01.11.2024
“Rohkeita ihmisiä tarvitaan”
Suomen Kulttuurirahasto on jakanut Maailma näyttämölle -apurahoina yhteensä 204 000 euroa. TINFO kysyi apurahoja saaneilta teattereilta niiden suunnitelmista, näytelmän käännättämisestä ja esitystuotannosta, osa esityksistä tehdään myös kiertämään. Meitä kiinnosti myös se, miksi juuri tämä näytelmä?
Suomen Kulttuurirahasto on jakanut Maailma näyttämölle -apurahoina yhteensä 204 000 euroa kuudelle teatterille näytelmien kääntämiseen ja esitystuotantojen kustannuksiin. Kahdessa tapauksessa apurahaa on lisäksi saatu esityksen kiertueen järjestämiseen. Suomalainen teatteriyleisö tulee näkemään islannista, ranskasta, ruotsista, saksasta, tanskasta ja venäjästä käännettävät tekstit lähivuosina näyttämöllä eri kaupungeissa.
Apurahat saivat tamperelainen Teatteri Siperia yhdessä Suomen Kiertueteatterin kanssa, turkulainen Tehdas Teatteri, helsinkiläinen kollektiivi Teatteri Helsinki 98, porilainen Rakastajat-teatteri, Tampereen Teatteri ja Vaasan kaupunginteatteri.
Maailma näyttämölle on kolmivuotinen (2022–2024) SKR:n aloitteesta syntynyt hanke, jonka toteuttamisesta on vastannut Teatterin tiedotuskeskus TINFO.
TINFO kysyi apurahoja saaneilta teattereilta niiden suunnitelmista, näytelmän käännättämisestä ja esitystuotannosta, osa esityksistä tehdään myös kiertämään. Meitä kiinnosti myös se, miksi juuri tämä näytelmä?
***
Tehdas Teatteri tulee suomennuttamaan sveitsiläisen näytelmä- ja romaanikirjailija Martina Clavadetscherin teoksen Ada-rouvan ennenkuulumattomat ajatukset (Frau Ada denkt unerhörtes). Suomen kantaesitys hyödyntää turkulaista nukketeatteriosaamista. Teatterinjohtaja Venla Luoma kertoo tarkemmin, miksi juuri tähän tekstiin tartuttiin Tehdas Teatterissa:
Suomessa nähdään harvoin aikuisille suunnattuja käännösnäytelmiä nukketeatterina. Tähän näytelmätekstiin nukketeatterillisuus on jo valmiiksi sisäänkirjoitettuna, joten Ada-rouvan ennenkuulumattomat ajatukset toimii esimerkkinä myös käännösnäytelmän mahdollisuuksista näyttämötaiteen eri genreissä.
Kirjailija Martina Clavadetscher törmäyttää näytelmässään matemaatikko Ada Lovelacen (1815–1852) elämän modernisoituun itävaltalaiseen Sennentuntschi-legendaan henkiin heräävästä nukesta. Lovelacen, maailman ensimmäisen tietokoneohjelmoijan perintö kehollistuu kolmen tieteentekijän laboratoriossa paljastavin seurauksin.
Frau Ada denkt unerhörtes -näytelmän tulee kääntämään palkittu kirjailija ja dramaturgi Maria Peura. Saksassa asunut Peura on opiskellut germaanista filologiaa Tampereen yliopistossa. Kaunokirjailijana, näytelmäkirjailijana ja kääntäjänä työskentelevällä Peuralla on myös dramaturgin koulutus teatterikorkeakoulusta. Tämän tekstin kääntäjänä hänessä yhdistyy käännettävän kielen, kirjallisuuden ja nykynäyttämötaiteen taju.
Minä tulen toimimaan käännöstä kommentoivana dramaturgina. Teoksen ohjaa valtion taidepalkinnolla palkittu ohjaaja ja nukketeatteritaiteilija Alma Rajala. Muu taiteellinen ryhmä voidaan koota teatterin ja nukketeatterin ammattilaisista nyt, kun rahoitus on varmistunut.
Näytelmä osuu trendiin, jossa historian merkittäviä naisia nostetaan ansaitusti yleiseen tietoisuuteen. Toisaalta se myös ravistelee ajatteluamme naisten oikeuksista, esimerkiksi keho-oikeuksista. Kirjailijahaastattelussa Clavadetscher kuvailee ajatteluaan tekstin takana: “Minua kiehtoo kysymys siitä, mitä todella tarkoittaa olla ihminen, eikä kone.” Tätä polttavaa kysymystä ratkomaan tuomme lavalle nuo elävän ja elottoman jatkuvassa välimaastossa taiteilevat olennot, teatterinuket.
Frau Ada denkt unerhörtest osuvat Tehdas Teatterin suosittujen näytelmien jatkumoon hämmästyttävän osuvalla tavalla. Teatterimme yleisöjä kiinnostaa ihmisen, nuken ja koneen yhteyttä ja suhdetta käsittelevät esitykset. Lähihistorian esimerkkeinä Maiju Tainion scifinukketeatteriteos Yksin ihminen (2022) ja Jarkko Forsmanin ja Antti Juhani Mannisen Toiset kaltaiset (2024), jonka keskiössä on teatterin kätketty maailma; nyt näyttämölle nousevat koneet.
Näytelmän kiinnostavuudesta kielii myös se, että etsiessämme vierailunäyttämöä tälle teokselle kaikki kolme teatterinjohtajaa, joita lähestyimme, tarttuivat välittömästi vierailutarjoukseemme ja näkevät sen innostavan yleisöjään.
Kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset luovat epävarmuutta ja murentavat taiteilijoiden uskoa tekemiseensä. Maailma näyttämölle -apurahan turvin voimme toteuttaa tuotannon laadukkaasti, tulevista leikkauksista huolimatta.
Tuotanto tullaan toteuttamaan Tehdas Teatterin pääsaliin. Teoksen ensi-ilta ja samalla Suomen kantaesitys nähdään syyskaudella 2026. Tehtaan esityskaudella esityksen voi nähdä maksimissaan n. 1000 katsojaa, mutta rahoituksen varmistuttua kolme teatteritaloa (Avoimet Ovet Helsingissä, Rakastajat-teatteri Porissa ja Teatteri Telakka Tampereella) ovat osoittaneet kiinnostuksena toimia vierailunäyttämönä tälle teokselle. Näyttämöiden ollessa suurempia, voivat vierailut jopa tuplata katsojamäärän. Vierailut tapahtuvat loppuvuodesta 2026 tai keväällä 2027.
***
Täydet katsomot aiemmilla, nobelisti Svetlana Aleksijevitšin tuotantoon perustuvilla esityksillä vetänyt uusi teatterikollektiivi Helsinki 98 päättää trilogian Tsernobylistä nousee rukous -teokseen. Esityksen Ohjaaja puhuu teoksen merkityksestä ja tästä jo kolmannesta, itähelsinkiläiseen entiseen lukiorakennukseen valmistuvasta teatteriesityksestä:
Svetlana Aleksijevitšin Neuvostoihmisen loppu näytelmän harjoitusprosessin aikana heräsi ymmärrys siitä, että Aleksijevitšin kirjallisuus on täysin ajatonta. Korkeakirjallisuutta. 24.2.2022 jälkeisessä maailmassa se on kuin lähdevettä, josta haluaa loputtomasti juoda.
Huomasin, että Maailma näyttämölle -hanke kestää kolme vuotta ja harjoitusprosessin aikana syntyi lopulta haave tehdä trilogia. Milloin Suomessa on viimeksi tehty trilogia totalitarismin vastaisen materiaalin pohjalle? Nyt saan toteuttaa haavettani, suuri kiitos siitä.
Oikeastaan syntyi myös toinen haave: jossain vaiheessa haluaisin yhden illan aikana esittää kaikki kolme osaa, yhteensä kuusi tuntia Aleksijevitšiä. Meidän tilassa Vuosaaressa se on todennäköisesti mahdotonta. Enkä osaa sanoa, löydämmekö uutta yleisöä katsomaan, mutta toisaalta, ainoastaan isojen haaveiden perässä kannattaa enää juosta.
Jos Neuvostoihmisen loppu kertoo uskosta ja Sinkkipojat näyttää mitä on sota, niin Tsernobylistä nousee rukous kertoo rohkeista ihmisistä.
Rohkeita ihmisiä tarvitaan sekä totalitaristisissa että demokraattisissa valtioissa. Teos kuvaa myös Neuvostoliiton kommunistisen puolueen virkailijoiden systemaattista valehtelua, vääristelyä ja tiedon pimittämistä. Haluamme näyttää pienen ihmisen epätoivoista taistelua järjestelmän valhetta vastaan. Taistelu on hävitty ja toivo on menetetty, mutta jossain siellä kaiken rumuuden keskellä on rohkea ja kaunis ihminen. Haluan kääntää katseen tähän kauniiseen ihmiseen. Tämä on trilogian lopetus.
Työryhmä on sama kuin kahdessa edellisessä tuotannossa:
Ohjaaja ja Martti-Tapio Kuuskoski suomentavat, Ohjaaja ohjaa ja tuottaa, Pavel Semchenko taikoo visuaalisen maailman, Anis Kronidova tekee puvustuksen, Ville MJ Hyvönen äänet ja näyttämöllä Sami Lanki, Elli Närjä ja uutena näyttelijänä Vilma Sippola.
Ensi-ilta on helmikuun lopussa 2025 Vuosaaressa, Helsingissä.
***
Porissa toimivan Rakastajat-teatterin teatterinjohtaja Angelika Meuser kertoo suunnitelmista islantilaisen Tyrfingur Tyrfingssonin näytelmän varalle, kiertuekin suunnitteilla:
Olemme todella onnellisia apurahapäätöksestä – etenkin näinä aikoina kun kulttuurialaa uhkaavat kohtuuttoman suuret leikkaukset.
Aiomme siis toteuttaa apurahan turvin palkitun islantilaisen näytelmäkirjailijan Tyrfingur Tyrfingssonin Lúna-näytelmän, joka sai ensi-iltansa tammikuussa 2024 Reykjavikin kaupunginteatterissa - eli olemme tässä todella ajan hermolla. Rakastajat-teatterin ohjelmisto on viime vuosina koostunut pääasiassa kotimaisista kantaesityksistä ja pohdimmekin yhdessä, että nyt olisi aika kurkottaa taas maailmalle.
Luimme näyttelijä Henri Välikankaan kanssa ison kasan näytelmiä saksaksi, espanjaksi, englanniksi ja ruotsiksi ja esittelimme ne teatterimme tuotantotiimille. Lúna oli ehdoton "voittaja". Ihastuimme kaikki Tyrfingurin hilittömään tyyliin, valloittavan vinksahtaneisiin ja samalla tunnistettaviin henkilöhahmoihin sekä vetävään tarinaan. Jotenkin se, että kirjailija itse on pienen kaupungin kasvatti resonoi myös meissä ja vakuutuimme siitä, että esityksen kantaesitys sopisi juuri Poriin.
Näytelmän kääntää Marjakaisa Mathíasson ja käännösdramaturgina toimii Martta Jylhä. Näillä näkymin esityksen ensi-ilta olisi jo syksyllä 2025. Myöhemmin on sitten tarkoitus lähteä kiertämään Suomea, alustavia neuvottelujakin on jo käyty.
***
Maineikkaan ranskalaisen kirjailijan ja teatterintekijän Florian Zellerin näytelmä innoitti Vaasan kaupunginteatterissa. Teatterinjohtaja Seppo Välinen kertoo tekstin löytämisestä teatterin ohjelmistoon:
Lähdimme hakuun tutkivalla otteella: löytyisikö tätä kautta jotain sellaista, joka toisi vaasalaisille jotain uutta, ajattelua herättävää ja mahdollisesti hauskaa. Teksteistä löytyi Florian Zellerin näytelmä La Verité. Zeller on vahva näytelmäkirjailija. Hän näkee tarkasti. Hänellä on kiinnostava tapa katsoa arkea. Tässä tekstissä arki on tunnistettavaa, inhimillistä ja tapahtumille saa nauraa. Teksti antaa, ei sido. Teksti oli juuri sellainen, josta haaveilimme.
Jotta näytelmä säilyy käännöstyössä zellerimäisen herkullisena, on tärkeää, että suomennoksesta vastaa vahva ammattilainen, joka tuntee ranskalaisen teatterin ytimen. Mielestämme Aino Piirola on suomentaja, joka taitaa ranskalaisuuden ja komediallisen otteen, joten kysyimme häntä hakemusta tehdessämme suomentajaksi. Työtä tässä piisaa, jotta Zellerin naseva kerronta kääntyy kirpsakaksi suomeksi. Toivottavasti pääsemme heti työn kimppuun Piirolan kanssa. Odotamme käännöstä innolla!
Tarkka aikataulu on vielä auki, mutta tavoitteemme on, että pääsemme nauttimaan La Verité -näytelmästä Vaasan kaupunginteatterissa vuonna 2027. Koska Florian Zeller on jo konkari, haaveilemme, että ohjausvastuun ottaa raikas, uuden polven ohjaaja, jotta esityksestä tulee monitahoisesti ajateltua teatteria. Toivomme, että ohjaaja Emma Mattila pääsee tämän tekstin myötä osaksi tiimiämme.
***
Hanketuottaja Arttu Haapalainen Tampereen Teatterista avaa taustoja tanskalaisen Line Mørkebyn näytelmään Jeg løber tarttumiselle:
Näytelmä herätti kiinnostuksemme, koska se sisältää innostavan esityskonseptin, joka selvästi erottuu massasta ja kiinnostaa katsojia – tämä näytelmä on ollut kotimaassaan Tanskassa melkoinen hitti!
Fyysisesti vaativa, pitkä juoksusuoritus sekä emotionaalisesti vaativan roolin rakentaminen ovat ainutlaatuinen haaste ja yhdistelmä myös näyttelijälle, toivomme, että niistä syntyy dynaaminen näyttämöllinen tapahtuma. Tämän kaltaista "pientä suurta esitystä" emme ole ihan viime vuosina teatterissamme tuottaneet, joten projektista tulee monella tapaa uusi avaus.
Kääntämisestä on keskusteltu alustavasti Aino Piirolan kanssa ja ohjaamisesta teatterimme pääohjaajana toimivan Hilkka-Liisa Iivanaisen kanssa. Tuotanto toteutunee Tampereen Teatterin peruskorjauksen valmistuttua, todennäköisesti 2026-27.
***
Teatterinjohtaja Marika Heiskanen kertoo teatterinsa tuotannoksi poimitusta ruotsalaisesta lastennäytelmästä. Yhteistuotantoesitykselle halutaan sen valmistuttua pitkä elinkaari, osa kiertuepaikoista on jo alustavasti tiedossa:
Halusimme toteuttaa yhdessä Teatteri Siperian ja Kiertueteatterin kanssa jonkin uuden kiinnostavan lastennäytelmän ja Sofia Fredénin kirjoittama Jag målar min himmel orange oli sisällöiltään ihastuttava. Se myös kauniilla tavalla vahvistaa erilaisten ihmisten, näytelmän tapauksessa lasten, yhdenvertaisuutta. Näytelmä kertoo lukivaikeudesta, tai ihmisten erilaisista tavoista hahmottaa maailmaa mutta ennen kaikkea mielikuvituksen voimasta ja auttaa myös ymmärtämään erilaisuutta.
Käännöksen tekemisestä on alustavasti sovittu Kaisa Lundánin kanssa, joka parhaillaan viimeistelee dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen maisteriopintojaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.
Produktion on tarkoitus valmistua vuonna 2026 ja tarkempia aikatauluja vielä luodaan. Esitys toteutuu kiertueena ja yhteistyönä Teatteri Siperian ja Kiertueteatterin kanssa. Näytelmä valmistetaan ensi-iltaan alustavien suunnitelmien mukaan Kangasala-talossa, jossa esitetään myös näytelmän ensimmäiset esitykset.
Valmistuvan näytelmän kiertuepaikoiksi ovat alustavasti lupautuneet Riihimäen teatteri, oriveteläinen Suojan talo, Aleksanterin teatteri, pieksämäkeläinen kulttuurikeskus Poleeni sekä Valkeakosken kaupunginteatteri. Muitakin esityspaikkoja etsitään ja toivomme esitykselle pitkää ikää.
TINFO / Sari Havukainen, 1.11.2024
Ylärivissä kirjailijoiden valokuvaajat: Ingo Höhn, Samuel Kirszenbaum, Margarita Kabakova. Alarivin kuvaajat: Annika Wiel Hvannberg. Kaksi viimeistä luvattu julkaistavaksi ilman krediittitietoa.