta erityisen merkittävää tehtävää toimintaympäristössään.
Suomen Unima ry myöntää vuoden 2020 Nukketeatteritekopalkinnon nukketeatteritaiteilija Anne Lihavaiselle tunnustukseksi pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä lapsille ja aikuisille suunnatun nukketeatterin ja taidekasvatuksen saralla.
Anne Lihavainen on esimerkillinen nukketeatterintekijä, innokas ja innostava, sinnikäs ja sopeutuva tekijä myös poikkeusolosuhteissa. Hän on toiminut vuodesta 1993 lähtien alan monipuolisena taiteellisena ammattilaisena sekä kotimaassa että vieraillessaan ulkomailla.
Hän on työskennellyt Teatteri Mukamaksessa, Nukketeatteri Vihreässä Omenassa ja vieraillut Nukketeatteri Sampossa. Oman sooloteatterinsa Nukketeatteri Ofelia (2006-) ohella Lihavainen on ohjannut useita esityksiä alan suomalaiselle kentälle sekä tehnyt yhteistyötä mm. Svenska Teaternin kanssa. Vuosina 2007- 2015 hän oli aktiivisesti mukana perustamassa ja kehittämässä Nukketeatterikeskus Poijun toimintaa.
Ulkomailla Lihavaisen esityksiä on nähty mm. Ruotsissa, Venäjällä, Thaimaassa ja Japanissa. Oili Sadeojan Anne Lihavaiselle käsikirjoittama ja ohjaama sooloesitys Joutsenpoika Jykserge voitti pääpalkinnon suomalais-ugrilaisten teattereiden festivaaleilla Marin tasavallassa Venäjällä vuonna 2010.
Anne Lihavainen rakentaa nukkeja ja lavastuksia, tekee käsikirjoituksia, ohjaa, näyttelee, sekä toimii tuottajana ja taidekasvattajana. Sooloesitysten valmistaminen työllistää myös vierailevia ohjaajia, kuvataiteilijoita, muusikoita ja säveltäjiä. Lisäksi Anne Lihavainen on pitänyt työpajoja ja taidekasvatustoimintaa kaikenikäisille, toteuttanut lukuisia nukketeatterinäyttelyitä eri puolilla Suomea, tehnyt katuteatteria ja performansseja sekä perustanut nukketeatterifestivaalin Porvooseen.
Suomen Unima ry (Unima Finland rf) on vuodesta 2008 lähtien jakanut Vuoden nukketeatteriteko-palkinnon (Årets dockteaterdåd -pris). Tunnustus nostaa esiin taiteellisesti merkittävän, uusia yleisöjä houkuttelevan, innovatiivisen tai muuten erityisen ansioituneen alan toimijan tai tapahtuman.
SVÄV jakaa kolme Säde-palkintoa vuoden 2020 teoksista Thalia-juhlan päivänä 26.4.2021 LP:n kanssa järjestettävässä etätapahtumassa.
Suomen valo-, ääni- ja videosuunnittelijat ry (SVÄV) jakaa vuosittain 1–3 Säde-palkintoa. Säde-palkinnot ovat kunniamainintoja, jotka jaetaan ansioituneesta valo-, ääni- ja videosuunnittelusta. Palkittavat suunnittelut edustavat kokonaisvaltaista, esteettisesti taidokasta sekä tarkkaa suunnittelua ja taiteellista ilmaisua. Ensimmäiset Säde-palkinnot jaettiin vuoden 2007 teoksista. Vuonna 2018 otettiin käyttöön kiertopalkinnot, jotka on suunnitellut Kimmo Karjunen ja Anti Puumalainen. Lisätietoa palkinnoista ja aikaisemmin palkituista, sekä kaikki ehdolla olleet teokset verkkosivulla
Kantomaan äänisuunnittelu Rovaniemen Teatterin Lempi-esitykseen on kauttaaltaan harkittua ja kauniisti esityksen tahtiin hengittävää. Kantomaan paletti kantaa läpi esityksen kuin soiva maisema, jota vasten yleisö voi kokea esityksen tapahtumat. Äänisuunnittelu on linjassa esityksen visuaalisen suunnittelun kanssa, joka vie katsojat sodan ajan Rovaniemeen, mutta Kantomaa käyttää myös modernimpia sävyjä silloin kun ääni sitä vaatii. Kiertueteatteria varten tehty Lempi kasvaa taitavan äänisuunnittelun ansiosta useamman kyynäränmitan pituutta lisää. Raati arvosti erityisesti sitä, että teoksen valosuunnittelustakin vastannut Taito Kantomaa on tehnyt kiertue-esitykseen näin loppuun saakka hiottua ja yksityiskohtaista äänityötä: hän ammentaa äänisuunnittelun klassisista keinoista ja osoittaa, kuinka lahjakas äänisuunnittelija pystyy tekemään tutuistakin aineksista vaikuttavaa taiteellista kädenjälkeä.
Olisi vähättelyä nostaa Ropposen töistä yhtä teosta ylitse muiden. Ropposen kädenjälki on jo vuosia kaikissa hänen suunnitteluissaan ollut uniikisti tunnistettava ja samalla kokonaistaideteosta nöyrästi kunnioittava. Valo ei Ropposen teoksissa diivaile, ellei sille ole itseistarkoituksellista tilaa. Kun tilaa suodaan, on visuaalinen ilme poikkeuksetta kettukarkkia sielulle. Kalle tekee valon näkyväksi.
Projisoinnit yhdessä muun visuaalisuuden kanssa muodostavat tyylikkään, toimivan ja koko teoksen kerronnan kannalta olennaisen keskeisen dramaturgisen kokonaisuuden, jossa esityksen aiheen mukainen arkkitehtuuri avautuu moninaiseksi tilaa tutkivaksi tunnelmaksi. Visuaalisuus on kerrontaa ja kerronta visuaalisuutta. Esitys pohjautuu audiovisuaalisuuteen, jossa optiset illuusiot venyttävät paikan ja ajan rakenteita. Dynaaminen dialogi ympäristön pintojen ja valojen kanssa saavuttaa myös vuosikymmenien tyylin ollen musiikkivideomaisesti irti nenäliinan ikeestä; leikittelevä ja pieteetillä tehty kokonaisvaltainen näyttämöteos.
Kunniamaininta lajienvälisestä valosuunnittelusta.
Teos toteuttaa hienolla tavalla ekologisen valosuunnittelun periaatteita ja sen toteutus lajienvälisen keskinäisen inspiroitumisen avulla on hienostunut ja ajatuksia herättävä!
Teos käsittelee kiehtovalla tavalla ei-inhimillisen toimijan kautta kokemusta ympäristöstä ja välittää kehollisten kokemusten kautta katsoja-kokijoille ehdotelman tai häivähdyksen valoa hohtavan panssarisiimalevän elosta. Videotykillä toteutettu valosuunnittelu jäljittelee levän tuottamaa valoa, värimaailma on hillitty, levän inspiroima. Kolmanneksi valosuunnittelijaksi olisi voinut merkitä kyseisen panssarisiimalevän, sillä valosuunnittelu teoksessa on kahden lajin yhteistyö. Teoksen yhteydessä on myös aiheellista puhua pimeyden suunnittelusta: kauniilla tavalla kuin huomaamatta katsojien silmät totutetaan alussa pimeyteen, johon sitten haparoimalla nousee pimeydestä erottuvia valopikseleitä joiden kanssa asetutaan kokemaan tarinaa yhdessä. Teos on järisyttävä kannanotto antroposentrisen maailmankuvan horjuttamiseksi ja Mareld tekee sen ystävyydellä ja kauneudella, valon kautta.
Teatterialan Ammattilaiset TAM: Voimavara-palkinnot
Vuosittain jaettava Teatterialan Ammattilaiset TAM ry:n Voimavara-palkinto jaettiin korona-ajan haasteissa merkittävälle työtoverille vuonna 2021 poikkeuksellisesti kolmesti. TAM haluaa kiinnittää palkinnolla huomion työhyvinvointiin ja tuoda näkyviksi työntekijöitä, jotka rakentamalla tasavertaista, motivoivaa ja tervettä työilmapiiriä ovat esimerkkinä muille. TAM haluaa nostaa esiin poikkeusaikana tärkeät seikat: ihmisten välisen yhteistyön, kommunikointikulttuurin ja vuorovaikutuksen.
Voimavara-palkinnon saajiksi valittiin henkilöitä, jotka ovat poikkeusoloissakin vahvistaneet kaikkien hyvinvointia, tukeneet ja kannustaneet jokaista sekä lujittaneet yhteistä työilmapiiriä. He ovat olleet muutosvoimaisia, edistäneet työyhteisön sopeutumista ja toimineet vastuullisina esimerkkeinä poikkeusolojen teatteritoiminnassa.
Keski-Uudenmaan Teatterin tuottaja Anette Vihanto on rautainen, ymmärtäväinen ja empaattinen ammattilainen ja tulee loistavasti toimeen kaikkien kanssa. Hän tasapainoilee taitavasti teatterin eri osa-alueilla ja luo yhteisöllisyyttä työympäristöönsä.
Helsingin Kaupunginteatterin myyntineuvottelija Tiina Bergman on teatterikentän huippuammattilainen. Hän on teatterin positiivinen valopilkku ja loistava työkaveri, joka panee itsensä aina likoon. Hän tulee toimeen kaikkien kanssa, mikä korostuu poikkeusajan käänteisessä myyntityössä, jota tehdään vahvassa vuorovaikutussuhteessa.
Vaasan kaupunginteatterin tiedottaja Kristiina Vaalasmaa on poikkeusajan jatkuvissa muutoksissa ollut kaiken keskiössä. Hänen kauttaan on toteutunut tasavertainen ja selkeä tiedonkulku, joka takaa henkilöstön yhdenvertaisuuden työpaikalla. Motivoiva ja innoittava viestintä on auttanut pitämään henkilöstön muutosten keskellä hyvinvoivana ja ajan tasalla sijainnista riippumatta. Hänen kauttaan kulkeva, positiivisessa hengessä tehty sujuva viestintä on luonut erinomaiset puitteet hyvälle työilmapiirille!
Palkinnot ovat rahapalkintoja ja ne julkistetaan 26.4.2020 klo 10.
Teatterialan Ammattilaiset TAM: Yhteisvoima
Vuosittain jaettava Teatterialan Ammattilaiset TAM ry:n Yhteisvoima-palkinto jaetaan työyhteisölle, ryhmälle, osastolle tai työporukalle, joka on ollut muutosvoimainen ja löytänyt luovalla tavalla keinoja toteuttaa vastuullista teatteritoimintaa poikkeusoloissa. Tällainen yhteisö tekee hyvää yhteistyötä keskenään ja muiden kanssa, edistää tasavertaisuutta ja toimii terveellä sekä dynaamisella tavalla, mistä ansaitsee erityiskiitoksen ja huomion. TAM haluaa kiinnittää palkinnolla huomion työhyvinvointiin ja tuoda näkyviksi työntekijöitä, jotka rakentamalla tasavertaista, motivoivaa ja tervettä työilmapiiriä ovat esimerkkeinä muille. TAM haluaa nostaa esiin poikkeusaikana tärkeät seikat: ihmisten välisen yhteistyön, kommunikointikulttuurin ja vuorovaikutuksen.
Meistä jokaisesta on kiinni, miltä tämän ja huomisen päivän työpaikka näyttää. Hyvinvointi nostaa tehokkuutta, vähentää poissaoloja ja luo parempia tuotantoja pienemmin kustannuksin. Palkittava on henkilöstöryhmä, jonka työpanos jää monesti arjessa huomaamatta ja joka ansaitsee erityishuomion: Palkinnon sai Kouvolan Teatterin toimiston väki, lippukassanhoitaja Merja Mouhu, myyntiassistentti Anne Malén-Oksa, tiedottaja-tuottaja Anne Jokivirta, taloussihteeri Anne Henttonen, myynti- ja markkinointipäällikkö Topi Talasranta ja palvelutuottaja Elisa Sola. Palkittava on henkilöstöryhmä, jonka työpanos jää monesti huomaamatta ja joka ansaitsee erityishuomion. He ovat tehneet ansiokasta ja joustavaa työtä toinen toistaan tukien. Tämä porukka on auttanut jokaista teatterissa jaksamaan. He ovat löytäneet uudet toimintamallit mutkattomasti ja hienosti toimivan position normaalista käänteiseen asiakastyöhön, teatterista asiakkaan suuntaan. Toimiston väki on osoittanut vastuullista ja toiset huomioivaa käyttäytymistä sekä tehnyt hyvää yhteistyötä kaikkien kanssa.
Palkinto on rahapalkinto ja se julkistetaan 26.4.2020 klo 10
Vuoden Teatteriteko 2021 -palkinnon saa The Punch Up! Resistance & Glitter -klubi, ja sen perustajat Jamie MacDonald, Juuso Kekkonen ja Mira Eskelinen.
The Punch Up! Resistance & Glitter -klubi on tarjonnut mahdollisuuksia sellaisille esiintyjille ja esityksille, jotka on perinteisesti jätetty ulos suomalaisesta esittävän taiteen kentästä ja koulutuksesta. Stand-upia, burleskia ja dragia yhdistelevät klubit tarjoavat erilaisia konkreettisia tekoja saavutettavuuden lisäämiseksi: maksa mitä haluat -mahdollisuuden, sisältövaroituksia, sensibility seats ja laajasti inkluusiota.
The Punch Up! Resistance & Glitter -klubi tarjoaa kerta toisensa jälkeen iloisen, laadukkaan ja häpeilemättä camp-henkisen kokoelman vähemmän kuultuja ääniä. Se on yhteiskunnallisena eleenä arvokas, kaivattu ja ajankohtainen avaus, jonka kautta esille nousee rikas kirjo erilaisia taustoja, identiteettejä ja näiden performoimisen muotoja.
Teatterikeskus haluaa Vuoden Teatteriteko -palkinnolla kiittää myös sitä, miten Jamie MacDonald ja Mira Eskelinen monien muiden ohella osallistuivat aktiivisesti vuonna 2020 käytyyn keskusteluun koskien transihmisten representaatioita suomalaisessa teatterissa ja yhteiskunnassa. Keskusteluun osallistumalla he lisäsivät laajempaa ymmärrystä aiheeseen liittyvistä kysymyksistä.
Teatterikeskus jakaa vuosittain Vuoden Teatteriteko -palkinnon, jonka tarkoitus on nostaa esiin merkittävä taiteellinen, taidepoliittinen tai uutta luova teko. Vuoden Teatteriteko -tunnustuksen voi saada suomalainen esittävän taiteen tekijä, tutkija, työryhmä, yksittäinen produktio ja sen jäsenet tai taidepoliittinen vaikuttaja. Se voidaan myöntää myös henkilölle tai instituutiolle, jonka toiminta on esittävän taiteen näkökulmasta merkittävää.
Teatterikeskuksen hallitus päättää vuosittain palkinnon saajasta tai nimeää erikseen henkilön päättämään palkittavasti yksin. Vuonna 2021 palkittavan valitsi Teatterikeskuksen hallitus. Vuoden Teatteriteko -palkintoa on jaettu vuodesta 1977 lähtien.
TINFO-palkinto myönnetään verkkojulkaisu T-efektille. Helsingin yliopiston teatteritieteen opiskelijoiden T-efektin toimituskunnalla on lonkerot syvällä ja laajalla paitsi teatterin historian ja nykyisyyden tutkimisessa myös kunnostautumista muissa elämänaloissa ja populaarikulttuurin tuntemisessa. Tekijöidensä laaja-alainen kirjo kiinnostuksenkohteita ja osaamista tuottaa T-efektin sivuille artikkeleita, jotka ovat omiaan moniäänistämään teatterista kirjoittamista maassamme.
T-efektin Sanni, Maura, Sofia, Laura, Elina, Anna, Topi, Leena, Karoliina, Antti, Eeli ja Mika tekevät näkyväksi tekijöitä, ilmiöitä ja teoksia ja samalla omaa uniikkia asiantuntemustaan, jota heillä teatteritieteilijoinä on muille jakaa.
Kiitämme t-efektiläisiä ensinnäkin julkaisun perustamisesta. Toisekseen ja kolmanneksi: luovasti laadittuja analyysejänne on mukava lukea, kun vielä olette onnistuneet paketoimaan tämän kaiken painavan ja kepeän kauniiseen ulkomuotoon. Te osaatte! Olette tehneet meihin vaikutuksen jo tähänastisella.
TINFO-palkinnon myötä toivotamme T-efektille pitkää ikää!
TINFO-palkinnolla palkitaan teatteritiedon tuottajia, tiedottajia, toimittajia, kriitikoita, alan tutkijoita tai uudenlaisia hankkeita ja nostaa esille parhaita käytäntöjä teatteria koskevassa viestinnässä. Palkintoehdokas voi olla yksityishenkilö, työryhmä, hanke, teatteri tai muu yhteisö, joka on toimitus-, tiedotus- tai tutkimustyöllään syventänyt teatteritaiteen tuntemusta.
TINFO-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ensimmäisen Thalia-gaalan yhteydessä. Rahapalkintona myönnettävää tunnustusta jaetaan vuoden tai kahden välein, tilanteen mukaan.
Teatterin tiedotuskeskus TINFO antaa tänä vuonna Thalia-tunnustuksen I det stora landskapet – En sagolik familjekrönika -esitykselle, joka syntyi DuvTeaternin, Svenska Teaternin, Resonaarigroupin ja Wegelius Kamarijousien yhteistuotantona.
Raati on Thalia-palkinnon saajaa valitessaan halunnut palkita suuren, merkityksellisen taideteoksen, joka samalla onnistuu puhuttelemaan katsojaa henkilökohtaisesti. I det stora landskapet pitää kunnioittavasti kiinni jylhästä teatteriperinteestä, samalla kun se soi samassa sävellajissa nykyaikaisen esitysajattelun kanssa korostaen yhteisöllisyyttä, yhdessä kokemista ja monen kaltaista esiintyjyyttä.
Tämä teatterillinen runsaudensarvi on täynnä anarkistista huumoria, kollektiivista koreografiaa ja ääntä, hienoa läsnäoloa ja esiintyjäkohtaista improvisaatiota. Esitys luo näyttämön ja katsomon välille mahdollisuuksia kokea samankaltaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta.
Teatteri, näyttämö ja sen katsomo tuntuvat vapautuneilta tiloilta. Teoksen suuri merkityksellisyys ulottuukin kahteen limittäiseen maisemaan: yhteiskuntaan ja teatterin tekemisen kontekstiin.
Näyttämöstä rakentuu paikka yhdenvertaisuudelle. Siellä kohdataan niin kanssaesiintyjät kuin katsojat silmästä silmään ja sydämestä sydämeen. I det stora landskapet on näin ainutlaatuinen teko suomalaisella kulttuurin ja taiteen kentällä
Thalia-palkinnon tarkoituksena on palkita yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt tai muuten erityisen ansioitunut esitys, ja siten synnyttää keskustelua teatteritaiteen merkityksestä. Palkinnon voi saada mikä tahansa pääasiassa suomalaisten teatterintekijöiden tuottama esitys. Vuoden esitys voi olla teatteria, tanssia, sirkusta, esitystaidetta tai näitä yhdistelevä esitys.
Thalia-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010 ensimmäisen Thalia-gaalan yhteydessä. Valinnan Vuoden esityksen Thalia-palkinnon 2021 saajasta on tehnyt raati, johon kuuluivat teatteriohjaaja ja Tampereen Teatterikesän taiteellisen johtoryhmän jäsen Hilkka-Liisa Iivanainen ja Grus Grus -teatterin ohjaaja-dramaturgi Ville Kurki. Koska edellisestä Thalia-palkinnon jakamisesta tulee kuluneeksi kaksi vuotta, raati otti valintaa tehdessään huomioon esitykset 11/2018 - 11/2020 väliseltä ajalta.