15.11.2018

TINFO-tiedote 37 / 15.11.2018

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Työn arki ratkaisee, eivät korupuheet

Kyselyn tuottama tieto kääntyy moniksi ääniksi vain vastaajien kautta. Vastaa siis sinä, joka olet vakihommissa, pätkätöissä, sirpalekeikkailija, apurahahommissa, työtön, toiminimiyrittäjä, itsensätyöllistäjä…

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Työn arki ratkaisee, eivät korupuheet

Se hetki on käsillä nyt. Kaksi kuukautta aikaa vaikuttaa. Kysely Valta, vastuu, vinoumat – tasa-arvo ja yhdenvertaisuus esittävissä taiteissa on auki! Vastaa vaikka heti tästä. Käytä elämästäsi 20-30 minuuttia oman ja yhteisen hyvän eteen. Toivon, että kyselyyn saadaan runsain mitoin vastauksia teatterin, tanssin ja sirkuksen alalla työskenteleviltä.

Siis vastaa sinä näyttelijä, tanssija, sirkustaiteilija, ohjaaja, koreografi, näytelmäkirjailija, dramaturgi, lavastaja, pukusuunnittelija, valo-, ääni-, videosuunnittelija, ompelija, puvustaja, valomies, äänimies, talonmies, puuseppä, kuiskaaja, kampaaja, tekninen johtaja, käyttöpäällikkö, myyntipäällikkö, teatterisihteeri, lipunmyyjä, tiedottaja, tuottaja, päällikkö, johtaja – minkä tahansa ammattinimikkeen alla toimiva.

Vastaa siis sinä, joka olet vakihommissa, pätkätöissä, sirpalekeikkailija, apurahahommissa, työtön, toiminimiyrittäjä, itsensätyöllistäjä… yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tarkastellaan kyselyssä monista näkökulmista. Kyselyn tuottama tieto kääntyy moniksi ääniksi vain vastaajien kautta. Kyselyyn on mahdollista vastata suomeksi, ruotsiksi, englanniksi.

Jotta vinoutumat ja vääristymät saadaan korjatuksi, tarvitaan tietoa siitä, miten teatterin, tanssin ja sirkuksen alalla erilaisissa asemissa ja työtehtävissä toimivien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus oikeasti toteutuvat tai jäävät toteutumatta työn arjessa ja käytännöissä. Tulemme tekemään kaikkemme, että kyselyn tulokset eivät jää pöytälaatikkoon.

Edellytämme kyselyn tulosten pohjalta toimenpiteitä, väärinkäytösten näkyväksi tekemistä, parannuksia, asenteiden ja toimintatapojen muutoksia – toki nostamme esiin esimerkkejä hyvin toimivista käytännöistä. Sanoista teoiksi.

Lainsäädäntö, esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki, määrittelevät sen, mikä lain mukaan on kiellettyä tai hyväksyttyä tai mitä ovat työnantajan velvoitteet. Mutta eivät tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ole vain jotain, johon lainsäädäntö velvoittaa. Pitää päästä edemmäs, arvoilmastoon, sokeisiin pisteisiin, katvealueille, vaikenemisen kulttuuriin. Itsetutkiskelun paikka itselle, jokaiselle!
 

Tilastot, raportointimopot ja kohtuullisuudet

Tapasimme TINFOssa valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvien tanssin tuotantokeskusten ja ryhmien edustajia tilastokysymysten äärellä. Aina pitäisi jakaa ymmärrystä ja keskustella asioista kasvokkain.  Etsimme nykyistä paremmin toimivia ratkaisuja tanssin kenttää hiertäviin ongelmiin. Juurisyyt tilasto-ongelmiin piilevät tanssin kentän (vos) toimintaideologioissa ja tuotantorakenteissa, jotka poikkeavat melkoisesti vos-kaupunginteattereista ja vos-ryhmämuotoisista muista toimijoista. Tilastointikriteerit ovat instituutiovetoisia. Kohtuullista on, että tilastointi tunnistaa entistä paremmin ja tuo näkyviin myös uudenlaisten taiteellis-tuotannollisten rakenteiden ominaislaatua.

Pystyimme tapaamisessa löytämään ratkaisuja ja selkiyttämään kriteeristöjä koskien esimerkiksi tilausnäytäntöjä, myytyjä ja ilmaislippuja jne. jne. Lähitulevaisuudessa tästä yksityiskohtaisemmin. Kiitokset osallistujille.

Zodiakin Ari Tenhula nosti esiin tärkeän periaatteellis-poliittisen kysymyksen hallinnasta ja raportoinnista. Tehokkuus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusajattelu on tuonut taiteen ja kulttuurin alan toimijoille yhä lisääntyvät raportointivaateet. Tämä tarkoittaa raadollisesti sitä, että raportointiin käytettävä aika lisääntyy. Eettisesti ja ekologisesti kestävä ei ole tilanne, jossa yhteisöiltä edellytetään monivuotisia strategisia suunnitelmia tilanteessa, jossa kehittämiseen ei ole lisäresursseja tiedossa.

Kohtuullisuusajattelu on syytä pitää mielessä myös tilastoinnissa, ettei tilastointimopokaan karkaa käsistä. Voidaan aiheellisesti kysyä, mihin me toistaiseksi tarvitsemme esimerkiksi yleisötyön hienojakoista luokittelua tilanteessa, jossa laadullista arviointia ei rahoittajan taholta tehdä. Tätäkin keskustelua tulee jatkaa.
 

Homoäiti “muiden määrittelemässä tilassa” 

Miten tosi tunkeutuu teatteriin? Pohdin autenttisuutta, tunnustuksellista autofiktiota, omaa minää materiaalina. Homoäiti laittaa tällaiset ajatuskelat liikkeelle. Sen kautta tosi tunkeutuu näyttämölle taiteena. Henkilökohtaisista rakennusaineista syntyy esitys täynnä ruumiintuntoja. Tarvitaan muutamia mikrofoneja, hiekkalaatikko, ksylofoni, metronomeja.

Näytelmäkirjailija-ohjaaja Heini Junkkaalan megalomaaninen proosamateriaali on kääntynyt näyttämötapahtumaksi, Junkkaalan ja näyttelijä Kaija Küttnerin yhteistekijyydellä.

Homoäiti väistää henkilökohtaisen vaivaannuttavan karikot, privaatin tahmean julkituonnin. Homoäiti ei ole vain muille lajitovereille ja kokemusasiantuntijoille. Nautinto ei synny vain samaistumisesta vaan kompositiosta. Siksi, että Junkkaala on hieno näytelmäkirjailija ja Küttner hieno näyttelijä/esiintyjä. Homoäiti luo irtonaisen tapahtumallisuuden, vähän kuin jammaillen, näytelmäkirjailija ja näyttelijä vuorovaikutuksessa toisiinsa Lista-esityksen tiloissa, jotka muut ovat määritelleet. Miten lapsiarjen äitiyden tilakokemusta voisi paremmin tilallistaa.

Homoäidissä toteutuu se, mistä Pauliina Hulkko kirjoittaa väitöskirjassaan dramaturgisesta ohjaajuudesta, materiaalisuudesta, äänen teatterin mahdollisuuksista. Näyttelijän äänestä, koko rekisteristä, ääni  e t ä ä n n y t t ä ä,  ryt-mit-tää, kommentoi, välittää ajan pitkän tai lyhyen kulun ja tietenkin runsauden sarven tunteita ja tuntemuksia. Küttner ja Junkkaala tekevät livekuunnelmaa, soundscape on itse tehty, mikrofoneilla vahvistettu. Siinä on tunto.

Ääni välittää ajan kulumisen kokemuksen, mikrohetkistä ihmisen ajallisuuteen. Äitiydestä se laajenee sukupolvien ketjuun, syntymään, kuolemaan, jatkuvuuteen. Homoäiti luo eksistenssikokemuksen.
 

Ei mitään pelättävää marraskuun pimeässä

”När broarna brister / Man faller I vattnet (---) Vi drunknade inte / Ingenting att vara rädd.” (---) “Vattnet bär mig”. Marraskuun pimeydessä kävelen DuvTeaternin esityskokonaisuudesta kevein askelin. Ilta on ollut täynnä esittämisen iloa, jaettua näyttämöllä oloa, kiehtovaa kollektiivista liikettä, rytmiä, ääntä ja tunnetta. Näyttelijöiden esityksellistetyt unelmat työstä laittoivat miettimään merkityksellistä työtä ja työn tekemisen mikroliikkeitä. Työ koostuu kehoruumiin liikkeistä, siinä sisäinen liikehdintä! Sen näyttelijät näyttävät! Ja työn tarinat etenevät vaikka mihin. Täällä on Tsehov-twistiä, wilsonmaista minimalismia.

Lohtu tulee näyttelijöiden runokokoelman Den brinnande vargen samannimiseen esitykseen tehdyistä teksteistä, joita on nyt sävelletty naiskuoroteoksiksi osaksi tätä uutta Sagor och sånger -iltamaa. Ne iskevät olemassaoloon. Kuoroteosten lyriikasta ja äänisoinneista välittyy vahva usko elämän kantokykyyn, selviämiseen. Me emme huku, ei mitään pelättävää, vesi kantaa. 
 

Kuolema työssä

Marras. Kuolemaa tekevä ihminen, vainaja. Suomalaisissa kansanuskomuksissa martaat ovat myös kuoleman ennusmerkkejä. Ja meillä on kuoleman kuukausi ja meillä on marraskesi.

Suomi on yksi Euroopan ikääntyvimmistä maista. Maata meillä riittää, myös hautausmaiksi. Tällaisesta arkisesta havainnosta, Lappeenrannan hautausmaista, lähti liikkeelle Semjon Aleksandrovskin ja Ksenja Peretruhinan Pop up -teatterin rituaaliesitys ja esitysinstallaatio Death at Work Baltic Circle -festivaalilla. 

Kohtaan ensin tuoleista, pöydistä ja kanervista tehdyn korkealle kohoavan installaation. Kuin kirkon kuori, ja alttari. Sen takana vielä sähköurut. Tila virittää. Tausta-animaatiossa alkaa elää ihmiskunnan kulkue, kuoleman kulkue, säätyläisväestöä: onko luurangoilla eroa? Teokseen jää läsnä pipopäinen luurankohahmo. Esityksen kuluessa ”katedraali” puretaan, laskeudutaan korkeuksista arkeen, hautajaisrituaalien kautta kotoisasti istuksimaan ja jutustelemaan kuin keittiön pöydän ääreen.

Tuolit, pöydät ja kanervat esiintyvät. Esitys päättyy siihen, että esiintyjät kantavat kaksitoista tuolia näyttämölle, asettavat niille kanervat ja jokainen tuoli saa äärelleen kuolleen puun. Niiden esiintyminen konkretisoi sen, mistä on kyse. Arkipäiväistää kuolema työn konkretiaksi. Astua korkeuksista alas arkeen ja purkaa kaikenlaisia hierarkioita.

Äänen saavat kuolemantyöläiset, näiden ”löydettyjen ihmisten” asiantuntemus ja materiaalisuus: suntio/hautaustoimiston työntekijä, kanttori, pappi, haudankaivaja. Nämä kiintoisat ihmiset ”näyttäytyvät” meille työnsä kautta, kertovat itsestään ja työstään, mutta muotoillen ja muodossa.
 

Perustukset järkkyvät

Kyllä nyt kuolemaa ja järistystä riittää. Nätyn Peruskivissä rautatieasemalle tehdyssä iskussa kuolee ihmisiä. Nämä kuolleet ovat läsnä, vähän kuin Wendersin elokuvassa Berliinin taivaan alla tai Pipsa Longan/Maarit Ruikan Lauluja harmaan meren laidalta -teoksessa. Pulun siiven lehahdus, kuin koston enkelin siivenisku. Peruskivien koko äänimaailma (hieno taiteellinen lopputyö!) luo poliittis-eksistentiaaliset mittasuhteet. Iskua vasten eri sukupolvien ihmisten elämät näyttäytyvät sarjalta väistöliikkeitä.

Walter Benjamin on kirjoittanut siitä, miten sukupolville annetaan ”heikko messiaaninen voima”. Jokaisen sukupolven on oltava tästä voimasta vastuussa menneisyydelle. Kuka oikeasti kohtaa nykypäivän ja tulevaisuuden? 

Heiner Müller on pohtinut jotenkin siihen tapaan, että historia ja politiikka torjuvat kuolevaisuuden, taide sen sijaan on syvästi juurtunut kommunikaatioon kuoleman ja kuolleiden kanssa. Kulttuuria on se, että kuolleet saavat paikkansa.
 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

 

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

Valta, vastuu, vinoutumat – kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta esittävien taiteiden alalla

Valta, vastuu, vinoutumat – kysely tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta esittävien taiteiden alalla.

Kyselyyn toivomme vastauksia kaikilta teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työskenteleviltä. Kysely on auki 15.11.2018-15.1.2019.

Kysymykset voi valita vastattavakseen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Näitä asioita selvitämme

  • Kohdellaanko jokaista tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, äidinkielestä, ulkonäöstä, taustassa tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta?
  • Minkälaista ja miten paljon esiintyy syrjintää, häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä, yliolkaista tai vähättelevää suhtautumista työkumppaneiden tai johdon taholta?
  • Miten paljon joutuu kohtaamaan sukupuoli- ja muita stereotypioita – kaikenlaisia kaavamaisia oletuksia? 
  • Toiminko minä, toimiiko työkumppani, toimiiko esimies/johtaja yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti?  Miten toimin tilanteissa, joissa tasa-arvoa tai yhdenvertaisuutta loukataan? Puutunko, olenko huomaamatta vai hiljaa?

Tällä kyselyllä selvitämme alalla vallitsevan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nykytilaa. Jotta vinoutumat ja vääristymät saadaan korjatuksi, tarvitaan tietoa siitä, miten teatterin, tanssin ja sirkuksen alalla erilaisissa asemissa ja työtehtävissä toimivien tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat työn arjessa ja käytännöissä.  

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat yhteisiä asioita

Emme tee kyselyä vain kyselyn vuoksi. Teemme julkaisun, nostamme kyselyn tulokset esiin seminaareissa, keskusteluissa ja kirjoituksissa. Tuotamme yhdessä toimenpide-ehdotuksia ja -suosituksia, joilla rakennetaan nykyistä yhdenvertaisempaa ja tasa-arvoisempaa työtä. Seuraamme toimenpiteiden vaikuttavuutta. 

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen on (itse)kriittistä hereillä oloa ja valppautta, jatkuva prosessi.

Kyselyssä yhteistyökumppaneita ovat Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) rinnalla Centralförbundet för Finlands Svenska Teaterorganisationer (CEFISTO), Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme), Suomen Näyttelijäliitto, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat (Sunklo), Teatterikeskus, Suomen Teatterit (STEFI), Globe Art Point sekä Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus.

Tule mukaan tekemään asioita näkyviksi työpaikoilla vastaamalla tähän kyselyyn!

https://www.webropolsurveys.com/S/68DC97C09C920EC5.par


Kyselyä koskevat tiedustelut:

TINFO / tutkimus- ja hallintokoordinaattori Mikko Karvinen, mikko(a)tinfo.fi tai                                                 
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, hanna(a)tinfo.fi

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmamme jakoon ja pohjaksi otettavaksi

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokaista kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta.

TINFO on laatinut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa, ja se on on nyt verkossa. Sitä voi vapaasti käyttää pohjana omien yhteisöjenne vastaavien suunnitelmien laatimisessa.

Tutustu

Näytelmäkokoelmat Antagonisti ja Eka kerta tilattavissa TINFO-verkkokaupassa

TINFO-verkkokaupassa on nyt tilattavissa tuoreet Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun näytelmäantologiat: 

Tuomas Timosen toimittamat Antagonisti ja Eka kerta ovat kokoelmia Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dramaturgian opiskelijoiden kirjoittamista näytelmistä. Näitä näytelmiä on jo työvaiheissaan kokeiltu työpajoissa, luettu ääneen ja kommentoitu, niistä on oltu innostuneita, niiden kanssa on oltu ymmyrkäisinä, niitä on haastettu, niihin on ihastuttu. Yhdessä, erilaisuudessaan, ne avaavat näköalan siihen, miten monilla tavoilla tämän päivän opiskelijat lähestyvät näytelmän kysymystä. Kaikki mukana olevat näytelmät on kertaalleen koeteltu myös näyttämöllä ja kantaesitetty Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa vuosina 2015-2018.

Antagonisti -teokseen kuuluvat seuraavat tekstit:

  • Klaus Maunuksela: Antagonisti
  • Ilja Lehtinen: AMERICA (director’s cut)
  • Onerva Hannula: Leipäkorin muotoinen tyttö
  • Iira Halttunen: Ystäväni
  • Hanna-Kaisa Tiainen: Treasureboy
  • Juho Keränen: Missä kasvaa minun leipän

Eka kerta -teokseen kuuluvat seuraavat tekstit:

  • Juho Keränen: Eka kerta
  • Ronja Louhivuori: Suo
  • Marie Kajava: Nälänhätä
  • Otto Sandqvist: Celeste
  • Laura Valkama: Miten kävi ja terveisiä

Löydät verkkokaupasta myös mm. Teatteritilastot 2017 ja Suomalaisia nykynäytelmiä –kirjasarjan.

www.tinfo.fi/verkkokauppa

UUTISIA

Uusi alku tasa-arvoiseen työarkeen. Kysely selvittää, tapahtuuko syrjintää, häirintää ja kiusaamista

Teatterin tiedotuskeskus TINFO toteuttaa kyselyn, jolla selvitetään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista esittävien taiteiden alalla. Valta, vastuu, vinoutumat -kyselyyn vastaaminen koskee kaikkia Suomessa teatterin, tanssin ja sirkuksen parissa työskenteleviä. Työtään näillä aloilla tekee arviolta 7000 henkilöä. Tavoitteena kyselyssä on laaja kattavuus, ainakin 30 % vastausosuus.

Valta, vastuu, vinoutumat on laaja myös sisällöllisesti: sillä selvitetään missä määrin syrjintää, häirintää, kiusaamista, epäasiallista käyttäytymistä, yliolkaista suhtautumista tapahtuu. Kyselyyn vastaaja tulee pohtimaan työelämässä tekemiään havaintoja kolmesta eri positiosta, itseensä kohdistuvana, sivullisena todistajana ja itse vallankäyttäjänä suhteessa toiseen tai toisiin. Jo kyselyn rakenne alleviivaa ajatusta, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat yhteisiä asioita.

Lainsäädäntö, esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki, määrittelevät sen, mikä on kiellettyä tai hyväksyttyä. Laeista tulee suoraan myös kyselyssä käytetyt käsitteet. Laki määrittelee työnantajan velvoitteet, mutta siihen, esiintyykö epäasiallista käytöstä työtilanteissa vai ei, voi jokainen vaikuttaa.

Tällaista kyselyä ei ole esittävien taiteiden alalla tehty aikaisemmin. Uraauurtavan kyselyn tulokset tulevat vaikuttamaan tarvittaviin toimenpiteisiin. Kyselyä työstettäessä on paneuduttu suureen määrään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsittelevää aineistoa ja kommunikoitu esimerkiksi tasa-arvovaltuutetun toimiston ja Kulttuuria kaikille -verkoston kanssa.

Valta, vastuu, vinoutumat -kyselyn toteuttaja on Teatterin tiedotuskeskus TINFO ja yhteistyössä sitä suunnittelemassa ovat olleet yhdeksän muuta alan järjestöä: Centralförbundet för Finlands Svenska Teaterorganisationer (CEFISTO), Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto (Teme), Suomen Näyttelijäliitto, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat (Sunklo), Teatterikeskus, Suomen Teatterit (STEFI), Globe Art Point sekä Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus.


Valta, vastuu, vinoutumat -kysely on auki 15.11.2018-15.1.2019.

Kysymykset voi valita vastattavakseen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Power, Responsibility and Equal Treatment – a survey. In English

Makt, ansvar och jämställdhet. Svara på enkäten.

Valta, vastuu, vinoutumat. Kyselystä suomeksi.

 

Kyselyä koskevat tiedustelut:

TINFO / johtaja Hanna Helavuori, hanna(a)tinfo.fi, +358 44 363 1722

 

Maukka ja Väykkä saksalaisen yleisön iloksi

Yli kolmen vuoden yhteistyön tuloksena Timo Parvelan kirjoittama näytelmä Maukan ja Väykän hyvä päivä nähdään nyt teatterissa Saksassa, peräti kahtena eri tuotantona. Theater Herzstück esittää koko perheen näytelmää Maunz’ und Wuffs guter Tag Frankfurtin am Mainin alueella, samaan ohjelmistovalintaan on päätynyt myös Theater Paderborn. Parvelan kirjallista tuotantoa on käännetty laajasti saksaksi, myös Maukka ja Väykkä -kirjoja, ja kirjailijan teokset ovatkin ilmiö saksalaisen lukijakunnan keskuudessa. Teatterissa ei mitään Parvelan suosikkihahmoja ole Saksassa ennen tätä syksyä nähty.

Elina Kritzokat sai vuonna 2015 TINFO-apurahan Maukan ja Väykän hyvä päivä -näytelmän kääntämiseen. Silloin näiden filosofeeraavan kissan ja reippaan koiran seikkailuja esittänyt Teatteri Kapsäkki oli saanut esiintymiskutsun Saksaan, ja teatteri haki kääntäjälle apurahaa. Vierailuesitys ei toteutunut, mutta laadukas saksankielinen käännös oli syntynyt. Kritzokatin kontaktien ansiosta lastenteatteriin erikoistunut kustantaja-agentti otti näytelmän listoilleen, ja teksti löysi tiensä teatteriin.

Timo Parvelan kirjoittamia näytelmiä tai kirjojen pohjalta teattereiden tekemiä dramatisointeja on esitetty Suomessa lukuisissa teatterissa ja Maukan ja Väykän touhujakin kuuden produktion verran. Ennen näitä Saksan kahta esitystuotantoa Parvelaa on nähty Suomen ulkopuolella Virossa, kun Keinulauta (kääntäjä Ülev Aaloe) sai ensi-iltansa Ugala-teatterissa Viljandissa 2017.

Välittämisen välttämättömyys

Suomalaisia lastennäytelmiä tai ylipäätänsä tekstejä ulkomaisissa teattereissa nähdään suhteellisesti vähän, kun kaikkia genrejä tarkasteltuna taiteilijoidemme teoksia maailman näyttämöille on päätynyt viime aikoina 70-100 tuotannon vuositahtia. Mainitun Parvelan teoksen lisäksi Katja Krohnin Isoa pahaa sutta on esitetty Itävallassa, Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan Hetki lyö, Risto Räppääjä on nähty Virossa. Lisäksi Muumi-tarinat ovat houkutelleet koko perheen esitysten tekijöitä eri maissa.

Jotta kieleen perustuvat taideteokset saavuttavat yleisönsä meikäläisen kulttuuripiirin ulkopuolella, välittäviltä asiantuntijoilta vaaditaan osaamista ja paneutumista. Näytelmiin erikoistuneiden kääntäjien työn tukeminen kannattaa, sillä nämä ovat paitsi kahden kielen osaajia, kielten välisen kommunikoinnin mestareita, niin myös heidän paikallistuntemuksensa auttaa ratkaisevalla hetkellä.

Aivan kuten Maukan ja Väykän Saksan-tapauksessa: Elina Kritzokat tiesi tekstin potentiaalin, tunsi, että kysyntää tällaiselle kerronnalle olisi maansa teattereissa, eikä hän antanut periksi. Kohtaaminen kääntäjän ja kiinnostuneen teatteriagentin väillä syntyi lasten- ja nuorten teatterikeskuksen kurssilla. Oli vain ajan kysymys, koska löytyisi sopiva välittäjätaho, jolla olisi yhteydet Saksan teatterikenttään. Teosten universaali kyky koskettaa lukijoita, katsojia, kuulijoita ja kokijoita on silti kaikissa tapauksissa se perusta, josta käsin ylirajaisen välittymisen on mahdollista lähteä liikkeelle.

 

TINFO / Sari Havukainen, 13.11.2018

Näkyvästi vaatetetut. David Kozman haasatattelu

European Theatre Collective, etc. on Helsingistä käsin toimiva kansainvälinen kollektiivi, jonka marraskuinen R.E.A.D. Reading EuropeAn Drama -festivaali esittelee neljä Suomessa aiemmin esittämätöntä näytelmää. Lukudraamoihin keskittyvällä R.E.A.D:illa on jo vakiintunut sija pääkaupungin esittävän taiteen tapahtumien joukossa. Ulkomaalaistaustaisten tai muiden, muualla pitkiä aikoja asuneiden suomalaistaiteilijoiden, muodostama kollektiivi on toiminut vuodesta 2007 lähtien tuottaen esityksiä ja työpajoja, tavoitteenaan tehdä näkyväksi Suomeen imigroituneiden taidetta. 
 
Nyt vuonna 2018 etc. on aloittanut esitysten sarjan nimeltään Näkymätön Suomi, jonka ensimmäinen osa on lokakuussa ensi-iltansa saanut Rakentajat. TINFO haastatteli taiteilijakollektiivin perustajajäsentä, ohjaaja-näyttelijä David Kozmaa. 
 
 
Mitä näkymättömyys tässä tarkoittaa, näkymättömyyttä suhteessa mihin?

DK: Tämä Näkymätön Suomi -projekti lähti liikeelle siitä tosiasiasta, miten ei-suomalaistaustaisia henkilöitä otetaan mukaan suomalaistarinan kerrontaan. Jos otetaan. Yleensä ei. Minulla napsahti päässä että tästä  pitäisi tehdä esityssarja, kun luin muutama vuotta sitten arvostelun Vakavuusongelma-esityksestä. Se oli täydellinen esimerkki minulle miten me, ei-suomalaiset, emme ole olemassa tässä suomalaisessa tarinassa. 
 
Maailmassa jossa joka neljäs työntekijä on ulkomaalaistaustainen, löydetään vain se suomalaishahmon tarina ja pyyhitään pois ne kaikki muut. Ja tämä ei ole mitenkään paha asia. Se jännä asia tässä on että me, ei suomalaiset, olla edes ajatustasolla mukana paitsi jos tarvitaan joku uhri ja pahis hahmoa. 

Suomalainen tarinankerronta ei reagoi muutokseen tai jos reagoi, silloin käytetään stereotyypisiä kliseitä tai hahmoja esineellistetään. Taidemaailmasta on ajatus, että on avarakatseinen mutta todellisuudessa vain vahvistaa sitä negatiivista ilmapiiriä, joka kohdistuu ei-suomalaisiin kun jättää kertomatta heidän tarinat suomalaisille. Näkymättömyys tarkoittaa siis näkymättömyyttä ihmisenä yhteiskunnassa, teatterissa sekä taiteessa.
 
Aloitin miettimään yhteiskuntatasolla näitä rakentajia. Heille on annettu näkyvimmät vaatteet, he heijastuvat kaikialla, kaikilla on jonkinainen kokemus rakentajista ja silti tiedämme vain vähän näiden ihmisten elämän kokemuksista. Keita he ovat? Mistä he tulevat? Media julkaisee päivittäin uutisia rakennustyömaista, myöhästymisistä, onnistumisista tai epäonnistumisista, urakoitsijoista, alihankijoista mutta lähes mitään niistä ihmisistä jotka sitä työtä tekevät. Tämä oli se lähtökohta josta aloitin tehdä tätä projektia.
 
 
Näkymätön Suomi on trilogia. Mitä suunnitelmia teillä on seuraaville osille?

DK: Päädyimme tekemään trilogian tästä koska tuntui, ettei vain rakentajat ovat tässä tilanteessa vaan kaikki muut ulkomaalaistaustaiset ihmiset. Kun meillä oli ne rakentajat, tuli aika luonnollisesti idea tehdä esityksiä 
niistä ammatteista, johon ulkomaalaisia luokitellaan useimmin täällä Suomessa, rakentajat, kuskit ja siivoojat. Eli, lähdettiin purkamaan näitä ns. "kliseeammatteja" ja sen kautta tuomaan esille ihmistarinoita.
 
Näkymätön Suomi -trilogialla ajateltiin tuoda esille ongelma joka piilee rakenteissa. Peruslähtökohta on tämä: suomalaiset kertovat suomalaista tarina suomalaisille. Samaan aikaan suomalainen yhteiskunta muuttuu todella nopeasti ja moninaistuu, tällä hetkellä noin 7 % väestöstä on ei-suomalainen. Helsingin alueella tämä osuus on vielä paljon suurempi. 
 
 
Puhutaan paljon, että Suomesta puuttuvat tarinat, joissa ulkomaalaistaustainen ihminen olisi pääosassa. Te etc.:ssä teette asialle jotain, korjaatte omalla taiteellanne tätä puutetta. Teette näitä tarinoita, joita ei muuten olisi.
 
Kenen sinun mielestäsi pitää tehdä näkyväksi näitä tarinoita?

DK: Minusta tällä hetkellä elää Suomessa väärinkäsitys, että ei-suomalaistaustaisten tarinoita pitää esittää ei-suomalaistaustaisille, ja jos on mahdollista tarinan voisi kertoa ei-suomalaistaustainen taiteilija. Tämä kuvio edesauttaa segregaatiota ja syrjäytymistä. Jos halutaan ottaa tasavertaisesti mukaan ei-suomalaistaustaisia ihmisiä tähän yhteiskuntaan niin heidän tarinoita pitää kertoa suomalaisissa kulttuurilaitoksissa. Muuten ei synny vuorovaikutusta. 
 
Hyvä esimerkki näkymättömyydestä on juuri Rakentajat-esitys. Tässä projektissa on työskennellyt yksi suomenruotsalainen, yksi virolainen, yksi suomalainen ja kaksi romanialaista ja esitys on esitetty suomenruotsalaisessa teatterissa. Suomenruotsalainen yleisö ei katso esitystä, koska on suomenkielellä, suomalainen yleisö ei katso esitystä, koska on suomenruotsalaisessa teatterissa. 
 
Maamme (saako ei-suomalaisena sanoa Suomea maammeksi?) suurin lehti, Helsingin Sanomat, ei huomioi esitystä, joka puhuu rakentajista, vaikka se uutisoi päivittäin rakennusmaailmasta. Miksi? On minulle mysteeri. Jos halutaan näitä tarinoita näkyväksi niin median kuin isojen kulttuurilaitosten pitää ottaa huomioon yhteiskunnan moninaisuutta.
 

Post scriptum
 
Kysyin vielä David Kozmalta, miten hän määrittelee omaa identiteettiään. Ja mitä hän on mieltä sanasta ulkomaalaistaustainen:

Minun identiteettini on hyvin monimutkainen, minulla on kaksoiskulttuuri-identiteetti (puoleksi romanialainen, puoleksi unkarilainen) ja elän kolmannessa maassa ja kulttuurissa. Aika paljon mä samaistun helsinkiläisen identiteettiin, jos sellainen on olemassa. 
 
Itse käytän enemmän ei-suomalaistaustainen sana kuin ulkomaalaistaustainen. Kumpikaan ei ole niin hyvä sana, mutta kuitenkin parempia kuin maahanmuuttaja-sana.
 

(TINFO / Sari Havukainen 9.11.2018)

Vapaa kenttä yhdistää voimansa vos-teattereiden kanssa Don Quijote -tuotannossa

Don Quijote on kuuden teatterin yhteistuotanto, jossa vapaan kentän teatterit ja laitosteatterit lyövät kättä. Red Nose Company on hankkeen päätuottaja, osatuottajana toimii Teatteri Quo Vadis. Yhteistuotantokumppaneina ovat Kuopion kaupunginteatteri, Lahden kaupunginteatteri, Turun kaupunginteatteri sekä Tampereen Työväen Teatteri.  

Red Nose Companyn näyttelijät Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama jatkavat yhteistyötään ohjaaja Otso Kauton kanssa. Kolmikon aiemmat teokset Juoksuhaudantie ja Punainen viiva ovat olleet menestyksiä – teoksia on esitetty ympäri Suomea yhteensä 200 kertaa. Nyt tekijät ovat tarttuneet espanjalaiseen klassikkoon, ja vievät katsojat seuraamaan Don Quijoten ja hänen aseenkantajansa Sancho Panzan seikkailuja. Esitys on suunnattu aikuisyleisölle.

Yhteistuotannolle kaavaillaan myös kansainvälistä esitysjaksoa Espanjaan.   
 
Ensi-ilta pidetään 24.1.2019 Helsingissä, Teatteri Avoimissa Ovissa, jossa nähdään kevätkaudella 20 esitystä. Kuopion kaupunginteatterin ensi-ilta on 16.2.; Lahdessa, Tampereella ja Turussa esitys nähdään syksyllä 2019. Kussakin teatterissa järjestetään kuusi näytöstä, Tampereella kahdeksan.  
 
Tiedustelut:
Tuotantopäällikkö Niina Bergius, info(a)rednose.fi, 044 235 4774

Svenska Teaternin Muodonmuutos lähtee Ruotsin-kiertueelle kaksikielisenä

Svenska Teaternin ohjelmistoon palaava Carl Knifin tanssiteatteriesitys Förvandlingen (Muodonmuutos) matkaa kevättalvella Ruotsin-kiertueelle., joka toteutetaan yhdessä Riksteaternin kanssa. Teosta esitetään kiertueella sekä suomeksi että ruotsiksi.  
 
Kun Muodonmuutos sai ensi-iltansa helmikuussa 2016, kriitikot ylistivät sitä. Samana kesänä Tampereen Teatterikesä kutsui teoksen pääohjelmistoonsa. Ruotsin Riksteatern ihastui Carl Knifin ohjaamaan omaperäiseen ja vivahteikkaaseen tulkintaan, ja se haluttiin vuoden 2019 ohjelmistoon.
 
Vähemmistökielten asema Ruotsissa vahvistui vuonna 2010, jolloin kielilakia uudistettiin. Koska suomi on suurin vähemmistökieli Ruotsissa, yhteistyö Suomen teatterikentällä on entisestään vahvistunut. Ruotsissa asuu nykyään yli 600 000 ruotsinsuomalaista, ja he ovat yksi tämän näytelmän keskeisimminstä kohderyhmästä.
 
Keväällä 2019 esitys Muodonmuutos / Förvandlingen saakin ensi-iltansa Ruotsissa sekä ruotsiksi että suomeksi.
 
- Haluamme tutkia yhteistyön mahdollisuutta Ruotsin ja muiden pohjoismaiden kanssa. Svenska Teatern aikoo toimia luontaisena sillanrakentajana. Palaamme lähemmin sisältöön, kun se tulee ajankohtaiseksi, mutta selvää on se, että meillä on paljon annettavaa toisillemme yli maanrajojen, Thibblin sanoo.
 
Tällä hetkellä Lars Norenin näytelmä EPISOD on kiertueella Ruotsissa. Kun Förvandlingen/ Muodonmuutos esitetään, Svenska Teaternilla on kaksi kiertueella olevaa esitystä Pohjoismaissa saman esityskauden aikana. Tämä on ainutlaatuista, jota ei aiemmin ole tapahtunut Svenska Teaternissa.
 
Lisätietoja:
Svenska Teaternin tiedottaja David Lindström för mer david.lindstrom(a)svenskateatern.fi, Tfn 050-5699207

Lisätietoja

Teatteri Hevosenkengän klassikkonäytelmä Japanin-kiertueelle

Teatteri Hevosenkenkä on tehnyt Japaniin suuntaavaa yhteistyötä jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Ensimmäinen matka Japaniin tehtiin vuonna 1998, jolloin Teatteri Hevosenkengän näytelmät Lumipalloprinssi ja Juokseva mokkasiini nähtiin Kyushun saarella, Kijon lastenkulttuurikeskuksessa. Tuosta vierailusta alkaen, tähän päivään mennessä Japanissa on esiinnytty yli sata kertaa. Viime joulukuussa Teatteri Hevosenkenkä vei Japaniin Maalaishiiri ja Kaupunkilaishiiri -näytelmän.  

Tänä vuonna Yokosukan, Kawasakin, Fujisawan ja Ebinan lapset näkevät pikkuväen suosikin, Teatteri Hevosenkengän kotinäyttämöllä Espoossa ensi-iltansa vuonna 1993 saaneen Kani Untuvakerän. Kyseessä on Kirsi Sirenin ohjaama lempeä tarina ystävyydestä ja toisten auttamisen tärkeydestä, esitys on suunnattu pienille ja sopiikin erinomaisesti vaikka ensimmäiseksi teatterikokemukseksi. Ulla Vaajakallion suunnittelema lavastus rakennetaan Japanissa lavastajan ja teatterin näyttämöhenkilökunnan ohjeiden mukaan. Nuket lentävät Japaniin tänään yhdessä näyttelijä Niina Sillanpään, esityksen ohjaaja, teatterinjohtaja Kirsi Sirenin sekä esityksen tekniikasta vastaavan Harri Haahkalan kanssa.  

Kani Untuvakerä nähdään Japanissa kaksitoista kertaa 17. – 25.11., kiertueaikataulu löytyy Teatteri Hevosenkengän verkkosivuilta sekä suomeksi että japaniksi. Hevosenkengän yhteistyökumppaneita Japanissa ovat Kijo Picture Book Village, Art for Young Audience Abiko ja Kawasaki Theatre Audience Society.

Yhteydenotot:
TEATTERI HEVOSENKENKÄ
Juhannusmäki 2, Mankkaa, ESPOO

Kulttuurituottaja, tiedottaja Pirta Laaksonen 09 4391 2212
Teatterisihteeri Johanna Bergman 09 4391 220  

hevosenkenka(a)hevosenkenka.fi

www.hevosenkenka.fi

Näkymättömät Maat pitkälle Ranskan-kiertueelle

Grus Grus Teatteriin kuuluvan Livsmedlet duon esitys Näkymättömät maat aloittaa 16.11. mittavan kiertueen Ranskassa. Lähes kuukauden mittaisella kiertueella teosta esitetään 40 kerta eri teattereissa Ranskan pohjoisosissa sekä Pariisissa. Kiertueella osallistutaan Pohjoismaiden kulttuuriin keskittyvään festivaalin LesBoreales Normandiessa sekä Pyka Puppet festivaaliin Pariisissa.

Ishmael Falken ja Sandrina Lindgrenin pakolaisuuta käsittelevä nykynukketeatteriesitys on aiemmin tänä syksynä nähty festivaaleilla Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Saksassa sekä Sloveniassa. Ensi keväänä Näkymättömät maat jatkaa kiertuettaan Sveitsissä, Skotlannissa, Ranskassa, Espanjassa, Portugalissa, Saksassa, ja Tanskassa.

Taike: Yhteisötaiteilija Anniina Aunola sai Pohjois-Savon taidepalkinnon

Pohjois-Savon taidetoimikunta palkitsi Anniina Aunolan uraauurtavasta ja monipuolisesta työstä yhteisötaiteen hyväksi. Taidepalkinnon suuruus on 5 000 euroa.

Anniina Aunola (s. 1970) on kuopiolainen yhteisötaiteen pioneeri. Viimeisen vuosikymmenen ajan hän on keskittynyt taiteen saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Aunola on toteuttanut yhteisötaideteoksia ja osallistavan taiteen projekteja muun muassa dementoituneiden vanhusten ja vertaisohjaajina toimivien ikäihmisten parissa sekä erityisnuorisotyön ja lastensuojelun piirissä.

Anniina Aunolan työskentelylle on tyypillistä lähteä liikkeelle ryhmän asettamasta lähtökohdasta. Hän on taiteilijana toisten käytettävissä, hän mahdollistaa ja välittää. Hän luo kokemisen ja kohtaamisen tilanteita ja pyrkii tekemään sen siten, että projekteista ei jää pysyviä jälkiä tai materiaa.

Taidekentän toimijoiden lisäksi Aunolan yhteistyökumppaneita ovat olleet opetus-, sosiaali- ja hoitoalan ammattilaiset. Työympäristöiksi ovat valikoituneet esimerkiksi sairaalat, vankilat ja lastensuojeluyksiköt. Koulutukseltaan Aunola on erityisopettaja ja tanssitaiteen maisteri.

Pohjois-Savon taidetoimikunta on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää alueensa apurahoista ja taidepalkinnoista. Taidepalkinto jaetaan vuosittain alueen ansioituneelle taiteilijalle, taiteenalalla toimivalle yhdistykselle tai muulle yhteisölle. Palkinto on tunnustus kuluvan vuoden ansiokkaasta ja merkittävästä työstä. Se voidaan myöntää myös pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta elämäntyöstä tai toiminnasta. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.

Lisätietoja: Hanna Susitaival, erityisasiantuntija, hanna.susitaival(a)taike.fi, 0295 330 910.

Lue lisää

Vuoden 2019 Työväen Näyttämöpäivien esitykset on valittu

Vuoden 2019 Työväen Näyttämöpäivien esitykset on valittu. 43. kerran järjestettävälle harrastajateatterifestivaalille haki yhteensä ennätykselliset 55 ryhmää, joista 13 valittiin tulevan festivaalin ohjelmistoon. Esitysvalinnat teki näyttelijä, teatteritaiteen maisteri Jarkko Lahti.

Festivaalin ohjelmistossa tullaan näkemään tyylilajeina mm. absurdia satiiria, dokumenttiteatteria, draamaa, cabareeta ja komediaa. Vuonna 2018 on kulunut 100 vuotta Suomen sisällissodasta, ja tämä näkyi hakeneissa esityksissä ja myös valinnoissa.

”Koska valintaa tehdään juuri Työväen Näyttämöpäiville, olen halunnut kunnioittaa Suomen työväenliikettä läpileikkaamalla esitysvalinnoissa sen historiaa 1900-luvun alusta aina 2000-luvulle asti”, Jarkko Lahti kommentoi valintoja.

Valitut esitykset edustavat maantieteellisesti koko Suomea, aina pohjoisesta Ylimuoniosta Helsinkiin, Turusta Joensuuhun. Kaupungeista vahvimmin edustettuna on Jyväskylä kolmella valitulla esityksellä. Etelä-Savosta valituksi tuli Mikkelin poikateatteri esityksellä Pelkokompleksi.   

 ”Valinnoissani olen halunnut tukea uusia harrastajia ja tuoreita kollektiiveja, jotta harrastajakenttä myös tulevaisuudessa on mahdollisimman rikas ja kirjava. Keskeinen arvo kaikkien valintojen ytimessä on moniäänisyys, epätäydellisyydestään riemuitseva omaleimainen ja piinallisen aito Suomi. Lisäksi koen vahvasti vastuuni, osana suomalaista tasa-arvotyötä, tehdä tilaa naisten kokemusmaailmalle tämän ohjelmiston puitteissa”, Lahti jatkaa.

 Vuoden 2019 festivaaleille valitut esitykset ovat:

Jyväskylän Huoneteatteri: Kirjopesu
Teatteri Rajarikko: Lampaat
Ylimuonion Urheiluteatteri: Ei kyyneltäkään virrannut
Ofelia-ryhmä: Arjen yksinäiset
Teatteriryhmä LATAAMO: ÄLLI BÄLLI
Ykspihlajan Työväen Näyttämö: Punahukka
Mikkelin poikateatteri: Pelkokompleksi
Ad Astra ry: Viettelyksen asuntovaunu
Teatteri Koomaa: On isis
Hurmaryhmä (Teatteri Hurmaryhmä Ry): Vuoriston kaunotar
Ilmaisukoulu Tuike, Tuli-ryhmä: Cabaret Noir
Teatteriseurue Puskakollektiivi: Toinen näytelmä
Jo-Jo Teatteri: Suden nälkä.

Jokainen festivaaleilla esiintyvä ryhmä saa palautteen raadilta, joka koostuu teatterin ammattilaisista. Vuoden 2019 festivaaleilla raadeissa istuvat Leea Klemola ja Mikko Roiha, Taisto Reimaluoto ja Kirsikka Moring ja Sirpa Riuttala ja Tanja-Lotta Räikkä.

Työväen Näyttämöpäiviä vietetään Mikkelissä 25.–27.1.2019. Esitysaikataulu ja festivaalin oheisohjelmisto julkaistaan joulukuun alussa ja liput tulevat myyntiin maanantaina 7.1.2019.

Lisätietoja:
Jarkko Lahti, Vuoden 2019 festivaalin valitsija
050 320 0111, jarkko.lahti78(at)gmail.com

Emmi Nykänen, Tuottaja, Työväen Näyttämöpäivät
044 236 1817, emmi.nykanen(at)tnp.fi

Lue koko uutinen täältä

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia

Lastenteatteri suurennuslasin alla / Barnteater under luppen -keskustelu | 15.11.2018, Helsinki

Pohjoismaista kirjallisuusviikkoa on vietetty Pohjoismaissa vuodesta 1997 lähtien. Kirjallisuusviikon aikana teemme näkyväksi pohjoismaista kertojaperinnettä ja välitämme pohjoismaista kulttuuria sekä lapsille että aikuisille. Pääsemme tutustumaan kirjallisuuden ja elokuvien sankareihin tapahtumissamme ja keskusteluissamme.

Lastenteatteri suurennuslasin alla -keskustelutilaisuus on osa Pohjoismaisen kirjallisuusviikon ohjelmaa

15.11 klo 17-18: Lastenteatteri suurennuslasin alla / Barnteater under luppen

Lue lisää ja katso muu ohjelma täältä 

Esitystaide tänään -keskustelutilaisuus | 19.11.2018, Helsinki

Esitystaide tänään – keskustelutilaisuus

eli mitä helvettiä se esitystaide nyt sitten oikein on?

19.11.2018 kello 14-16:00

Eskus, Suvilahti, rakennus 6, 2. krs
Kaasutehtaankatu 1, 00540 Helsinki

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme esitystaiteesta. Pohdimme, mikä on esitystaiteen paikka taiteessa ja mikä on sen erityisluonne: Mitkä ovat esitystaiteen esityspaikat ja näyttämöt? Mikä on katsoja tai kokija esitystaiteessa? Minkälainen esitystaiteen yhteisö on Suomessa? Miksi taiteilija valitsee esitystaiteen ja sen yhteisön?  

Näitä kysymyksiä avaavat esitystaiteen tekijät itse, puheenjohtajanaan Heidi Backström, keskustelijoina mm. Eeva Kemppi, Lauri A Mattila, Janne Saarakkala, Annika Tudeer, Satu Tuomisto.

Tarjolla on kahvia, pientä suolaista ja makeaa. Tarjoilun vuoksi pyydämme sinua ilmoittautumaan viimeistään pe 16.11. info(a)eskus.fi

Esitystaiteen keskus ry

www.eskus.fi

Aamiais-Kaivo: Miksi residenssiin taiteilijana tai tutkijana? | 22.11.2018, Helsinki

Mitä residenssi voi tehdä tekijyydelle? Mitä sellaista se voi tuoda työhön, mitä ei voi omalla työhuoneella saavuttaa? Eli miksi lähteä residenssiin? Kutsumme mukaan  Aamiais-Kaivolle pohtimaan residenssityöskentelyn merkitystä taiteelliselleja tutkimustyölle sekä yleisemmin residenssien toimintamalleja ja rooleja taiteen ja tutkimuksen kansainvälisissä ekosysteemeissä. 

Keskustelua alustavat Saaren kartanon alumnit.  

Aika ja paikka: torstaina 22.11. klo 9–10.30 Lauttasaaren kartanossa

Aamiais-Kaivo on Koneen säätiön sarja keskusteluja aamiaisen lomassa. 40 ensimmäiselle osallistujalle on varattu vegaaninen aamiaistarjoilu. Kaikki osallistujat ovat tervetulleita osallistumaan keskusteluun,k jat tilaisuuden lopuksi on mahdollisuus verkostoitumiseen omakustanteisella lounaalla Kahvila Puhurissa Kartanon pihapiirissä.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan tiistaihin 20.11. Mennessä tästä

Liikelaiturin 5-vuotisjuhlat | 1.12.2018 Tampere

Pirkanmaan Tanssin Keskuksen koordinoimalla Liikelaiturilla on vietetty kuluvana vuonna juhlavuotta erilaisten tapahtumien ja esitysten kera. Juhlaan on aihetta, sillä Liikelaiturille myönnettiin syksyllä 2017 tanssitaiteen valtionpalkinto ja tänä vuonna Liikelaituri täyttää 5 vuotta. Juhlavuosi huipentuu Liikelaiturilla vietettäviin juhliin 1.12.2018.

Päivä alkaa Liikelaiturin avoimilla ovilla klo 10. Luvassa on mm. kehon herättelyä ja liikkeeseen saattelua pirkanmaalaisten tanssitaiteilijoiden Hanna Kahrolan ja Nelli Ojapalon johdattelemana.  Avointen ovien jälkeen klo 11-12 tarjolla on 200:lle ensimmäiselle perinteinen joulupuurotarjoilu ulkoilmassa. Tulijoita suositellaan pukeutumaan säänmukaisesti. Avoimet ovet ja puurotarjoilu ovat suunnattu kaikille lapsista ikäihmisiin. 

Liikelaiturin juhlatilaisuus järjestetään iltapäivällä klo 13 alkaen. Juhlapuhujina ovat Rosa Meriläinen (pääsihteeri keskusjärjestö KULTA) ja Samuli Nordberg (yliopistonlehtori Näty). Juhlatervehdyksillä Liikelaituria muistavat Matti Numminen (johtaja Tanssin talo), Pilvi Porkola (performanssitaiteilija, kirjoittaja ja taiteen tutkija), Paula Tuovinen (johtaja Taiteen edistämiskeskus) ja Jussi Tuulensuu (vastaava päätoimittaja Aamulehti). Juhlassa esiintyy performanssitaiteilija Helinä Hukkataival, pirkanmaalaisia tanssitaiteilijoita ja seremoniamestarina toimii sirkustaiteilija, klovni Janna Haavisto. Juhlassa jaetaan kaksi Liikelaiturin juhlavuoden katsojapalkintoa, toinen suuryleisön edustajalle ja toinen tanssin ammattilaiselle. Lisäksi luvassa on juhlabingo, ongintaa, yllätysohjelmaa sekä kakkua ja kahvia.

Kaikkiin päivän tapahtumiin on vapaa pääsy! Ei ennakkoilmoittautumisia eikä lahjoja.    

Lisätiedot
Toiminnanjohtaja Piia Kulin, puh. 050 552 1138, piia.kulin(a)sisasuomentanssi.fi

Lue lisää

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista

Pohjoismaisen kulttuuripisteen Vuoden 2019 hakuajat julkaistu

Kaikki vuoden 2019 hakukierrokset on nyt julkaistu kotisivullamme.

Vuoden ensimmäiset hakuajat:

  • NORDBUK-tukiohjelma 1.1.–1.2.2019
  • Liikkuvuustuki 3.1.–4.2.2019
  • Lyhytkestoinen verkostotuki 16.1.–18.2.2019
  • Pitkäkestoinen verkostotuki 16.1.–18.2.2019

Residenssikeskusten tuki 8.1.–7.2.2019

Lue lisää

Financial support for cooperation project between Québec and the Nordic countries | Deadline 16 Dec 2018

Launch of the call for projects 2019-2020 for cooperation between Québec and the Nordic countries in the areas of Culture, Society, Research and Innovation 

The Government of Québec and the Nordic Council of Ministers (NCM) invite you to submit an application for financial support to carry out a co-operation project in the fields of Culture, Society, Research and Innovation between Québec and the Nordic countries.

The joint call for proposal between the parties seeks to:

  • Promote the sustainable development of each society, taking into account the cultural, social, economic, environmental and/or territorial factors of the projects.  
  • Encourage exchanges between the two regions by fostering knowledge to respective entity's cultural presence;
  • Promote co-creation and co-dissemination of artworks and cultural products, namely through exchange programmes involving artists, directors and authors, the holding of public events and the development of partnerships between cultural institutions on both sides;  
  • Favour a better mutual understanding through the consolidation of networks and sharing of expertise;
  • Promote cooperation between researchers in targeted fields of interest on both sides.

Specification for the 2019 call

The fields of culture, society, research and innovation have been chosen as priority areas. Special attention will be given to projects involving partners between ages 25 to 35. The aim is to facilitate concrete cooperation in these areas in the long term. Projects can have a one or two year’s horizon. Please note that the funding for the second year will not be automatically renewed. It will be granted on the basis of a positive evaluation by the committee (progress of the project, use of the previous funding, budget estimates for the second year) and subjected to the available budgetary envelope. A report must submitted by February 28th 2020.  

Read more

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja

Onassis AiR residency programme | Deadline 26 Nov 2018

The Onassis Foundation inaugurates the Onassis AiR, an (inter)national artistic research and residency programme for all international artists with curious minds, and invites them to submit their applications due 26th of November.

Onassis AiR Critical Practices Programme is a full-time, 3-month encounter of 5 practitioners living and working in Greece. The programme is designed as a collective artistic research community of time-based professionals (visual artists, choreographers, theatre and film directors, composers, performers, curators, producers, designers, writers, cultural theorists, and other curious minds).

Read more

Dancing on the Edge Festival | Deadline 15 Dec 2018

Application deadline: 15 December 2018

For the seventh edition of the Dancing on the Edge Festival, to take place in November 2019, we are looking for contemporary dance and theater performances as well as multimedia and performance installations / films / art works / artistic research.

Read more

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja ja työpajoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja

Festival Production Management Training, Italy | 23-25 Nov 2018

Santarcangelo Festival hosts the 3rd module of the Festival Production Management Training organized by The Festival Academy/TFA (an initiative of the European Festivals Association – EFA) offering training to a new target group: production managers in the live arts (November 23-25, 2018).

We’re offering to 5 international festival producers the possibility to join the work sessions on Saturday, November 24: a great opportunity for festival managers to develop fresh projects, build a strong network and meet a select group of renowned directors from outstanding festivals.

Find out how to apply 

INFO 
0541 626185
info(a)santarcangelofestival.com

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja

Kouvolan Teatteri etsii palvelutuottajaa | Haku 26.11.2018 mennessä

Kouvolan Teatteri Oy on keskisuuri ammattiteatteri, joka tarjoaa elämyksiä vuosittain noin 40.000 katsojalle. Vakituista henkilökuntaa on nelisenkymmentä ja omien ensi-iltojen lisäksi tarjoamme useita vierailuesityksiä ja yleisötyötapahtumia.

Etsimme markkinointitiimiimme palvelutuottajaa monipuolisiin teatterin myynnin, markkinoinnin ja visuaalisen suunnittelun tehtäviin. Graafisen suunnittelun lisäksi osallistut asiakkuuksien hoitamiseen ja kehittämiseen, lipunmyyntiin, markkinointitoimenpiteiden toteuttamiseen eri kanavissa sekä toimit tuotantojen ennakkosuunnittelun yhdyshenkilönä ja osallistut muihin toimistotehtäviin.

Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus (opisto- tai korkeakoulututkinto) sekä hallitset InDesign ja Photoshop -ohjelmat. Noin yhden vuoden määräaikainen sijaisuus alkaa tammikuussa 2019.

Tiedustelut talouspäällikkö Mervi Ihalainen 15. ja 16.11.klo 14 – 16 sekä  20.11. klo 15 - 17  p.  040 525 7934.

Hakemukset palkkatoiveineen mervi.ihalainen(a)kouvolanteatteri.fi viimeistään 26.11.2018.  

Lue lisää

Tiedottaja Vaasan kaupunginteatteriin | haku 28.11.2018 mennessä

Vaasan kaupunki hakee tiedottajaa Vaasan kaupunginteatteriin.

Arvostamme erittäin hyvää suomen kielen osaamista ja eri tekstityylien hallintaa, vuorovaikutustaitoja ja hyvää paineensietokykyä. Hakijalla tulee olla myös hyvät IT-taidot.  

Koeaika on kuusi kuukautta.

Tehtävään valitun on ennen työn alkamista esitettävä lääkärinlausunto terveydentilastaan (T-todistus).

Haastatteluun kutsutut ottavat mukaansa alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset.

Yhteystiedot
Markkinointipäällikkö Mari Omars, puh. 040 703 7714, mari.omars(at)vaasa.fi

Lue työpaikkailmoitus täältä

Aurinkobaletti hakee teknistä vastaavaa | Haku 30.11.2018 mennessä

Aurinkobaletin Kannatusyhdistys ry hakee teknistä vastaavaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.1.2019 alkaen. Aurinkobaletti on vuonna 1981 perustettu tanssiteatteri ja nykytanssiryhmä, joka toimii Turussa Manillan kulttuuritehtaassa Aurajoen rannalla. 

Teknisen vastaavan työtehtäviin kuuluvat kaikki näyttämötoimintaan liittyvät teknistuotannolliset tehtävät. Työhön kuuluu niin valosuunnittelijan ja teatteriteknikon kuin näyttämömiehenkin tehtäviä. Tehtävän hoitaminen edellyttää soveltuvaa alan koulutusta sekä kokemusta teatteritoiminnasta. Työssä menestyminen edellyttää organisointikykyä, suunnitelmallisuutta, tiimityöskentelytaitoja ja joustavuutta. Työssä tarvitaan suomen ja englannin kielen taitoa. Eduksi katsotaan BE-ajokortti sekä AV- ja äänitekniikan alojen osaaminen.

Aurinkobaletin teokset vaihtelevat nykytanssista tanssiteatteriin, ja monitaiteelliset yhteistuotannot sekä yleisötyö ovat myös ryhmän arkipäivää. Teoksia toteutetaan lapsille, nuorille ja aikuisille. Aurinkobaletti toimii kiertävänä teatterina niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ryhmän teoksia on nähty eri puolilla Eurooppaa sekä Palestiinassa ja Hong Kongissa. 

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen osoitetaan sähköisesti Aurinkobaletin taiteelliselle johtajalle, Urmas Poolametsille, 30.11.2018 mennessä: urmas.poolamets(a)aurinkobaletti.fi

Taiteellinen johtaja antaa lisätietoja tarvittaessa sähköpostitse. 

Lisätiedot:

Urmas Poolamets
Taiteellinen johtaja
urmas.poolamets(a)aurinkobaletti.fi

Sami Skantsi
Toiminnanjohtaja
sami.skantsi(a)aurinkobaletti.fi
puh. 050 470 1618

Lue lisää

Seinäjoen kaupunginteatteri etsii vastaavaa näyttämömestaria | Haku 30.11.2018 mennessä

Seinäjoen kaupunginteatteri etsii vastaavaa näyttämömestaria toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteesseen 1.1.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan.

Tehtävä edellyttää alan soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta vastaavasta testävästä. Lisäksi edellytämme vahvaa esimieskokemusta, kykyäitsenäiseen työskentelyyn, hyviä vuorovaikutustaitoja, paineensietokykyäsekä tietoteknisiä taitoja. Palkkaus on teatterialan työehtosopimuksen mukainen.

Lisätietoja tehtävästä saa sähköopstitse teatterin toimitusjohtajalta osoitteesta markko.heinonen(a)seinäjoki.fi

Hakemukset ja CV pyydetään lähettämään 30.11.2018 mennessä osoitteeseen rekry.teatteri(a)seinajoki.fi, viestin otsikoksi "Vastaava näyttämömestari".

Tampereen Teatteriin Myynti- ja markkinointipäällikkö | Haku 30.11.2018 mennessä

Oletko haaveillut työstä kulttuuri- ja palveluelämysten parissa, jossa pääset innovatiivisesti hyödyntämän myynti- ja markkinointiosaamisesi sekä BtoC ja BtoB -kohderyhmissä? Meillä on nyt tarjota sinulle myytäväksi ja markkinoitavaksi kulttuuri- ja teatterialan yksi monipuolisimmista ja korkeatasoisimmista ohjelmistokokonaisuuksista alansa kärkitekijöiden toteuttamana, toimivat tilaratkaisut oheispalveluineen ja motivoitunut osaava myynti- ja markkinointi -tiimi.

Myynti- ja markkinointipäällikkönä toimenkuvasi on kantaa kokonaisvastuu lippu- ja oheispalvelumyynnistä sekä markkinoinnin ja viestinnän keinoin myynnin tueksi rakennettavasta näkyvyydestä. Et tee työtäsi yksin vaan tiiviissä yhteistyössä noin kymmenhenkisen tiimisi kanssa, jossa työskentelee yritys- ja ryhmämyynnin puolella neljä asiakasvastaavaa, kaksi tiedottajaa, graafikko ja lippumyymälän henkilöstö – unohtamatta muita sidosryhmiä. Saat työllesi koko organisaatiomme tuen.

Työtehtäviäsi ovat myynti-, markkinointi- ja viestintätoimenpiteiden suunnittelu, kehittäminen ja käytännön toteutus yhteistyössä tiimisi ja muiden sidosryhmien kanssa, tiimisi työn johtaminen ja hyvällä esimiestyöllä onnistumisten mahdollistaminen, myynti- ja markkinointitoiminpiteiden vaikuttavuuden säännöllinen ja aktiivinen seuranta sekä raportointi teatterin johdolle. Tehtävään sisältyy myös edustamista asiakas- ja myyntitapahtumissa.

Tehtävässä on mahdollista menestyä hyvinkin erilaisella taustalla, mutta tehtävässä menestymistä tukee kutsumus tämän tyyppisten elämysten ja palveluiden tarjontaa kohtaan. Arvostamme monipuolista kokemusta ja osaamista myynnin ja markkinoinnin eri keinojen hyödyntämisestä innovatiivisesti erityisesti BtoC-kohderyhmässä – BtoB-kohderyhmää kuitenkaan unohtamatta. Täydennät kenties vahvuuksillasi osaamistamme mieluiten useammilla seuraavista osa-alueista: kuluttaja- ja yritys/-yhteisömyynti, digimarkkinointi, ulko- ja radiomainonta, printtimedia, messut ja tapahtumat jne. Olet työskennellyt aiemmin esimiestehtävissä ja osaat rakentaa vahvuuksien kautta menestystä yhdessä.

Henkilönä olet aktiivinen vastuunkantaja, idearikas uudistaja ja palvelualtis tiimipeluri. Sopeudut ketterästi muuttuviin tilanteisiin ja langat pysyvät käsissäsi haastavimmissakin paikoissa. Arvostamme kykyäsi sujuvaan kommunikaation niin asiakkaiden, sidosryhmien kuin oman henkilökuntamme kanssa. Välillä työ edellyttää kykyä priorisoida ja myös mahdollisuutta joustaa työajoissa.

Tarjoamme aidosti mielenkiintoisen ja monipuolisen tehtäväkentän ainutlaatuisessa toimintaympäristössä.   

Tartu siis tähän mahdollisuuteen ja esittele rohkeasti itsesi, täytämme paikan soveltuvan henkilön löydyttyä, joten lähetäthän hakemuksesi mahdollisimman pian.

Lisätietoja tehtävästä antaa Henkilöstötalo Voimassa Jani Kallio (viikosta 48 eteenpäin), p. 010 311 3880 tai jani.kallio(a)voima.info ja Hannele Könnömäki 010 3887 103 tai hannele(a)voima.info

Hakuohjeet: Jätä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen alla olevan lomakkeen kautta.

Lue työpaikkailmoitus täältä

MUITA ILMOITUKSIA

Uusi julkaisu: Saari näkyvissä! Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi 10 vuotta -juhlakirja

Koneen Säätiön ylläpitämä Saaren kartanon residenssi Mynämäellä viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi Koneen Säätiö ja Saaren kartano haluavat tuoda esille residenssissä työskennelleiden taiteilijoiden ja tutkijoiden työtä. Residenssin toimintaa juhlistava Saari näkyvissä! Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi 10 vuotta -juhlakirja koostuu esseistä, haastatteluista ja muista teksteistä, jotka avaavat kurkistusluukkuja Saaren kartanon residenssin toimintaan ja residenssivieraiden työskentelyyn. Kirjan ovat toimittaneet Veera Schrey ja Silja Pasila.

Saari näkyvissä! kuvaa taiteilijoiden ja tutkijoiden työtä kolmen temaattisen pääluvun kautta, jotka käsittelevät paikan henkeä, työrauhaa ja Kaivoa.

Kirjassa on haluttu kertoa Saaren kartanon toiminnasta usealla äänellä, sanoin ja kuvin. Julkaisu on toteutettu yhteistyössä Saaren kartanon henkilökunnan, residenssin alumnien ja yhteistyökumppanien sekä ystävien voimin.

Lue lisää

Saari näkyvissä! Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi 10 vuotta -juhlakirjaa voi ostaa Lauttasaaren kartanon pihamaalla sijaitsevasta Punaisesta huvilasta Kahvila Puhurista. Kirjan esseet löytyvät myös verkosta:

Saari näkyvissä! -kirjan lisäksi residenssin kymmenvuotisesta toiminnasta sekä juhlavuoden tapahtumista voi lukea Saaren kartano 10-vuotta -sivustolta.

twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.