Viisikko valitsee Thalia-finalistit 

 

 

Vuoden 2025 Thalia-palkinnon esiraatina ovat toimineet: Irmeli Haapanen Turun Sanomista, Maria Jyrkäs Lapin Kansasta, nykyisin mm. Savon Sanomiin kirjoittava Teppo Kulmala, Keskisuomalaisen avustajakuntaan kuuluva Anna-Mari Laulumaa ja Tuomas Rantanen Voima-lehdestä. 

 

Vuoden esityksen Thalia-palkinnon tarkoituksena on palkita yhteiskunnallista keskustelua herättävä, uusia yleisöryhmiä houkutteleva, kansainvälisesti menestynyt tai muuten erityisen ansioitunut esitys, ja siten synnyttää keskustelua teatteritaiteen merkityksestä.

 

Helmikuun puolivälissä julkistamme seitsemän Thalia-finalistia, joista yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan. Eniten ääniä saanut voittaa Vuoden esityksen Thalian. Arvostettu esityspalkinto jaetaan alan yhteisessä Thalia-juhlassa maanantai-iltana 24.3.2025. 

 

 

 

 

 

“Näen teatteritaiteen merkityksen pääasiassa kahtalaisena. Teatteri pystyy tekemään eläväksi yhteiskunnassa vaikuttavia virtauksia ja ilmiöitä sekä ihmisenä olemiseen liittyviä kysymyksiä ainutlaatuisella, psykofyysisellä tavalla, josta parhaimmillaan suodattuu katsojalle sekä älyllinen, tunteellinen että kehollinen kokemus.  

 

Toinen merkitys on puhtaasti esteettinen, taidetta taiteen vuoksi -ajatuksella. Elävä taide tarvitsee leikkikentän, joka pelaa omilla säännöillään ilman ulkoisia vaatimuksia vapaana, arvaamattomana ja hämmästyttävänä. Molemmissa on kyse olemassaolomme kannalta keskeisistä asioista: empatiasta ja mielikuvituksesta.” 

 

 

 

“Teatteritaide on yksi ihmisyyden suurimmista puolustajista nykyajassa. Kun yhä suurempi osa kanssakäymisestä on virtuaalista, teatteri palauttaa meidät terveellä tavalla vuorovaikutuksen syntysijoille: kasvokkain tapahtuvaan tarinankerrontaan, jossa läsnäolo ja keskittyminen ovat yhä arvossaan.” 

 

 

 

“Teatteri etsii sisäistä totuutta ulkoisen maailman sydämessä: uutisten, salamaviihteen ja sosiaalisen median levoton info hajottaa subjektin luontaista asemaa ja tehtävää kollektiivissa. Ihminen etääntyy omimmasta laadustaan persoonallisuutena. 

 

Teatteri toimii toisessa suunnassa. 

 

Teatteri on tekeville ja katsoville kokijoilleen yhteen kutsuva tila, yksilöllinen ja kollektiivinen sekä tapahtumahetkessään ainutlaatuisen pysäyttävä kehityskokemus. 

 

Se on unen ja valveen risteys; kohta, jossa reflektoidaan suhdetta omaan itseen, kanssaihmisiin ja maailmaan. 

 

Unenomaisuudessaan ja tietyllä tavalla mystisessä valveillaolossaan näyttämötaide havahduttaa tiedostamattomia voimia tuoden niitä tietoisuuteen. Myyttissävyinen ja sellaisena ihmisen perivaistoihin liittyvä elämyksellisyys ja arkiset ajatukset kohtaavat.  

 

Tapahtui se vakavalla tai hauskalla, mielenliikkeiden tai tunteiden tasolla, yhtä kaikki siihen sisältyy siirtymän ja riitin väriä ja mieltä. Sellaisena se muistuttaa initiaatiomenoa; syventämään tai laaja-alaistamaan valppaita merkityksiä, henkistä ja yhteiskunnallista katsantoa.” 

 

 

 

“Näyttelijän työ ihmisyyden kuvaajana on entistä tärkeämpää tekoälyn tuottamien virtuaalisten kuvien rinnalla. Olen huolissani nopeutuvan ja viihteellistyvän maailmamme keskellä kyvystämme keskittyä ja ymmärtää monimutkaisia, ihmisten kesken tapahtuvia prosesseja. Lapsen mieli rakentuu sisäistysten kautta. Näin draama on oikeastaan ihmisen mielen ydinrakenne.  

 

Koulussa tehtävät harjoitteet, teatterin harrastaminen ja sen ammattimainen tekeminen ovat kaikki tärkeitä teatteritaiteen osia koko Suomessa kylistä kaupunkeihin. Teatterissa ollaan läsnä, katsotaan, koetaan ja tunnetaan kehollisesti. Teatterissa herkistytään, tunnetaan empatiaa, käsitellään omia kokemuksia ja laajennetaan omaa käsitystä maailmasta. Teatteri on yhteisöllinen taidemuoto, joka pitää meidät ihmisyyden ytimessä kiinni.” 

  

 

 

“Draamateatteri ja sitä lähellä olevat muut esittävän taiteen alat kuten esitystaide, tanssi, taidesirkus ja nukketeatteri ovat äärimmäisen yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia taidemuotoja, koska niissä kokemus perustuu esittäjien ja yleisön keholliseen kohtaamisen yhdessä jaetussa ajassa ja paikassa. Tämän lähtökohdan takia kaikki esitykset kommentoivat vähintään epäsuoraan myös esitystilan ulkopuolista samanaikaista todellisuutta.  

 

Kun nyt elämme maailmassa, jossa eri ihmisryhmien väliset jännitteet sekä esimerkiksi ympäristökriisiin, sotaan ja rakenteelliseen epätasa-arvoon liittyvät uhat kasvavat, teatteri on erityisen tärkeä ja usein terapeuttinen kohtauspaikka niiden nostattamien tuntojen peilaamiseen.” 

 

 

---

 

Lue tarkemmin Thalia-palkinnosta ja katso lista aiemmin tunnustuksen pokanneista esityksistä.