30.11.2017

TINFO-tiedote 37/ 30.11.2017

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

TYÖPAIKKOJA

UUSIA JULKAISUJA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

Tekijä ja tekotapa esiin

Mikropistoja itsenäisen Suomen teatteriin on viimeisiä vuosia vaille valmis. Katsotaanko urakkasi tässä vaiheessa, miten kaikki oikein syntyi, mitä huomioita tarttui mukaan ja mitä lähdeaineistosta jäi yli, kun Mikropistot joka viikko ilmestyivät vuoden 2017 ajan.

Saammeko esitellä, ihminen Mikropistojen takana: Hanna Helavuori.

***

Nykypäivästä tutut aiheet (rahanjako, näytelmäkirjailijan asema, dramaturgien vähäinen määrä teattereissa, laitokset vs. muu kenttä, sukupuolikysymykset, seksuaalinen häirintä) tuntuvat tulevan vastaan vuosikirjoja takaisinpäin selatessa. Toistaako teatterihistoriakin itseään vai mistä on kysymys?

Hanna Helavuori: Voihan tämä kertoa myös mikropistoilijan rajoittuneisuudesta ja fiksoitumisesta: juuttunut levy tai samat silmälasit -syndrooma. Itseään ei pääse karkuun. Nämä pistot on tehty vapaalla pudotuksella ja autopilotilla. Olen pistoillut irtonaisella mielialalla ja keveällä kädellä. Kaikenlainen tieteellisyys ja systemaattisuus puuttuvat. Tässä oli yritys kirjoittaa historian liepeiltä, ehkä tavoittaa jonkinlaisia oireita, siemeniä. Sitä paitsi nykyhetki suuntaa katsetta, se tartuttaa.

Mutta vakavasti ottaen. Kyllä suomalaisessa teatterissa on ikihuolenaiheita: julkinen rahoitus, näytelmäkirjailijan ja -kirjallisuuden asema ja arvostus ja taiteellinen laatu, korkean ja matalan taistelut, valtavirran ja marginaalin väliset kamppailut. 1920- ja 1930-lukujen alkupuolella poliittiset kamppailut, ylipäätään teatterin ja politiikan suhde. 
 

Jos tekisimme Mikropistojen editor's cut -version, mitä mehukasta siihen ainakin tulisi mukaan?

HH: Olen nauttinut Vivica Bandlerin, Ritva Arvelon ja Outi Nyytäjän kriittis-sarkastisista äänenpainoista, pelkäämättömästä ja kuvia kumartelemattomasta asenteesta, älystä ja käytännön toiminnasta.

Vivica Bandler puhuu siitä, että teatteri on vaarassa muuttua hyvin organisoiduksi yritykseksi vuonna 1960. Bandler toteuttaa kansainvälistä, tinkimätöntä toimintaeetostaan. Kaikki nämä, Bandler, Arvelo ja Nyytäjä ovat vapaita toimijoita.

Jouko Turkan provokaattorius näkyy jo heti alkumetreillä. 26-vuotias vastavalittu Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja pohti teatterin kaupallisuutta: ”Puhutaan teatterin kaupallisuudesta. Ei Suomen teatteri ole edes sitä. Yksikään liike- tai teollisuusyritys ei näin järjestettynä pysyisi päivääkään pystyssä. Jos kaupallistamme teatterin, se tietäisi kiinteiden henkilökuntien hajottamista, sen ”paheellisen” ilmapiirin palauttamista, jonka teatteri on stripteaselle menettänyt, urheilullisuuden korostamista ja suurempaa taitoa, korkeampia pääsylipun hintoja ja täyttä vastinetta rahoille.”

Kunnioituksella ajattelen Kosti Eloa, suurta yksinäistä, tai Eino Salmelaista ja hänen aktiivista rooliaan myös ulkopuolella oman ohjaajan- ja johtajantyön. Ja kyllä Kalle Holmbergistä muodostuu käsittämätön media- ja suurmieshahmo ohjaajantyön ohella. Holmberg näyttäytyy vähän kuin teatterin Mannerheimina tai Kekkosena. Julkisuuden määrä 1960- ja 1970-luvuilla ja vielä pitkälle 1980-luvulle on mittaamaton. Kuva suomalaisesta ohjaajuudesta alkaa rakentua jo hyvin varhaisessa vaiheessa.

Ehkä tässä ei ole mitään mehukasta. Kertoo enemmän omasta kiinnostuksestani.

 

Millaisella välineellä ja keinolla Mikropistot syntyivät?

HH: Sunnuntaiaamuisin kännykän kanssa Ilona-esitystietokannan selailua ja sieltä esityksiä pongaillen itsenäisyyden alkuajoilta, sitten kiinni joihinkin mielenkiintoiselta vaikuttaviin ja pientä lisäselvittelyä muista lähteistä. Alunperin kunnianhimoisena tavoitteenani oli käydä Teatterimuseon lehtileikearkistoa systemaattisesti lävitse – ajatuksesta luovuin jo heti. Tämä oli tällaista aamu- ja iltapuhteiden sänkyhommaa.

Työtä helpotti Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton syntyminen sekä Teatteri-lehti. Tämä materiaali oli käytössä, samoin omat arkistoni, luentoni, joita varten olin käynyt matskua lävitse, satunnaisotokset ja tietenkin teatterihistoriat ja tutkimukset, ja näyttelykäsikirjoitukset. Asiaa sujuvoitti yhdeltä osin oma kokemusmuisti, jota käytin huoletta hyväkseni.

Tajusin tätä tehdessäni olevani tosi vanha. Oma muisti kattaa puolet itsenäisen Suomen teatterihistoriasta, jollain tavoin.  Idea tässä oli nopea poimiminen, ei aineiston ääreen voinut jäädä makoilemaan, eikä perustyöpäiviä voinut tällaiseen hupiin käyttää. Tämä oli yhden sortin perverssiä vapaa-ajan harrastusta.

 

Millaisesta ennakkoasenteesta tai valikoivasta tutkijan katseesta saatoit saada itsesi kiinni Mikropistoja tehdessäsi?

HH: Kyllä minua kiehtovat kamppailut, ristivedot näemmä. Olen sillä lailla Raymond Williamsin kasvatti. Ja tuo populaarin lumo. Itse asiassa en ehkä tarpeeksi kyennyt sitä nostamaan esiin. Sitten huomaan, että selvästi olen katsonut sillä silmällä sukupuolittunutta todellisuutta ja sukupuoli-identiteettejä. Yleisenä itsekritiikkinä tajuan, että olen ollut Helsinki-keskeinen. Huokaus ja sormenheristys.

Missä vika, mutta yleisön ja katsojan näkövinkkeli näyttää jääneen aika vähäiseksi. Ja olen varmaan hiton tosikko. Täältä puuttuu se ilo ja huumori, jota teatteri on täynnä. Olenkohan minä hiton ankeuttaja ja totuuden torvi?
 

Mikä on lempipistosi?

HH: Rose-Marie Precht: ”Muutto raikastaa kuin deodorantti” (1971).

(TINFO / Sari Havukainen 29.11.2017)


Mikropistot 2010-2012

2010

Teatterialan järjestöjen teatterigaala pidetään Suomen Kansallisteatterissa, menee tappion puolelle. Thalia-esitykseksi valitaan rovaniemeläisten Leiri maailman laidalla, Esitys-lehti palkitaan TINFO-palkinnolla ja Silmänkääntäjä-palkinnon saa Hanna Kirjavainen Rospuutto-ryhmän perustamisesta.  

Ekokatastrofi teatterissa. Teater 90 graderin Godhet är – Hyvä on (Nylen-Timonen-Juslin, Anna-Mari Karvonen) pohtii hyvyyttä ja ihmisen ja eläimen suhdetta Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa.

OKM:n työryhmä haluaa selvittää, olisiko valtionosuutta saavien kulttuurilaitosten tukia mahdollisuus jakaa arviointimittareiden perusteella. OKM haluaa kannustaa teattereita, orkestereita ja museoita taloudelliseen tehokkuuteen ja yhteistyöhön. Tarkoitus ei ole arvioida taiteellista tasoa.

Rahoituslain ulkopuoliselle teatterikentälle tulee lisämiljoona. Tuki nousee 2 422 000 euroon.

”Suomenruotsalaisuutta ja ruotsin puhumista Suomessa joutuu jopa peittelemään ja häpeämään, ja ilmapiiri muuttuu koko ajan kovemmaksi”, toteaa näyttelijä ohjaaja Martin Bahne, joka pitää suomenruotsalaisten kokemaa häpeää suurimpana ongelmana. ”On hienoa puhua katalaania. Odotankin innolla sitä, kun suomenruotsalaisuus tulee muotiin.” (Teatteri 5/2010)

Vuonna 2006 ensi-iltansa saanut Riku Suokkaan ja Heikki Syrjän mansenegamusikaali Vuonna 85 / Vuonna 85 Remix vetää neljättä näytäntökauttaan, katsojia kertyy yhteensä liki 132 000. Eppu Normaalin, Juice Leskisen ja Popedan musiikki rulettaa.

2011

OKM:n työryhmä pohtii, miten parantaa vapaan kentän ammattilaisryhmien toimintaedellytyksiä. Se ehdottaa, että näyttämötaiteen edistämisen määrärahoja korotettaisiin 4 miljoonalla eurolla ja performanssi- ja esitystaiteen määrärahoja 0,6 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä.

Suomen Näyttelijäliiton seminaari pohtii näyttelijää moniosaajana: onko moninaistuvaa toimenkuva mahdollisuus vai pakko.  Ovatko ”puhdas taide” ja ”epäpuhdas” soveltava teatteri vastakohtia. Onko kyse piilevistä hierarkkisista arvostuksista?

Huolia riittää. Teatterin katvealueet lisääntyvät, esitystarjonta on epätasa-arvoista. Freelancereiden heikentynyt asema näkyy tilastoissa.

Valtaosa suomalaisista kannattaa sitä, että yhteiskunnan tukea teattereille tulisi lisätä tai vähintäänkin säilyttää tuki entisellään, käy ilmi Taloustutkimuksen tekemän teatterissakäyntitutkimuksesta.

Ykkös-TAIVEX -vientivalmennusohjelma päättyy. Loppuraportissa esitetään tuottajakoulutusta tulevaan Taideyliopistoon: ”Menestyäkseen kansainvälisesti suomalainen taidekenttä tarvitsee osaavia tuottajia. Tähän avain on laadukas korkeakoulutus ja täydennyskoulutus, joiden toteuttamiseen olisi suotavaa ottaa mallia ulkomailta ja josta esimerkiksi tuleva Taideyliopisto voisi olla vastuussa.”

Uusmanagerialismi on täällä. Sfefin seminaarissa Kulttuurin rahoitus ja sisällöt pitää Virpi Hämeen-Anttila kulttuurihumanistisen puolustuspuheen. Luovan työn tekijät uuvutetaan yliopistoissa seuranta- ja raportointilomakkeiden täyttäjiksi. ”Kulttuuripolitiikka on ainoa politiikan ala, jossa sisällöt eivät kiinnosta”, kiteyttää Saa koskea! -pamfletin toinen laatija Tommi Laitio. Laitio toppuuttelee kulttuurialaa turvautumasta välillisiin talous- ja hyvinvointivaikutusperusteluihin peräänkuuluttaa radikaalia positiota ja itsetuntoa.

2012

Monenlaisia huolia on teatteritaivaalla. Synkissä puheenvuoroissa ennustetaan institutionaalisten teattereiden näivettyvän. Epäillään, ettei teattereilla ole kykyä puolustaa itseään yhteiskunnan rahanjaossa. Valtionosuuslain ulkopuolisenkin kentän mahdollisuudet kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti ovat surkastuneet.

Suurimmalla osalla esittävien taiteiden teattereita ja ryhmiä ei ole resursseja tai mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Pitkäjänteistä ja määrätietoista suunnittelua ja rahoitusta ilman eivät esitykset liiku. TINFOn Teatteri liikkuu ja liikuttaa kantaa huolta kansainvälisen liikkuvuustuen vähäisyydestä.

Suuren kaupunginteatterin hallintojohtaja suomii nykytilaa, jossa teatterissa joudutaan toimimaan kuin prosessiteollisuudessa vuo- ja työnkulkukaavioita rustaten, kun ”palveluiden laatua ja tuottavuutta” arvioidaan: Pelottavaa, että taiteen itseisarvo on unohtunut. Nyt teatterissa joudutaan toimimaan kuin prosessiteollisuudessa 1990-luvulla. Me teemme työnkulkukaavioita siitä, miten esitys syntyy, me kuvaamme prosessit, sitten me arvioimme ja voidaksemme kehittää prosesseja, me mittaamme. Me emme tule kaupungissa ymmärretyksi taidelaitoksena.”

Espoon Kaupunginteatterissa ja Rovaniemen Teatterissa esitetään Isomäen Sarasvatin hiekkaa  -teoksen dramatisointeja.  Grönlannin mannerjäätikön heijastuvuus pienenee, jäätikköjärvet ja jäätikkökaivot lisääntyvät, metaaniklatsaarit sulavat, ydinvoimalat ovat haavoittuvia tsunamien edessä. Ympäristökeskus laskee Espoon teatterin pyynnöstä esityksen ilmastovaikutukset. ”Yhtä kävijää kohden kasvihuonekaasupäästöjä syntyy noin 14 kiloa kun sali on täynnä. Luku on noin puolet suomalaisen keskimääräisistä hiilidioksidipäästöistä vuorokautta kohti. Vastaava ilmastovaikutus syntyy yhdestä naudanlihakilosta, kuudesta saunomiskerrasta sähkölämmitteisessä saunassa tai 70-140 autoilukilometrin pakokaasupäästöistä.”  Rakennuksen energiakulutuksesta aiheutuu yli puolet päästöistä, 15%  henkilökunnan kodin ja työpaikan välisistä matkoista ja noin 20%  katsojien matkoista.”  Teatteriin kannattaa mennä kävellen, pyöräillen tai joukkoliikennevälineillä.

Ohjaaja Saana Lavaste: ”On luontevaa odottaa naiselta lahjakkuuden lisäksi luotettavuutta, ahkeruutta ja täsmällisyyttä sekä vielä sosiaalisia taitoja. Yleisesti miehelle sallitaan lahjakkuuden höysteeksi helpommin suurpiirteisyyttä edellä mainituissa asioissa ilman, että häntä pidetään hankalana tai epäluotettavana. Tällaiset miehet tavallisesti korjaavat puutteensa ns. voittajaluonteella ja valloittavalla karismalla ja ongelmien tilkitsijöinä pyörivät ketkäpä muutkaan kuin fanittavat ja tunnolliset naiset.”

Aiemmin ilmestyneet Mikropistot ja lähdeluettelo

Katso myös Teatterien esityksiä, tapahtumia ja hankkeita juhlavuodelle 2017

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Me niemeläiset

Juhlavuosihuipentuman kynnyksellä parasta on Juha Hurmeen Niemi. Tämä Suomi 100 on ihan kapaloiässä. Perspektiivi laajenee ja syvenee. Me olemme sekoitus kaikenlaista väkeä. Kun maapalloa katselee, ei valtioiden tai ihmisten rajoja ole. Yhteydet tai rajat muodostuvat joista, meristä ja vuorista. Iltalukemisena ravitsevaa hypätä sivistyneen lämpimänkriittisen humoristin ja humanistin kerronnan kyytiin. Minua heijataan. Ymmärrystä kasvattavaa, hyvää tekevää hyrinää tarinoinnin ikiaikaisessa kohdussa.

Teatterissa kymmenen aikuista ihmistä leikkii harjoituksissa, kun Kansallisteatterissa alkavat Finlandia-voittajan Juha Hurmeen teoksen harjoitukset. Jokseenkin näin Hurme kiteyttää omaa työskentelyään. Enemmän leikkiviä, leikkisiä ihmisiä, homo ludens. Ajatuksilla ei leikittele vain teatteri ja taide. Sitä tekee myös tiede.

Höh, Sampo Terhon anteeksipyyntövaade. Juha Hurmeen anteeksipyyntö Ylen Aamu-tv:ssä vilpittömällä mielellä, pilke silmäkulmassa: siunausta ja vähemmän kireä pipo.

Suomalainen näytelmä ja esitys liikkuvat

E.L. Karhun feministinen päällekirjoitus Prinsessa Hamlet on näytelmä, joka huutaa tulla tulkituksi juuri Saksassa. Halusimme ehdottomasti, että teksti käännetään. Tämä monitasoinen kielellinen luomus elää nyt  Stefan Mosterin saksannoksena ja saa kantaesityksensä 2.12.2017 Schauspiel Leipzigissa. Olisin ollut äärimmäisen pettynyt, jos näytelmä olisi jäänyt kansainvälistä vastakaikua. 

Pieni osoitus kansainvälistymisen jännevälien pituuksista. Kirjailija on opiskellut Saksassa, Heidelberg Stückemarktissa oli Suomi fokuksessa vuonna 2014 ja Katja Herlemann tuolloinen yhteistyökumppani. Nyt Herlemann Schausspiel Leipzigin dramaturgi.

Tässä Karhun ajattelua hienossa haastatteluvideossa.

Dramatenissa juhlitaan Suomen itsenäisyyttä 4.12.2017. Ohjelmassa Sofi Oksasen kirjoittama juhlapuhe, luentaa, musiikkia ja tanssia. Dramatenissa nähdään Klockriketeaternin Susanne Ringellin De langerhanska öarna -esitysvierailu.

Ida Aalbergin säätiö 60 vuotta – uusia näkökulmia

Ida Aalberg -säätiön 60-vuotisjuhlassa professori Hanna Suutela sivusi myös teatterin toimintakulttuurien kaksinaismoralismista sikiävää seksuaalista häirintää. Suutela piti tarpeellisena myös lukea Ida Aalbergin tarinaa kulttuurintutkimuksen peruskäsitteiden yhteiskuntaluokan, sukupuolen ja seksuaalisuuden, sekä etnisyyden erityiskysymysten kautta. Ohessa seksuaalista häirintää ja suomalaisuuden etnisyyttä käsitteleviä katkelmia Suutelan hienosta puheesta.

Vain hieman kärjistäen voisi sanoa, että vasta nyt 2000-luvulla, sata vuotta ida aalbergien jälkeen on muuttumassa laajemmin ymmärretyksi se ajatus, että näyttelijätär, jota on ahdisteltu tai lähennelty, voi olla uhri täysin vailla omaa syytään ja ammatistaan huolimatta. On jo aikakin.  Kysymystä aitoudesta ja kunniallisuudesta, saati seksuaalista itsemääräämisoikeutta näyttelijättäret eivät 1800-luvulla voineet täysin voittaa. Nykymaailmassa on kuitenkin jo aika karistaa nämäkin viktoriaanisen kaksinaismoralismin jäänteet, paljastaa epäilyksen ylläpitämät ja sitä tukevat valtarakenteet ja tarkastella näyttelijöitä näyttelijöinä, joilla on oikeus työrauhaansa taiteellisen työn tekijöinä, olivat he miehiä tai naisia. ”

”On tullut myös aika mieltää ja problematisoida suomalaisuus etnisyydeksi, joka Suomalaisen Teatterin syntyvaiheessa oli tavoite, mutta myös monin tavoin eksotisoitu ja ongelmallinen toiseus. Esimerkiksi juuri Ida Aalbergin uranousun kannalta hänen etninen suomalaisuutensa oli tietoinen, korostettu ja erityinen ansio. Näyttelijän roolikuvissa näkyy kuitenkin kiinnostavasti se, miten valokuvien roolihahmoja retusoitiin sen aikaisia rotukäsityksiä vastaaviksi mm Ida Aalbergin nenän kaarta muuntelemalla.

Siinä missä Boriskan valokuvat vuonna 1877 korostavat Aalbergin suomalaisina piirteinä pidettyjä pystynenää ja leveitä leukaperiä, esimerkiksi Homsantuun nenänvarsi näyttää aivan toiselta. Viimeisimmissä, Pietarissa kuvatuissa mainoskuvissaan paronitar Uexküll-Gyllenbandina Aalbergin niin kutsutut heimopiirteet on retusoitu niin voimakkaasti piiloon, että häntä voisi pitää yhtenä tsaarittarista. Olisi aika pohtia uudelleen sitä ristiriitaista dynamiikkaa, joka etnisyyden ajattelemiseen ja esittämiseen suomalaisuusliikkeen piirissä liittyi. Mitä oikeastaan tarkoitti, millä asenteella on kerrottu se, että kirjailija Maila Talvio vielä ystävänsä arkun äärellä hämmästyi, että kaiken tyylikkyyden ja loiston kadottua, Ida Aalberg oli sittenkin aivan tavallinen hämäläinen nainen?”

Sassisti Slushia

Yhdessä Euroopan tärkeimmässä yritystapahtumassa Slushissa, eräänlaisissa kasvuyrittänien ja sijoittajien Tinderissä on mukana 1500 sijoittajaa ja 2600 start-up -yrittäjää. Aikaisen vaiheen sijoittajat, enkelisijoittajat ja suurten säätiöiden ja muiden isojen kihojen sijoittajat kohtaavat yrittäjiä ja haluavat kuulla, mikä on yrityksen idea, minkä ongelman yrittäjät haluavat ratkaista vai ollaanko oikeasti suureksi skaalautuvan idean äärellä.  

Slush panee miettimään muutamia asioita. Radikaali toimintakulttuurin murros. Ihmiset rakentavat omia yrityksiään, ei haluta työskennellä suurissa yrityksissä. Sama työkulttuurin murros kuin freelancereillä. Työn merkityksellisyys, vapaus ja vastuu painavat vaa´assa.

Toiseksi: tekisi hyvää jokaiselle miettiä vielä nykyistä paljon kirkkaammin, mikä on oman taiteen/toiminnan idea ja mitä tavoitellaan. Kolmanneksi: voisiko tällaista tinderöintiä harjoittaa myös taiteessa?

Meidän sijoittajiamme valtion ja kuntien (siis julkisen) ohella ovat lähinnä yksityiset rahastot ja säätiöt (ah, kiitos rahastot ja säätiöt!). Taiteeseen ja kulttuuriin sijoittaminen kannattaa. Ehkä yksi suurimmista skaalautuvista ideoista on ollut Suomi ja sen sosiaaliset innovaatiot.

Poliittisen kauneuden keskus

Saksalainen aktivistiryhmä Poliittisen kauneuden keskus (Das Zentrum für Politische Schönheit ZPS) haluaa edistää moraalista kauneutta, poliittista runoutta ja humaanisuutta, jonka se näkee aseena. Se uskoo aggressiiviseen humanismiin. Sille vastarinta on taidetta, joka voi satuttaa, ärsyttää ja häiritä. Se, mitä holokaustista opittiin, unohtuu nyt poliittisessa apatiassa, pakolaiskielteisyytenä ja pelkuruutena. Tilanne edellyttää Saksalta enemmän toimintaa.

Nachkritik kertoo Poliittisen kauneuden keskuksen rakentaneen Holocaust-muistomerkin pienoismallin  äärioikeistolaisen AfD:n Vaihtoehto Saksalle -puoleen poliitikon Björn Höcken Bornhagenissa sijaitsevan kotitalon viereen. Höckehän oli se, joka puheessaan esitti, ettei tämän muistomerkin tulisi sijaita maan pääkaupungissa.

Poliittisen kauneuden keskus vuokrasi Höcken naapuritalon kaikessa hiljaisuudessa useaksi kuukaudeksi minikokoisen muistomerkin rakentamista varten. Joukkorahoituksella toteutettu hanke on saanut jättimäiset mittasuhteet. Lehdistössä kiistellään siitä, sataako teko  tosiasiassa AfD:n laariin.

Hyvää itsenäisyyspäivää, meille niemeläisille!

 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

Uudet eurooppalaiset yleisöt -ohjelman haku auki | Haku 31.1.2018 mennessä

Uusien teatteri- ja esitystaidetuotantojen kansainvälistymisohjelma 2018-2020

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Teatterin tiedotuskeskukselle (TINFO) kolmevuotisen hankeapurahan, jonka turvin suomalaiset teatterintekijät ja esitystaiteilijat (tarpeen tullen koko esittävien taiteiden cross-over -taiteilijakunta) luovat taiteellisia ja tuotannollisia yhteyksiä eurooppalaisiin festivaaleihin, vierailunäyttämöihin, residensseihin ja agentuureihin.

TINFO avaa nyt julkisen haun kaikille Suomessa toimiville työpareille, työryhmille ja yhteisöille, joiden tavoitteena on suuntautua taiteen tekemisessään Suomen rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistymisohjelmaan valittaville palkataan ulkomainen mentori, jonka kanssa käynnistetään tiivis tuotannollis-taiteellinen yhteistyö, joka tapahtuu Suomessa ja ulkomailla.

Hakuaika: 1.12.2017-31.1.2018

Haku on englanninkielinen ja se tehdään sähköisellä webropol-lomakkeella https://www.webropolsurveys.com/S/98BE3202CBE9A807.par

Tarvittava liite:
Alustava budjetti 2018-2020 = kustannusarvio + rahoitussuunnitelma

Valmis budjettipohja löytyy täältä: https://www.tinfo.fi/documents/budget-sample-malli-tinfo.xlsx

Budjetti lähetetään hakuajan loppuun mennessä sähköpostitse: haku(a)tinfo.fi

Ansökninsinfon på svenska

Hakuajan jälkeen TINFO järjestää kaksivaiheisen arvioinnin. Pääpaino on kansainvälistymisessä. Ammattilaisuus, taiteellinen kiinnostavuus, omaperäiset sisällöt, toteuttamiskelpoisuus ja taloudelliset realiteetit ovat arviointiperusteita. Lopullisen valinnan hankkeeseen kutsuttavista ryhmistä tai työpareista tekevät ulkomaiset alan asiantuntijat.

Kansainvälistymisohjelma ei tue olemassa olevien esitysten kiertuetoimintaa, vaan etsii uusia yhteistuottamisen tapoja ja sitä kautta myös uusia yleisöjä.

Lisätietoja saat lukemalla ensin hakulomakkeen kysymykset ja tarvittaessa tiedustelemalla sähköpostitse:
hanna.helavuori(a)tinfo.fi

Hanna Helavuori                    
johtaja, TINFO

”Uudet eurooppalaiset yleisöt -ohjelma kehittää tuotantorakenteita ja hyödyntää olemassa olevia kansainvälisiä residenssi- ja festivaaliverkostoja ja niihin liittyvää uudenlaisen tuotantoekosysteemin osaamista. Merkittävien eurooppalaisten vierailunäyttämöiden, festivaalien, residenssien tai agentuurien johtajista koostuva mentoriryhmä palkataan hankkeeseen kolmevuotisilla sopimuksilla.

Määrätietoinen kansainvälistyminen luo kestävyyttä ja rakentaa polkua kohti kansainvälisiä yhteistuotantoja. Kestävyys tarkoittaa esitysten pidempiä elinkaaria ja sitä myöten uusia kansainvälisiä yleisöjä ja laajempaa saavutettavuutta. Yhteistyöverkostojen ansiosta esitykset kiertävät yhä useammalla festivaalilla ja vierailunäyttämöllä ja saavuttavat myös eurooppalaisten agentuurien huomion.

Jaetut taiteelliset ja taloudelliset intressit auttavat konseptoinnin, taiteellisten muotojen ja sisältöjen terävöittämisessä ja laadun kehittämisessä. Konseptointi tarkoittaa yhteistä dramaturgista suunnittelua ja toteutusta, johon taiteilijayhteisön lisäksi osallistuvat vierailunäyttämöiden ja festivaalien kuraattorit ja agentuuritoimistojen omistajat ja johtajat. Prosesseissa jaetaan oppia ja arvioidaan tuotantoa kaikissa sen vaiheissa käsikirjoituksesta demojen kautta esityskokeiluihin.”


TINFO-verkkokaupassa uusia julkaisuja

Suomalaisia nykynäytelmiä –kirjasarja julkaisee tunnetuimpien näytelmäkirjailijoiden näytelmiä. Kirjasarjan seitsemäs teos on Outi Rossin ja Erik Kiviniemen Umpihankeen. Kirjasarjan kahdeksas ja tuorein teos on Okko leon Pimeä huone.

Avoin näyttämö 2 – Kohti joustavampia rakenteita jatkaa vuonna 2015 julkaistun Avoin näyttämö – Käsikirja teatterin uudistajille -kirjan viitoittamalla tiellä tarjoamalla yhden näkökulman suomalaisen teatterin rakenteiden uudistamiseen.

TINFO-verkkokaupasta löydät koko Suomalaisia nykynäytelmiä -kirjasarjan ja muuta teatterialan kirjallisuutta.

UUTISIA

#UNKK-fakta: Kirjailijakunnassa miehiä ja naisia liki saman verran

Uuden näytelmän kuukauden (#UNKK) innoittamana TINFO on tutkinut mm. 2000-luvulla kirjoitettujen, UNO-näytelmien osuutta teatterien ohjelmistoissa. Tällä kertaa syynäsimme kirjailijakunnan sukupuolijakoa.

UNO-kirjailijat 2007-2017

Katso #unkk-fakta: Teattereissa 99 uutta näytelmää ja Kotimainen vetää.


Taiteen valtionpalkinnot jaettu

Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet kirjallisuuden, monialaisen taiteen, musiikin sekä näyttämö-, sirkus- ja tanssitaiteen valtionpalkinnot. Valtionpalkinnot ovat suuruudeltaan 14 000 euroa, ja ne myönnetään Veikkauksen tuotoista.

Näyttämö- ja esitystaiteen valtionpalkinnon sai monitaiteinen taidekollektiivi Wauhaus ry. Sirkustaiteen valtionpalkinnon sai Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry, joka järjestää jokavuotista Hiljaisuus-festivaalia Kittilässä. Tanssitaiteen valtionpalkinto myönnettiin Pirkanmaan tanssin keskuksen koordinoimalle esitys- ja harjoitustila Liikelaiturille.

Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain alansa valtionpalkinnoista. Palkinnon voi saada taiteilija tai taiteilijaryhmä tunnustuksena kolmen edellisen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai suorituksesta. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti oman taiteenalansa hyväksi. Myös taiteenalan yhdistys tai muu yhteisö voidaan palkita.

Näyttämö- ja esitystaiteen valtionpalkinto

Wauhaus ry on monitaiteinen taidekollektiivi, joka tekee nykyteatteria, esitystaidetta, tanssiteoksia, sosiaalista koreografiaa, konsepteja ja työpajoja. Wauhausin keskeisiä jäseniä ovat ohjaaja Anni Klein, lavastaja ja valosuunnittelija Samuli Laine, äänisuunnittelija Jussi Matikainen, koreografi Jarkko Partanen, äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo ja tuottaja Jonas Welander.

Nuori ryhmä on tehnyt useita omaäänisiä, rohkeita, uudistavia ja onnistuneita teoksia. Ryhmälle on ominaista kunkin teosteeman ennakkoluuloton käsittely, mikä tuottaa yllättäviä, ajankohtaisia ja esteettisesti viimeisteltyjä teoksia ja tapahtumia, joissa yhdistyvät hienosti teknologia, yhteisöllisyys, immersiivisyys ja tietoisuus esittävien taiteiden traditioista.

Kansainvälisesti orientoitunut kollektiivi on esimerkki siitä, milloin taiteenalakohtainen kategorisointi ei ole relevanttia ja miten epähierarkkinen ensembletekeminen on päivittynyt 2000-luvulle. Teokset ovat kokonaisvaltaisia tapahtumia ja käsittelevät ajankohtaisia aiheita yleisöjä kiinnostavalla tavalla.

Sirkustaiteen valtionpalkinto

Taideyhdistys Hiljaisuus ry:n järjestämä Hiljaisuus-festivaali tuo esiin kiinnostavia suomalaisia ja kansainvälisiä esityksiä ja taiteilijoita. Kittilän Kaukosen kylässä vuosittain järjestettävä Hiljaisuus toimii sirkuksen, säveltaiteen ja monitaiteen kohtauspaikkana ja synnyttää sitä kautta uudenlaista yhteisöllisyyttä kentälle. Festivaali tekee myös pitkäjänteistä, rohkeaa ja omintakeista työtä näiden taiteenalojen edistämiseksi.

Tanssitaiteen valtionpalkinto

Pirkanmaan tanssin keskuksen koordinoima Liikelaituri on kiinnostava, ei-perinteisten poikkialaisten kokeilujen ja esitysten näyttämö. Vuodesta 2013 toimineesta esitys- ja harjoitustila Liikelaiturista on kasvanut muutamassa vuodessa pirkanmaalaisen tanssin vapaan kentän sydän. Liikelaituri on uudistanut tanssi- ja esitystaiteen toimintaedellytyksiä alueellisesti ja valtakunnallisesti, parantanut työskentelyolosuhteita ja edistänyt taiteilijoiden työllistymistä.

Lisätietoja:  

- näyttämö- ja esitystaide: erityisasiantuntija Mari Karikoski, Taike, p. 0295 330 706
- sirkus- ja tanssitaide: erityisasiantuntija Nea Leo, Taike, p. 0295 330 718

Katso muut palkitut


Ida Aalberg -säätiön näyttelijäpalkinnot myönnetty

Ida Aalberg -säätiö on myöntänyt näyttelijä Vesa Vierikolle vuoden 2017 Ida Aalberg -näyttelijäpalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Nuoren näyttelijän 7000 euron suuruinen kannustusapuraha myönnettiin Samuli Niittymäelle.  

Ida Aalberg -mitalin elämäntyöstään vastaanotti ohjaaja Kaisa Korhonen.

Palkintoraatiin kuuluivat teatterinjohtaja Akse Pettersson, kriitikko Eeva Kemppi, näyttelijä Leena Uotila ja säätiön edustajana naistoimikunnan puheenjohtaja Ritva Rouhunkoski.

Ida Aalberg -näyttelijäpalkinto jaettiin nyt jo 21. kerran. Se on merkittävin teatterinäyttelijöille myönnettävä yksityinen huomionosoitus Suomessa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.

Ida Aalberg –palkintoraadin perustelut:

VESA VIERIKKO on monipuolinen ja persoonallinen näyttelijä, jonka uraan sisältyy valtava määrä rooleja teatterissa, televisiossa ja elokuvissa. Hänellä on työssään pettämätön rytmitaju ja täydellinen läsnäolo näyttämöllä. Hän löytää elämästä huumorin ja osaa jalostaa sen rooleihinsa, jotka ovat usein värikkäitä mutta aina uskottavia.  

Vesa Vierikko on elämää tarkkailemalla omaksunut laajan inhimillisen materiaalin, hallitsee sen ja pystyy muutamilla taitavilla vedoilla hahmottamaan rooleille olennaiset ominaisuudet. Lisäksi hänellä on erityislaatuinen taito fyysistää roolihenkilön ajatukset. Rakentamiinsa hahmoihin hän heittäytyy täydellisesti, puhaltaa ne henkiin, on rehellinen omalle vaistolleen ja pystyy yllättämään katsojan.

KAISA KORHONEN on toiminut ansiokkaasti monissa tehtävissä teatterin alalla. Vuoden 2017 mitalin saa ohjaaja, näyttelijä ja laulaja, jonka pitkä ja monipuolinen ura on kulkenut 1960-luvun Ylioppilasteatterista KOM-teatterin – jota hän oli perustamassa – , Lilla Teaternin, Tampereen teatterin Musta rakkaus -ryhmän ja Helsingin kaupunginteatterin kautta tänne Suomen Kansallisteatteriin.

Laulajana hän on ollut yksi 1970-luvulla syntyneen poliittisen laululiikkeen näkyvimpiä hahmoja.

SAMULI NIITTYMÄKI on karismaattinen ja monipuolinen esiintyjä, joka työskentelee antaumuksella ja tekee tarkkoja, henkilökohtaisia havaintoja ja välittää ne vahvasti katsojalle. Hän on rohkeasti omaa ilmaisua luova uuden sukupolven näyttelijä, joka jatkuvasti pyrkii laajentamaan ilmaisuaan, etsii aktiivisesti kiinnostavia töitä ja rooleja ja tutkii näyttelemisen mahdollisuuksia laajasti. Niittymäki rakentaa esiintyjän uraansa omilla ehdoillaan. Hän on esiintynyt niin yleisönsä vakiinnuttaneissa maineikkaissa teattereissa, nuoren polven uutta etsivien ohjaajien produktioissa kuin kansallisilla näyttämöillä.  

Tiedot aikaisemmin palkituista löytyvät Ida Aalberg -säätiön kotisivuilta

Ida Aalberg -säätiö täyttää tänä vuonna 60 vuotta.   

Lisätietoja: Ritva Rouhunkoski, sähköposti: ritvakaarina(a)welho.com

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


NouNous Festival | 5.-10.12.2017, Helsinki

Kansainvälinen, fyysisen teatterin ja nykysirkuksen ryhmä Kallo Collective tuo uuden kokonaisuuden pääkaupungin festivaalien sarjaan.
 
5.-10.12.2017 Cirko - Uuden sirkuksen keskuksen molemmat salit täyttyvät naurusta fyysisen komedian, sirkuksen, humaanin huumorin ja miimin keinoin. Festivaalin teemat kulkevat mustan huumorin kautta kohti inhimillisyyttä ja rakkauden kaipuuta.
 
Älykkään klovnerian NouNous festivaali tarjoaa mm. katsauksen palkitun Kallo Collectiven kiertueteoksiin, joista osa on samalla Helsingin ensi-iltoja.
 
Festivaalin kuratointi on Kallo Collectiven taiteellisen johtajan Jenni Kallon käsialaa.

Festivaalin sivustolta löytyvät myös kaikkien esitysten trailerit ja koko tarkempi ohjelma  
aikatauluineen.
 
 
Lisätiedot: sari(a)kallocollective.com, +358 505480086


Tutkivan teatterityön keskuksen 10-vuotisjuhla | 8.12.2017, Tampere

 
Tutkivan teatterityön keskuksen 10-vuotisjuhla 8.12.2017 Hämeenpuisto 28D, 4. kerros (Demoteatteri)

Juhlimme T7:n 10 vuotisjuhlia ja samalla lyömme hynttyyt yhteen äänentutkimuksen kanssa.

Tervetuloa!

Kymmenvuotista tutkimusuraansa juhliva Tutkivan teatterityön keskus T7 on yksi kuudesta Tampereen yliopiston Viestintätieteiden tiedekunnan tutkimuskeskuksesta.

10-juhlan ohjelma 8.12.2017

10.00 Aloitus  

10.15-11.00 Yliopistonlehtori Tiina Syrjä (Tampereen yliopisto), I scream! – herkullista kirkumista, työpaja. Ota mukaasi vesipullo ja aloita päiväsi riemusta kirkuen!  

11.15-11.45 Professori Jari Kauppinen (Taideyliopisto), Genesis and Structure: The Aesthetic and Irrational Possibilities of Transduction, esitelmä

11.45-12.15 Väitöskirjatutkija Marleena Huuhka (Tampereen yliopisto), Voices of Mindcraft, työpaja

13.30-14.00 Tutkijatohtori Meri Kytö (Tampereen yliopisto), Hämeenpuiston graafinen partituuri, äänimaisematyöpaja  

14.15-14.45 Akatemiatutkija Kaisu Koski (Tampereen yliopisto), Conversations with vaccine-critical parents (2017), videoesitys  

15.00-15.30 Yliopettaja Ari Koivumäki (Tampereen ammattikorkeakoulu), Kierre-hanke ja Laulujen kirja, videoesitys

Lisätiedot: Riku Roihankorpi, riku.roihankorpi(a)uta.fi, 040 7500 366


Discussion about Community Art | 11.12.2017, Helsinki

Community art: from viewers to makers.
Place: Globe art point, Malminkatu 5, Helsinki
Time: 11.12.2017 at 14.30-18.30
 
After a couple of years of Klockriketeatern's community art project Kätketty Vuosaari, we want to discuss and share tools with our colleagues about community engaged art.
 
Our guest for the discussion and workshop is Ditte Bjerg from Danish research-based Global Stories which examines sociological and political issues by using perfomative and interactional strategies.
 
We address questions like how to reach and engage communities from viewers to makers? How can we work in a sustaInable way? And ultimately how to foster diversity in the field of community arts?
 
To participate in the discussion, please confirm and send a short description of your project with a few main challenges (or questions you would like to discuss) in your work by the 5th of December to julia.h.k.hovi(a)gmail.com.
 
Read more about:  
Kätketty Vuosaari
Global Stories
 
The schedule of the day will be presented later as it will depend on the number of participants.


Polkuja Luovaan Eurooppaan – Valokeilassa ohjelman tulokset ja tekijät | 14.12.2017

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman seitsenvuotisen toimikauden (2014-2020) ensimmäinen puolikas on takana. Sen kunniaksi Suomen Luova Eurooppa -yhteyspiste kutsuu sinut kuulemaan inspiroivia Luova Eurooppa -ohjelman hankkeita, tekijöitä ja tuensaajia!

Torstaina 14.12.2017 klo 13.00-16.30
Korjaamo, Elokuvasali, Töölönkatu 51, Helsinki

Keskustelua vetää Agma ry:n johtaja Kati Uusi-Rauva, joka myös haastattelee puhujia heidän kokemuksistaan Luova Eurooppa -ohjelmassa. Lisäksi kuullaan opetus- ja kulttuuriministeriön katsaus luovien alojen seuraavan EU-tukiohjelman valmisteluun.
 
Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja verkostoitumaan!
 
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu 5.12.2017 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


Alfred Kordelinin säätiön apuraha suuriin kulttuurihankkeissiin | Haku 1.-31.1.2018

Apuraha on tarkoitettu yhteisöille ja rekisteröidyille yhdistyksille sekä yrityksille. Yksityishenkilöistä koostuva työryhmä voi hakea, vain jos hakijana toimii esimerkiksi yliopisto tai rekisteröity yhdistys. Apurahaa eivät voi hakea yksityishenkilöt.

Hakuaika: 1.-31.1.2018
Päätös: Maaliskuu 2018

Kordelinin säätiön tarkoitus on tieteen ja kulttuurin tukeminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Toteutamme tarkoitustamme myöntämällä vuosittain yhdestä viiteen noin 100 000 – 200 000 euron suuruista kulttuurin suurapurahaa. Apuraha voidaan myöntää joko kestoltaan rajattuun tutkimus- ja/tai kulttuurihankkeeseen tai pidempikestoisen toiminnan kehittämiseen. Säätiö voi joko rahoittaa hankkeen kokonaan tai toimia sen päärahoittajana.

Apurahaa voi hakea yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi. Apurahakausi alkaa samana vuonna kun päätös apurahasta on tehty. Säätiön rahoitusosuus hanketta kohden voi vuonna 2018 olla enintään noin 100 000 – 200 000 euroa. Jos hankkeelle myönnetään kaksivuotinen rahoitus, hakemus tehdään erikseen molemmille toimintavuosille.

Lue lisää


Pohjoisen kulttuuripisteen haut

NORDBUK-tukiohjelma 28.12.2017 – 01.02.2018
NORDBUK-ohjelmassa tuetaan lasten ja nuorten omia hankkeita, vahvistetaan lasten ja nuorten omaa järjestäytymistä, vaikuttamista ja osallistumista poliittiseen, kulttuuri- ja sosiaalitoimintaan sekä vahvistetaan lasten ja nuorten pohjoismaista identiteettiä. Lue lisää

Liikkuvuustuki 03.01.2018 – 01.02.2018
Liikkuvuustuki on tarkoitettu ammattitaiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten matkoihin ja vierailuihin Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Lue lisää

Residenssikeskusten tuki 15.01.2018 – 15.02.2018
Volt on lasten ja nuorten kulttuuri- ja kieliohjelma, joka pyrkii saamaan nuoria kiinnostumaan muiden maiden kielistä, taiteesta ja kulttuurista. Lue lisää

Verkostotuki 18.01.2018 – 20.02.2018
Verkostotuki mahdollistaa ammattitaiteilijoiden sekä kulttuurityöntekijöiden välisiä yhteistyöjaksoja sekä ajatusten ja osaamisen vaihtoa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Lue lisää

Tutustu muihin Pohjoisen kulttuuripisteen hakuihin

 

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


DeVos Institute: Fellowship for Arts Managers (USA) | deadline 15 Dec 2017

The Institute’s fellowship program is offered free of charge to arts managers from across the United States and around the world who are selected through a competitive application process. These fellows attend a four-week program in residence at the University of Maryland each spring for three consecutive years

Read more

For questions, please send an e-mail to fellowships(a)devosinstitute.net


Hiljaisuus-residenssi | Haku 31.12.2017 mennessä

Hakeminen Hiljaisuus-residenssiin tapahtuu vapaamuotoisella hakemuksella sähköpostitse. Hakemukseen liitetään työsuunnitelma, toive ajankohdasta ja residenssijakson pituudesta, työryhmän tiedot (henkilömäärä ja työryhmän jäsenten esittelyt), taiteilijan tai työryhmän toiveet residenssityöskentelyjaksolle, hakijan oma ehdotus yleisölle avoimen tilaisuuden muodoksi (demo, yleisökeskustelu, avoimet harjoitukset, työpaja, kouluvierailu tms.) sekä tieto mahdollisesta työskentelylle jo myönnetystä rahoituksesta.  

Hakemukset lähetetään osoitteeseen info(a)hiljaisuusfestivaali.fi.

Vuoden 2018 residenssitaiteilijoiden valinnoista ilmoitetaan hakijoille henkilökohtaisesti helmikuussa 2018. Valinnat tekee Hiljaisuus-residenssin suunnittelija Henna Kaikula yhdessä yhdistyksen toiminnanjohtajan Joonas Martikaisen ja tuottajan Jonna Leppäsen kanssa.


Uudet eurooppalaiset yleisöt -ohjelman haku auki | Haku 31.1.2018 mennessä

Uusien teatteri- ja esitystaidetuotantojen kansainvälistymisohjelma 2018-2020

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Teatterin tiedotuskeskukselle (TINFO) kolmevuotisen hankeapurahan, jonka turvin suomalaiset teatterintekijät ja esitystaiteilijat (tarpeen tullen koko esittävien taiteiden cross-over -taiteilijakunta) luovat taiteellisia ja tuotannollisia yhteyksiä eurooppalaisiin festivaaleihin, vierailunäyttämöihin, residensseihin ja agentuureihin.

TINFO avaa nyt julkisen haun kaikille Suomessa toimiville työpareille, työryhmille ja yhteisöille, joiden tavoitteena on suuntautua taiteen tekemisessään Suomen rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistymisohjelmaan valittaville palkataan ulkomainen mentori, jonka kanssa käynnistetään tiivis tuotannollis-taiteellinen yhteistyö, joka tapahtuu Suomessa ja ulkomailla.

Hakuaika: 1.12.2017-31.1.2018

Haku on englanninkielinen ja se tehdään sähköisellä webropol-lomakkeella https://www.webropolsurveys.com/S/98BE3202CBE9A807.par

Tarvittava liite:
Alustava budjetti 2018-2020 = kustannusarvio + rahoitussuunnitelma

Valmis budjettipohja löytyy täältä: https://www.tinfo.fi/documents/budget-sample-malli-tinfo.xlsx

Budjetti lähetetään hakuajan loppuun mennessä sähköpostitse: haku(a)tinfo.fi

Lue lisää

Ansökninsinfon på svenska


Yhteistyökumppanihaku Venäjältä | Haku 28.2.2018 mennessä

Kiinnostaako yhteistyö venäläisten teattereiden kanssa?

Onko mielessäsi venäläinen teatteriryhmä tai näytelmä, jonka haluaisit tuoda Suomen lavoille? Tai kenties haluaisit matkustaa ryhmäsi kanssa Venäjälle esiintymään? Tai ehkä näytelmiä voisi toteuttaa yhdessä venäläisten toimijoiden kanssa? Jätä oma hanke-ehdotuksesi 28.2.2018 mennessä, ja tule mukaan suomalais-venäläiseen kulttuuriyhteistyöhön!

Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin avulla löydät sopivan yhteistyökumppanin taiteen ja kulttuurin hankkeisiin Venäjältä. Kumppania voivat etsiä foorumin kautta niin erilaiset organisaatiot, yhteisöt kuin yksittäiset toimijatkin. Mukana on sekä ammattilais- että harrastajatoimijoita. Yhteistyökumppanin etsintä on maksutonta.

Yhteistyökumppanin etsiminen Venäjältä käynnistetään täyttämällä 28.2.2018 mennessä hanke-ehdotuslomake.
Lomake ja tarkemmat ohjeet
 
Venäläiset yhteistyökumppaniehdokkaat selviävät touko-kesäkuun aikana, ja suomalainen toimija saa päättää, kenen kanssa aloittaa keskustelut. Kulttuurifoorumin piiriin voi tuoda myös jo olemassa olevan yhteistyön ja neuvotella sen jatkosta foorumissa. 

Yhteistyökumppaneilla on mahdollisuus osallistua 28.9.–29.9.2018 Savonlinnassa järjestettävään kulttuurifoorumitapahtumaan ja neuvotella siellä tulkin avustuksella. Samalla voi hyödyntää foorumin tarjoamat mahdollisuudet osallistua seminaareihin, verkostoitua laajemmin muiden toimijoiden kanssa ja saada hankeneuvontaa.  

Foorumitoiminta käynnistyi vuonna 2000 ja kuluneiden vuosien aikana foorumin kautta on löydetty kumppanit yli 1000 yhteistyöideaan.  

Suomalais-venäläistä kulttuurifoorumitoimintaa toteuttavat yhteistyössä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, Venäjän kulttuuriministeriö sekä Suomi-Venäjä-Seura.

Lähde mukaan antoisaan yhteistyöhön ja ylläpidä kulttuuridialogia! Tee hanke-ehdotus 28.2.2018 mennessä!

Lisätiedot: www.kultforum.org  www.fb.com/kultforum

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Blaue Frau is looking for a producer | Deadline 9 Dec 2017

Blaue Frau is looking for a producer (60-80%) to join our free group at the start of 2018!

LAST DAY TO APPLY 9.12.2017

A PERSON WHO:

-Works or has the required skills to work as a producer within the cultural field
-Can work independently with minimal supervision 
-Is knowledgeable about norm criticism and feminism 
-Is willing to challenge the traditional theatrical convention
-Is ready to work non-hierarchically
-Is not afraid to juggle different projects at once 
-Is not afraid to network, make calls and is a people-person
-Is great with PR and social media 
-Can manage: contracts, recruiting, collaborations
-Has a creative and inventive mind
-Is flexible with a can do attitude, as a free group we wear many hats!

LANGUAGE:

Swedish preferred but not required and/or excellent English language.

APPLICATIONS:

Applications can be submitted in Swedish or English. Applications must be submitted no later than 9.12.2017. Applications should be sent via e-mail: info(a)blauefrau.com with the headline: Producer Application.

Applications need to include the following:  

1. A short paragraph on why you want to work with Blaue Frau. 
2. A short paragraph on your strengths and weaknesses.
3. Your CV with your name, e-mail, telephone number and the country/city you primarily operate in (on a separate attachment) with references.
4. Demands on salary. We usually pay per hour.

BIO:

Blaue Frau is a free group based in Helsinki. Blaue Frau is a Finnish-Swedish feminist and norm critical duo consisting of actresses Sonja Ahlfors and Joanna Wingren. Blaue Frau was f ounded in 2005 as an independent branch of the Nordic drag king group subfrau (subfrau.net). Blaue Frau has done loads of projects and toured countless times, in addition to 20 productions and numerous workshops, Blaue Frau founded the festival Pop Up Art House (2014-2015), podcast Taxen & Terriern and the book “Någon hatar oss igen” was released 2017.

We reserve the right to make changes.


Ahaa Teatteri hakee miesnäyttelijää | haku 13.12.2017 mennessä

Ahaa Teatteri hakee miesnäyttelijää 1.8.2018 alkaen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Edellytämme näyttelijänkoulutuksen tai ammatissa toimimisen tuomaa pätevyyttä.
 
Ahaa Teatteri on kiertävä ammattiteatteri, joka on erikoistunut lasten- ja nuortennäytelmiin. Esityksiä on vuosittain kiertueella ympäri Suomen 60 – 80 kpl ja Tampereella kotinäyttämöllä n. 30 - 50 ohjelmistosta riippuen.
 
Kirjallinen hakemus, CV ja korkeintaan 3 kuvaa yhtenä tiedostona ensisijaisesti sähköpostilla 13.12.2017 mennessä:

pia.hakala(a)ahaateatteri.com 

tai vaihtoehtoisesti osoitteella:
Ahaa Teatteri
Hatanpään valtatie 6
33100  Tampere
 
Lisätietoja tarvittaessa antaa
Tiina Järvi, tuottaja
puh. 050 322 5644 arkisin klo 9 - 15.30.


Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun koreografian professori | Haku 23.1.2018 mennessä

Koreografian professorin tehtävä sijoittuu koreografian maisteriohjelmaan. Koreografian maisteriohjelmaan otetaan joka toinen vuosi enintään 5 opiskelijaa. Lukuvuonna 2017–2018 opiskelijoita on yhteensä 8.

Tehtävä alkaa 1.1.2019 tai sopimuksen mukaan ja toimikausi on viisi vuotta. Tehtävän opetusala on tanssitaide erityisesti koreografia.

Tiedot rekrytoinnista kokonaan ja tarkat hakuohjeet

Lisätietoja tehtävän sisällöllistä kysymyksistä antaa dekaani Maarit Ruikka, 050 581 2649,maarit.ruikka(a)uniarts.fi. Hakumenettelyyn liittyviin tiedusteluihin vastaa palvelu- ja henkilöstöpäällikkö Laura Jännes, 0400 792 043, laura.jannes(a)uniarts.fi.

UUSIA JULKAISUJA

Kilkku, Elina: Teatterin tyylilajit. Käytännön opas

Teatterin tyylilajit tarjoaa vihdoinkin kattavan ja käytännönläheisen tyylilajien työkalupakin suomalaisille teatterintekijöille. Ensimmäistä kertaa suomeksi on nyt saatavilla kirja, jonka avulla kuka tahansa voi herättää teatterihistorian henkiin. Teatterin tyylilajit on merkittävä kirja, joka paikkaa valtavan aukon: on käsittämätöntä, että näin olennainen teatterialan perusteos on kirjoitettu vasta nyt.
 
Teatterin tyylilajit on erityisesti ohjaajille ja teatteriopettajille suunnattu teos, jossa esitellään länsimaisen teatterihistorian
tärkeimmät tyylilajit: antiikin Kreikan tragedia, komedia eli farssi, karnevalismi ja commedia dell’arte, William Shakespearen teatteri, ekspressionismi, eeppinen teatteri, Antonin Artaud’n teatteri sekä absurdi teatteri.
 
Kirja sisältää tietoa kunkin tyylilajin ominaispiirteistä ja historiallisesta kontekstista sekä yli sata tätä kirjaa varten luotua näyttelijäntyön harjoitetta.
 
Elina Kilkku (s.1980) on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja filosofian maisteri. Kilkku työskentelee teatteriohjaajana,
näytelmäkirjailijana ja teatteriopettajana. Hän on paitsi opiskellut teatterihistoriaa yliopistossa myös toteuttanut tyylilajikokeiluja ohjauksissaan. Turun Ylioppilasteatteriin hän ohjasi vuosina 2008–2010 Työelämä-trilogian, joka herätti henkiin Brechtin eeppisen teatterin, commedia dell’arten ja saksalaisen 1920-luvun ekspressionismin. Hänen ohjauksiaan on nähty myös Suomen Kansallisteatterissa ja Teatteri Takomossa.

Lehdistö- ja arvostelukappaletilaukset kirjat(a)nordbooks.fi


Mihail Tšehov: Näyttelijän tekniikasta

Näyttelijäntyön klassikkoteos suomeksi

Teatterikorkeakoulun julkaisusarjassa on ilmestynyt Liisa Bycklingin suomentamana Mihail Tšehovin teos Näyttelijän tekniikasta.

Näyttelijä-pedagogi Mihail Tšehovia (s. Pietari 1891 – k. Los Angeles 1955) pidetään aikansa hienoimpana venäläisenä näyttelijänä, ja hänen oppejaan sovelletaan nykyään monissa teatterikouluissa ympäri maailmaa. Tšehov omaksui opettajaltaan Konstantin Stanislavs¬kilta sekä vakaumuksen teatterin korkeasta tehtävästä että näytteli¬jäntyön "systeemin", jota hän kehitti omaperäi-sesti Moskovassa sekä Lännessä vuodesta 1928. Näyttelijän henkisen kehityksen ohella Tšehov korosti mielikuvi¬tuk¬sen, fyysisen ilmaisun ja rooliin muu¬ntautumi¬sen merkitys¬tä. Saksalaisen filosofin Rudolf Steinerin antroposofia oli Tšehoville uskonasia, ja Steinerin eurytmiasta, "pu¬huvien liikkeiden" tekniikasta, hän löysi keinoja näyttelijän koulutukseen. Sodan jälkeen Tšehov opetti amerikka¬laisia näyttelijöitä edustaen tärkeää vaihtoehtoa vallitsevalle koulutustavalle.

Teos Näyttelijän tekniikasta (ven. 1946, engl. 1953) on Mihail Tšehovin testamentti, johon hän kokosi elämänmittaisen ajattelunsa ja käytännön harjoituksensa, näytelmäanalyysejä, pohdintaansa taiteesta ja esteettisistä kategorioista sekä näyttelijän missiosta. Teoksen on nyt ensi kertaa suomentanut dosentti Liisa Byckling, joka on julkaissut myös väitöskirjan ja tutkimuksia Mihail Tšehovista useilla kielillä.

Mihail Tšehov (suomentanut Liisa Byckling): Näyttelijän tekniikasta. TEATTERIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA 60, 2017.

Hinta 19 euroa (Taideyliopiston opiskelijat ja työntekijät 15 euroa). Teosta myy Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kirjasto (Haapaniemenkatu 6, Helsinki, lib.teak(a)uniarts.fi) sekä Unigrafian verkkokauppa (www.unigrafia.fi). Lehdistökappaleet osoitteesta lib.teak(a)uniarts.fi.

Lisätietoja: Liisa Byckling, liisa.byckling(a)helsinki.fi

Lue lisää


Rab-Rab: invitation to the launch of the issue | 1 Dec 2017, Helsinki

We are pleased to invite you to the launch of the fourth issue of Rab-Rab: journal for political and formal inquiries in art, which will take place in MAA Tila, Pääskylänrinne 10, on Friday 1st of December, starting at 6 pm.

With a new design and look, the latest issue of Rab-Rab is in two volumes. The red thread of the fourth issue is "remembering as future" and it includes texts on improvised music, race science in Finland, conceptual art struggles, Russian Formalism, militant aesthetics and concrete poetry.

www.rabrab.fi


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.