Poikkeusvuoden kronikkaa

Teatteri vaikuttaa miljoonien elämässä, katsojana ja tekijöinä. Sidos taidelajiin on lujilla pandemian takia, mutta kestää. Teatterin ja esitystaiteen asiantuntijana TINFO pysyy etänäkin läsnä ja toimii luotettavana tiedontuottajana, viestijänä ja kansainvälisen liikkuvuuden tukena ja sparraajana.

Vuosi 2020 saa meidät esittämään paljon kysymyksiä, esimerkiksi: mihin ne liput nyt ostetaan, kun livetapahtumia ei ole kokoontumisrajoitusten takia saanut tai kannattanut järjestää? Voittaako nyt sohva paitsi tämän erän niin tulevatkin koitokset? Miellyttävä mööpeli samassa joukkueessa televisio-ohjelmia sarjoittain ja elokuvia 24h tarjoavan suoratoistopalvelun kanssa näyttää ylivoimaiselta. Rahastaakin osataan. 

Miten tästä eteenpäin, mitä rakkaalle taiteenlajillemme tapahtuu.

Se oli perjantai ja 13. Päätös siirtymisestä etätöihin kokonaan, toistaiseksi. Vielä tuntematon virus niitti tuhoaan, sairastutti ihmisiä maailmalla, vei hengen. Suomessa todettiin ensimmäisiä tartuntoja. Silloin aloimme jo aavistaa suuria mullistuksia. Sitten 17.3.2020 maan hallituksen julistama poikkeustila sulki rajojen lisäksi muutenkin yhteiskunnan ja sen mukana teatterit.   

Välittömästi kun teatterien esitystoiminta keskeytyi, meissä heräsi kysymys, miten tästä eteenpäin, mitä rakkaalle taiteenlajillemme tapahtuu. Ei kuulostanut siltä, että tämä olisi pian ohimenevä, pieni tauko. Ei, tulisi ennakoimattoman pitkään jatkuva epävarmuuden aika.

TINFO elää kentän mukana myös tilastoillaan.

Julkaisimme ensimmäisen arvion teattereiden tulevista koronamenetyksistä jo 18.3.2020. TINFO pystyi aiempiin tilastoituihin esitysten yleisömääriin ja tiedossa oleviin ensi-iltoihin perustuen laskemaan rahalliset tappiot silloin tiedossa olleelle yli kahden kuukauden sululle. Tarkastelimme samalla laajemmin koko teatterin ekosysteemiä, näky oli katastrofaalinen työvoimavaltaisella alalla, jossa yhä useampi saa elantonsa freelancerina.

Tarkempi tilannekuva piirrettiin toukokuussa, kun käytössä oli Teatteritilastojen lisäksi Suomen Teatterit ry:n ja Teatterikeskus ry:n laskelmat sekä OKM:n kyselyyn vastanneen 155 toimijan tiedot. TINFO tuotti tämän kyselyn pohjalta kymmenkohtaisen listan poimintoja kiteyttämään sitä, mitä kesä ja syksy tätä menoa toisivat tullessaan: esitysten siirtämisten liikkeelle panema dominoefekti, suunnittelun epävarmuus, toimijoiden ja tekijöiden keskinäinen epätasa-arvo, joka korostuu erityistilanteessa.

Kaiken peruutusten tuottaman vaivan, venkslauksen ja menetettyjen keikkojen ja lipputulojen musertavan yhtälön ohella täytyy olla ajatus tulevasta ja siitä ns. normaalista, joka ei välttämättä ole entisenlainen. On löydettävä uusia alustoja. Koko maailma loikkii, miten käy teatterilta digi. OKM:n kevään kyselyn tulosten pohjalta hahmottui myös se, että osa teatteritoimijoista ei sekavassa tilanteessa kokenut pystyvänsä innovoimaan uutta, osalla oli suunnitelmia jo valmiina digitaalista esittämistä varten. TINFO teatterintekijöiden rinnallakulkijana avasi Teatteri kotisohvalle -nimisen palvelusivun heti seuraavana päivänä poikkeustilan julistamisesta.   

Halusimme silloin ja haluamme edelleen tehdä näkyväksi ja omalta osaltamme kannustaa miettimään teatteria myös siltä kantilta, että se olisi yleisön saatavana välitteisesti erilaisissa sähköisissä kanavissa. Poikkeustila poiki Karanteeniteatterin ja pisti monen muunkin miettimään, voisiko teatteria tehdä digitaalisesti lähetettäväksi. Arvatenkin kaikkea muuta kuin yksinkertaista, totutusta poikkeavaa osaamista vaativaa, kuten aiheesta tekemämme laaja artikkelijuttu kertoo. Haastateltuina oli 13 teatterintekijää ja muuta asiantuntijaa:  

“Kyse on osallistamisesta, teatterin läsnäolosta siellä, missä ihmiset ovat, osan ottamisesta, osallistumisesta yhteiskuntaan ja keskusteluun vain sillä, että on olemassa”, sanoi ohjaaja Maria Oiva, yksi #digiteatterin perustajista.  

"Omasta mielestäni keskeisin kysymys on kuitenkin, miksi tätä tehdään. Miksi kukaan haluaisi katsoa striimattua teatteriesitystä, joka ei voi laadullisesti päästä lähellekään tv- ja elokuvaviihdettä", kysyi Red Nose Companyn toiminnanjohtaja ja näyttelijä Tuukka Vasama.  

"Digitaalisen teatterin käsite ottaa suhdetta nimenomaan tämän päivän digitaaliseen todellisuuteen”, sanoi immersiivistä teatterikokemusta kehittänyt ja tutkinut Samee Haapa.  

Elämme maailmassa, jossa voimakkaimmat liikehdinnät syntyvät verkostomaisesti ja kaikenlainen keskusjohtoisuus on menettämässä merkitystään. Kulttuurinen lukutaito korostuu, koska kuinka muuten tulkita taideteokseen sisällytettyä merkistöä, usein moneen kertaan remiksattua. Elämme yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kaipuun välisessä tuulikaapissa: haluamme kokea teatteriesityksemme mieluiten silloin kun se meille sopii ja niiltä sijoiltamme, samaan aikaan meitä houkuttaa kuuluminen porukkaan, niihin, jotka ovat nähneet saman esityksen kuin me.   

Mikään ei tilkitse teatterien taloudellisia tappioita, mutta ne ovat siitä huolimatta pyrkineet pitämään huolta suhteestaan yleisöönsä. Yleisö on alueellisten turvasääntöjen puitteissa päässyt esitysten ääreen joko pienellä joukolla yhteiseen katsomoon tai oman ruudun kautta digitaalisesti, etänä.

Pandemia yhdistää globaalisti, mutta niin tekee teatterikin.

Pandemia yhdistää globaalisti, mutta niin tekee teatterikin. Jos näennäisesti kansainvälinen yhteistoiminta onkin elänyt hiljaiseloa, aika on käytetty hyödyksi, ja TINFO on eri verkostoissa ollut kutomassa suunnitelmia sitä hetkeä varten, kun rajat ovat taas auki liikkumiselle.

TINFO pysyy etänäkin läsnä.

Kaikesta huolimatta TINFO-palveluihin kuuluvia kansainvälisen liikkuvuuden mentorointitapaamisia on ollut enemmän kuin koskaan aiemmin. Kysyntää riittää ryhmien suunnitellessa tulevaa ja digitaalisten välineiden tehdessä yhteydenpidosta entistäkin saavutettavampaa. Käännösapurahoja haettiin aikaisempaan malliin näytelmien ja esitystekstitysten kääntämiseen. TINFO elää kentän mukana myös tilastoillaan. Ensimmäistä kertaa ryhdyttiin tilastoimaan suoratoistona lähetettyjä ensi-iltoja ja esitystallenteiden jakelua digitaalisilla alustoilla.

Esittävän taiteen maailma ei ole sulkeutunut, sen huomaa jo sadoista uutisista ja ilmoituksista, joita TINFO-tiedote välitti. TINFO pysyy etänäkin läsnä.

Artikkeli on Teatterin tiedotuskeskus TINFO ry:n Vuosikertomuksen 2020 aloittava teksti.