07.04.2020

Hanna uusi blogikuva

Kipupisteet ja kehittämispaineet näkyviin

Cuporen tutkijat ovat tehneet taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämisen kannalta suunnattoman arvokkaan ja perinpohjaisen Taikea koskevan arviointityön, jonka raportti on nyt julkaistu. Taiken ja OKM:n virkamiehiä on haastateltu ja on järjestetty yhteiskeskustelu. Kyselyyn on vastannut iso joukko taiteen alan toiminta-avustusten saaja- ja hakijakenttää, yhteisöavustusten saajia ja vertaisarvioijia. Lisäksi on käyty lävitse Taiken valtionavustusten avustustilastot 2013-2019. Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat jo esitti useita kehittämisehdotuksia. Tuleva vos-uudistus lisää entisestään tarvetta kehittää Taiken toimintaa. Nyt on kunnon tietoa kehittämistyöhön – kiitos Cuporen tekemän arvioinnin.

Yli 200-sivuinen julkaisu valaisee monelta eri kantilta politiikkakeinojen – porkkanoiden (taloudelliset keinot/kannusteet), keppien (pakotteet/normit) ja saarnan (informaatio) – järjestelmää, sen toimivuutta ja toimimattomuutta. 

Selvitys on paljastava Taike-perusteos. Siitä saa käsityksen, miten tämä tuore virasto on toiminut, missä suhteessa toiminta-avustukset ovat valtion kulttuuripolitiikan tavoitteisiin ja OKM:n strategisiin tavoitteisiin, kuinka toimivia Taiken prosessit ovat, millaista toimintaa näillä Taiken porkkanoilla (tai porkkanan palasilla) on tuettu ja miten kenttä on kokenut Taiken vaikuttavuuden ja millaista on ollut seuranta.

Selvitys nostaa kipupisteet esiin. Onko Taike oikea päättäjä vai pelkkä toimeenpanija? Taike toivoo itselleen enemmän toimintavapautta. Niin kauan kuin OKM päättää taiteenalakohtaisista poteista ja harjoittaa yksityiskohtaista resurssiohjausta, on Taikella lähinnä toimeenpanijan rooli. Haastatellut virkamiehet ja asiantuntijat kaipaavat tulosohjausprosessiin lisää avoimuutta ja osallistavuutta. Eniten mättää hyvän ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen puute ”eri tasojen virkamiesten välillä”. 

Kuten selvityksessä todetaan: ”Kyse on pohjimmiltaan myös avustusten määrittelyyn kytkeytyvästä vallankäytöstä sekä toimeenpanon ja määrittelyvallan suhteesta.
 

Avoimuutta myös myöntöperusteisiin

Taiteen kenttä on monimuotoistunut, mutta järjestelmä ei monitaiteisuutta ja -muotoisuutta tunnista. Mennään muuttumattoman kehyksen puitteissa. Pienillä toiminta-avustuksilla ei taiteilijoiden toimeentuloa mahdollisteta. Lisää suurempia yksittäisiä toiminta-avustuksia, avointa keskustelua ja myöntöperusteiden läpinäkyvyyttä. Kaikki toiminta-avustukset voisivat saman tien olla kolmivuotisia.  
 

Näillä keinoin parannuksia


Tässä pitkä listaus Taike-selvityksen esittämistä jatkotoimenpiteistä:

·       Taiteenalojen tilanteesta on muodostettava kokonaiskuva valtionavustuspolitiikan tarpeiden täsmentämiseksi.

·       Tarvitaan kokonaisnäkemys taide- ja kulttuuripoliittisista avustusjärjestelmistä.

·       Selkiytetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiken välistä työnjakoa yhteisöjen ja järjestöjen tukemisen osalta ja lisätään valtionavustuspolitiikan kokonaiskoordinaatiota.

·       Selvennetään Taiken vastuuta myös kulttuurin tukemisen osalta ja kulttuuripolitiikan toteuttajana.

·       Parannetaan luottamusta ministeriön ja viraston välillä.

·       Valtionavustuspolitiikka perustuu tiukkaan taiteenaloittaiseen jakoon (hallinnon organisaatio, budjetointi, esittelijätyö, vertaisarviointi sekä edunvalvonta), mikä vähentää sen joustavuutta. Joustavoitetaan Taiken valtionavustustoimintaa ja edistetään sen asiantuntijaroolia väljentämällä Taikeen kohdistuvaa yksityiskohtaista resurssiohjausta.

·       Toiminta-avustusten kokoa tulisi pääsääntöisesti kasvattaa ja kaikille avustusta hakeville yhteisöille tulisi antaa mahdollisuus useampivuotisiin avustuksiin.

·       Lisätään avoimuutta avustusten toimeenpanoa koskevissa valinnoissa (esim. budjetoinnissa, erilaisten toimintakonseptien tukemisessa) ja tietopohjaista tarveanalyysiä.  

·       Toiminta-avustuksin on tuettava monimuotoisuutta.

·       Toiminta-avustusjärjestelmän parantamiseksi tulee tehdä valintoja. Toimeenpanon pitkäjänteisyyttä, avoimuutta ja dialogisuutta kehitettävä.

·       Vältetään liiallista byrokratiaa.  

·       Avustustoiminnan ja kehittämistyön on perustuttava tietoon.

·       Sisällytetään valtionavustusprosessin mekanismeja, joiden avulla saadaan aiempaa parempi käsitys taidetoimijoiden toiminnasta.

·       Seurannan prosesseja on parannettava.

·       Avustuksilla rahoitettua toimintaa seurataan ja seurantatietoa käytetään tilannekuvan päivittämisessä.

·       Luodaan tähän mennessä puuttunut linkki arvioinnin ja avustuspolitiikan valmistelun välille. Todellisten tarpeiden ja tiedon tulee olla pohjana avustustoiminnan linjausten muuttamiselle.

 

Vuoden 2019 myydyt liput

Ensimmäinen suuri, myytyjen lippujen savotta vuodelta 2019 on nyt TINFOssa tehty. Yhteistuotannot keräävät yhä enemmän katsojia, vaikka niiden kokonaisosuus onkin edelleen vähäinen. Tässä Katsojatilastot 2019 yhdeltä osin eli vos-teattereiden, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan osalta. Tilasto täydentyy vielä rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden luvuilla. Vuoden 2020 myytyjen lippujen määrä tuleekin olemaan jotain aivan toista...

Tarkkana olemme joutuneet olemaan sen suhteen, mikä on teatteritoimintaa ja mikä ei. Rajavalvontaa. Toki vos-teatterit voivat muuna toimintanaan antaa/vuokrata tilansa vaikka mihin esitystoimintaan, mutta teatteriksi tilastoitavaksi ei kaikki käänny. Toivoisin teattereilta kriittistä itsereflektiota epätoivoisen katsojametsästyksen sijaan. Tätä pohdiskelua tulee jatkaa – yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja kentän kanssa. Vos-lainsäädäntö asettaa rajoja.
 

Isän maasta – Jussi Moila

Toistaiseksi peruttujen ensi-iltojen jäljillä. Yritämme TINFOssa tehdä näkyväksi näitä tekstejä ja teoksia ja taitelijoita niiden takana. Ensimmäisenä vuorossa on Jussi Moila ja hänen näytelmänsä Isän maa. Kiitos ajatuksistasi, Jussi!  Nyt pitää vain jaksaa odottaa Sini Pesosen ohjausta Isän maasta, joka syksyllä nähdään Suomen Kansallisteatterissa Kansallisen ja Teatteri Nirvanan yhteistuotantona.
 

Maria Jotuni 140 vuotta

Maria Jotunin juhlavuosi! Jotunin syntymästä tulee kuluneeksi 140 vuotta 9.4.2020. Juhlavuoden kunniaksi TINFOn tilastolaatija Piia Volmari on tehnyt ILONA-esitystietokannan tietojen pohjalta graafit siitä, miten Jotunin teoksia on eri vuosikymmeninä ja eri puolilla Suomea esitetty. Lisäksi halusimme kuulla, millainen on Jotuni-ohjausten grand-young-man Mikko Roihan Jotuni. Tässä Roihan pohdintaa! Kiitos, Mikko!
 

Kehysriihi – kriisiriihi

Kehysriihessä pelastettavana on myös kulttuuri ja taide. Ilman tukea ei ala toivu. Miljardiluokan lisätalousarviosta tulisi herua myös tänne.

COVID-19 -epidemian poikkeusolosuhteissa hallitus päättää kehysriihessä sen, millainen tulee olemaan julkisen talouden suunnitelma seuraavina neljänä vuotena. Hallitusohjelman talouslinjauksia täsmennetään. Kulttuurissa ja taiteessa meillä on kaksinkertainen kriisi. Veikkausvoittovarojen tuoton väheneminen ja koronan aiheuttava katastrofitilanne koskettavat isoa osaa taiteen ja kulttuurin kentän taidetyön tekijöistä ja itsensätyöllistäjistä sekä instituutioita ja muita yhteisöjä. Ei, meillä on kolminkertainen kriisi. Tähän päälle vielä koronakriisin entisestään heikentämä kuntatalous. On osattava katsoa kauas.

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät