15.02.2018

TINFO-tiedote 6/ 15.2.2018

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KOULUTUKSIA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Pitääkö olla huolissaan teatterinsikiöistä?

Vos-teattereiden, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan ohjelmistotilastot näytäntökaudelta 2016-2017  ovat valmistuneet. Rahoituslain ulkopuolisen kentän ohjelmistotilastot valmistuvat myöhemmin.

Ensiksi business as usual. Kotimaista katsotaan: kotimaisiin puhenäytelmiin, musiikkiteatteriin, tanssiteoksiin, lasten- ja nuortennäytelmäteoksiin ja nukketeatteriin sekä muihin esitysmuotoihin katsojat ostivat lähes 1 165 000 lippua. Suomalaiset katsovat kotimaista: 63 % on korkea kotimaisuusaste.

Siinä missä kotimainen on likipitäen koko 2000-luvun lisännyt suosiotaan, tuntuu ulkomainen ohjelmisto olevan – jos ei nyt henkitoreissaan – mutta melkoisen huonossa hapessa. Näytäntökaudella 2016-2017 ulkomaisiin teoksiin myytiin lippuja yli 80 000 edelliskautta vähemmän. Kaiken kaikkiaan vos-puheteattereissa, Kansallisteatterissa myytiin lippuja reilu 35 000 vähemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 1 862 604 lippua. Näytäntökausina 2011-2012 ja 2012-2013 oltiin vielä yli kahdessa miljoonassa. On kuitenkin muistettava, että Helsingin Kaupunginteatteri oli vielä hajasijoitettuna ja remontissa ja Svenska Teaternissa koettiin melkoista yleisökatoa.

Mutta sitten. Kotimaisen draaman kantaesitysten luettelo herättää mietteitä. Pitääkö olla huolissaan? Helena Anttonen, Joakim Groth, Antti Hietala, Juha Jokela, Marko Järvikallas, E.L. Karhu, Pirkko Kurikka, Pasi Lampela, Seppo Parkkinen, Sirkku Peltola, Paula Salminen, Milja Sarkola, Elina Snicker, Veera Tyhtilä, Pirjo-Riitta Tähti, Liisa Urpelainen (ja anteeksi, jos joku kirjailija jäi listasta pois). Aika lyhyt on tekijälista. Pidempi siitä tulee, kun mukaan otetaan kaikki ne muut, jotka tekstejä kirjoittavat, esimerkiksi näyttelijät ja ohjaajat.

Kuka yrmii ja ketä tai mitä? Kaihtavatko vos-teatterit Teatterikorkeakoulusta valmistuneita nuoria dramaturgeja ja uusia muotoja? Eivätkö Teatterikorkeakoulusta valmistuneet tarjoa tekstejään vos-teattereille vai jäävätkö ne mappiin öö? Eikö teksteille löydy kunnon ohjaajia? Vierastavatko nuoret dramaturgit draamalähtöisyyttä, draamateatteria? Ja mitä tekevät katsojat? Tällä menolla yleisöstä on vaarassa tulla entistä turvallisuushakuisempaa. Onko tässä kyse monensuuntaisesta kohtaanto-ongelmasta ja mitä sille voisi tehdä?

On uskallettava kysyä, ovatko korkeat kotimaisten kantaesitysten lukumäärät yksinomaan ylpeydenaihe? Onko rahoituskriteerien (kotimaiset kantaesitykset) täyttämisen metsästyksessä menty liiallisuuksiin? Teattereiden ohjelmistot tulisi ottaa laadullisen suurennuslasin ja analyyttiseen tarkasteluun!

Kotimaisen uuden näytelmän elinkaaret ovat lyhyitä, viimeisellä kymmenvuotiskaudella kantaesitetyistä teoksista valtaosa nähtiin vain kerran. Lisäksi on suuri joukko nykytekstejä, joita ei ole esitetty ammattiteattereissa lainkaan. Kirjoitetut, mutta esittämättömät tekstit jäävät teatterinsikiöiksi, joiden ei anneta elää.

Seuraavaksi valmistuvat tilastot rahoituslain ulkopuolisen kentän ohjelmistoista, ja sitten tulemme ulos tilastokaapista katsomaan kokonaisuutta.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden etiikasta 

Miten toimii ”hyvä” taide- ja kulttuurivaltio, taide- ja kulttuurirahoittaja, taiteilijoita kouluttavat yliopistot, miten toimivat teatterit ja erilaiset tuotantoyhteisöt, miten toimii ”hyvä” taiteilija? Mikäli Suomi haluaa olla ”hyvä” taide- ja kulttuurimaa (mitä tarkoittaa menestyvä, mitä tarkoittaa houkutteleva), tarvitaan eettistä keskustelua siitä, millaista taiteilija-, taide- ja kulttuuripolitiikkaa meillä pitäisi harjoittaa, minkälaisena näyttäytyy taiteen ja kulttuurin ”hyvä” ja millaisia taiteen ja kulttuurin vaikuttavuusnäkökulmia politiikassa näkyy. Mikä siis on taiteilijan, taiteen ja kulttuurin eettinen ”hyvä” ja vaikuttavuus?

Yllä oleva on kiteytystä Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen artikkelista. Mustajoen viisaanperusteltu Tieteessä tapahtuu -julkaisussa ilmestynyt artikkeli tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden etiikasta (seuraus-, hyöty- ja hyve-etiikka) on ohittamatonta luettavaa taide- ja kulttuuriyhteisölle, koko kentälle, jokaiselle taiteilija-, taide- ja kulttuuripoliitikolle, virkamiehille! Ja must myös yksittäiselle taiteilijalle!

Ajankohtaiseksi ja syväajankohtaiseksi Mustajoen pohdinnat tekee kulttuurin rahoitusuudistus, mutta ennen kaikkea koko markkinatalouden oppien hallitsema yhteiskunnallinen keskustelu, jossa hyöty ja vaikuttavuus ymmärretään vain taloudellisena. Arto Mustajoki taustoittaa mitattavuuden ongelmia ja nostaa esiin esim. Isossa-Britanniassa tehtyä tutkimuksen arviointia, joka toteutetaan vertaisarviointina. Artikkelissa tehdään näkyväksi vaikuttamisen reittejä ja viiteryhmiä, tutkijan ympärillä olevasta lähipiiristä yhteiskuntaan.

”Tiedeyhteisö tulee kokonaisuudessaan nähdä yhteiskunnallisen vaikuttamisen tärkeänä asianosaisena”, toteaa Mustajoki. Sama päätee taideyhteisöön! Voisimme vastaavalla tavalla kuvata taiteilijaa, taideyhteisöä, yleisöä ja yhteiskuntaa.

Arto Mustajoki pohtii tutkijan oikeuksia ja velvollisuuksia, tekemistä tai tekemättä jättämistä seurauseettisestä näkökulmasta. Mustajoen ajatuskulkua soveltamalla, voimme seurauseettisesti pohtia taide- ja kulttuuripoliittisia mahdollisia ratkaisuja: mitä tapahtuu, jos Taiteen edistämiskeskuksen jakamia apurahoja lisätään, miten käy, jos kulttuurirahoitusuudista viedään lävitse ilman lisärahoitusta… Voimme myös pohtia valorisaatiota, eli miten taideteos/esitys/taideteko/taidelaitosten toiminta saa merkityksensä yhteiskunnassa. Voisimme haastaa itsemme pohtimaan oman kenttämme valorisaatiota mikro- ja makrotasolla.

Mustajoki tuo esiin erilaisia vaikuttamisen muotoja (tuotanto-, tutkimus- yhteiskunnallinen vaikuttavuus, ihmisten maailmankuvaa täydentävä tutkimustieto), niiden aikajännettä ja mitattavuutta. Voisimme ryhtyä periaate-eettiseen pohdintaan. Kuva hyvin toimivasta taide- ja kulttuurivaltiosta ja taiderahoittajasta, yliopistosta tai ”hyvästä taiteilijasta” avautuu juuri hyve-etiikan kautta. Hyve-etiikan näkökulmasta Mustajoki kyseenalaistaa tutkijan ja opettajan mallin. Mustajoki kehottaa ulottamaan hyve-eettisen tarkastelun myös organisaatioihin ja valtioon. Dialogia eri näkemyserojen välillä voidaan jäsentää etiikan kautta.

Mustajoki pitää yksipuolisena sellaista näkökulmaa, jossa ”vaikutukset nähdään yksipuolisesti elinkeinoelämän näkökulmasta tai puhutaan suppeasti vain vientiteollisuudesta ja siinäkin vain teknologiaviennistä. Tutkimuksen suuntaaminen tarkkaa määritellyille painopistealoille voi tuntua tarkoituksenmukaiselta ja se voi johtaakin positiivisiin seurauksiin kyseisillä aloilla, mutta kokonaisuudessaan vaikutus voi olla yhteiskunnan kannalta kyseenalainen”.

Alumnikeskustelun jälkimietteitä ulkokehältä 

En päässyt Teatterikorkeakoulun Alumnien järjestämään keskustelutilaisuuteen kulttuurin rahoitusuudistuksesta, mutta viestit eri osallistuneilta kertoivat laajasta yksimielisyydestä ainakin kahden asian suhteen: kulttuurin rahoitusjärjestelmään tarvittiin/tarvitaan kipeästi korjausta tilanteessa, jossa aikoinaan luotu, jo alun perinkin betonoiduksi arvosteltu järjestelmä vastaa huonosti esittävien taiteiden kentän moninaisuutta ja uusia tuotantotapoja. Ja Sitran fasilitoimaa osallistavaa prosessia pidettiin hyvänä. Lopputulema on sitten eri asia.

Tampereen yliopiston Nätyn yliopistolehtori (liike ja tanssi) Samuli Nordbergin keskustelussa esille tuomia näkökulmia haluan tarkastella vähän enemmän. Tähän sysäävät juuri nyt Mustajoen eettiset vaikuttavuuden näkökulmat ja aktiivimalli 1:n ja 2:n ympärillä käytävä keskustelu. Nordbergin näkökannat liittyvät kysymykseen Taideyliopiston tulevaisuuden koulutuspaikoista ja taiteen rahoituksen tasosta, sopeutumisesta vai sopeutumattomuudesta nykyrahoituksen raameihin.

Samuli Nordbergin mielestä taiteen kentällä oleva työttömyys ja pätkätyöläisyys ei ole seurausta taiteilijoiden ylikoulutuksesta vaan pullonkaula on rahoituksellinen ja rakenteellinen. ”Tulevaisuuden kasvuala (trendikästä taloustermiä käyttääkseni) kulttuuri on kaikilla osa-alueilla osoittanut kykynsä sopeutua ja versoa mitä mahdottomimmissakin olosuhteissa. Päinvastoin vapaa kenttä pursuaa halua ja kykyä ottaa seuraavia askeleita, jos niillä vain olisi rahoituksellisesti ja rakenteellisesti siihen mahdollisuus.

Nordbergin mielestä työryhmällä olisi pitänyt olla selkärankaa todeta, mitä konkreettisesti tarkoittaa muutoksen tekeminen olemassa olevan rahoitusraamin puitteissa. ”Näillä pelimerkeillä pelailu vain sisäisiä rakenteita epämääräisesti järjestelemällä” lisää ja vahvistaa kentän sisäisiä konflikteja. Nordberg olisi kaivannut työryhmältä nykyistä selkeämpää ehdotusta siitä, minkälaisella rahoituksella ongelmakohdat oikeasti saataisiin ratkaistua. Olemassa olevalta tietopohjalta on lyötävissä perusteltavissa oleva hintalappu rahoituslain ulkopuolisen kentän ongelmien ratkaisemiseen.  

Rahoitusuudistuksen lausunnonantokysymysten äärellä 

Jälki- tai etukenomietteet koskevat myös sitä, mitä TINFO asiantuntijaorganisaationa, jonka jäsenyhteisöinä ovat edustettuina monimuotoisen esittävän taiteen kentän erilaiset intressi- ja asiantuntijatahot, tulee rahoitusuudistuslausunnossaan sanomaan. Tehtävä on vaativa. Lausunnonantopalvelun kyselypohja ohjaa vahvasti, se pakottaa nyt hyvin konkreettiseen binaariloogiseen ja toisaalta konkreettiseen ratkaisukeskeiseen vastausmalliin. Onneksi pohja antaa tilaa myös kommenteille. Osa kysymyksistä on ”oletko lakannut lyömästä vaimoasi?” -tyyppisiä. Anteeksi kärjistykseni! Juuri siksi lausunnon näkökulmien pohtiminen ja vastausten antaminen on vaikeaa.  

Rahoitusuudistus pitää sisällään suuren joukon edellä mainittuja Mustajoen artikkelin nostattamia näkökulmia. TINFO on lisäksi kiinnostunut siitä, miten lakiuudistusesitys pystyy vastaamaan kansainvälistymisen ja uudenlaisten tuotantokulttuurien monimuotoisiin haasteisiin, kansainvälisten ”huippujen” kiertueiden rinnalla on myös muunlaista kansainvälisyyttä. Meitä askarruttaa myös tilastointi ja arviointi. Esittävien taiteiden tilastoinnin kehittämistyöllä on kiire. TINFO omien sidosryhmiensä kesken tekee kehittämistyötä jatkuvasti, mutta periaatteellisempaan uudistyöhön tarvitaan isompaa yhteistyötä.

Lobbaaminen ja hintalaput

Eri puolilta on noussut esiin kannustusta ja rohkaisua ärhäkkääseen taidelobbaukseen ja hintalappuretoriikkaan.  Taideneuvosto on jo hintalappuja esittänyt, samoin kysymys nousi Taiken taideparlamentissa. Rakenteiden rinnalle on aiheellisesti nostettava kysymys taiteilijan toimeentulosta ja sosiaaliturvasta. Professori Salla Tykän puheenvuoro Taideparlamentissa on luettavissa AV-arkin sivuilta. Tästä on puheenvuoroksi myös aktiivimallista keskusteluun.

Temen aktiivimalli-iltapäivä

Teatteri- ja mediatyöntekijät Temen keskustelu kulttuurialoista ja työttömiä kurittavasta aktiivimallista laittoi hallituksen ja opposition kansanedustajat vastaamaan visaisiin kysymyksiin siitä, miten aktiivimalli soveltuu pätkä- ja silpputyötä tekeville kulttuuri- ja taidetyöntekijöille. He ovat osa sitä yli 700 000 työntekijän joukkoa, joille töidenvälisyys on arkea ja joita perinteinen työsuhdenormi ei koske.

Kysymys oli jälleen periaatteellinen: miten oikeasti kehittää työllisyys- ja sosiaaliturvapolitiikkaa yhdistelmäturvamallina, joka vastaisi nykyhetkeä? Miten kehittää perustuloa/perustiliä (tässä on ideologinen ero), nythän aktiivimalli vie entistä kauemmas? ”Luoville aloille sopisi perustulo paremmin kuin aktiivimalli”, totesi Outi Alanko-Kahiluoto. Temen ja Suomen Näyttelijäliiton jäsenten tulevaisuus on sidoksissa yleisemmin taiteen ja kulttuurin rahoitukseen. ”Ilman lisärahoitusta kulttuurin rahoitusuudistus on vuosisadan floppi.” Näin totesi Li Andersson.

Ennen keskustelua virittäydyttiin katsomalla Ken Loachin elokuva I, Daniel Blake. Se kertoo siitä, mitä tapahtuu, kun työn turvaa ei enää ole ja työttömyys- ja sosiaaliturvapolitiikka on mennyt rikki. Se kertoo köyhyydestä, ja samalla keskinäisestä solidaarisuudesta. Tähänkö Suomi on menossa? Vai mennyt jo?

Esitykset jäävät nyt myöhempään

Taide jäi nyt taka-alalle. Olisin halunnut kirjoittaa Kiertuenäyttämän Toisesta kodista, Teatteri Jurkan Häiriöstä, Teatteri Avoimien Sudenmorsiamesta ja Valtimonteatterin Kohtauksen partaalla -esityksestä. Ne ovat kaikki aivan liian tärkeitä ja arvokkaita uhrattavaksi ajanpuutteesta johtuvalle ylimalkaisuudelle.

Ensi viikolla kirjoitan siitä, mitä tapahtuu, kun esityksen ovi jysähtää kiinni, miten turvapaikkapolitiikka kiteytyy oven jysähdykseen ja ulkopuolelle sysäämiseen. Kirjoitan, miten mielen järkkymistä esityksellistetään muuna kuin trendikkäänä naistenlehtikokemuksena. Kirjoitan, miten kokonaisvaltainen livemusiikki, esiintyjän ja tilan liike materiaalistavat luovaa vapauden, rakkauden ja elämänjanon ja kirjoittamisen aktia. Kirjoitan myös siitä, miten teatteri kamppailee, kun suunnitelmat kariutuvat ja miten uutta tehdään taiteen tekemisen motivaatioita kysyen.

Sinnittelyä murusten varassa 

Taiken rahoituspäätökset tulivat. Piia Volmari teki nopeasti vertailun edellisvuoteen. Siitä näkyy karulla tavalla, että liikkumavaraa ei ole ja murusten varassa suurin osa joutuu sinnittelemään.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

Otsa-hanke: Ohjaajat, dramaturgit ja esitykset liikkeelle Suomen ja Viron välillä

Uusi OTSA-kokeiluhanke tukee suomalaisten teatteriohjaajien ja dramaturgien lyhytkestoisia neuvottelu-, tutustumis- ja verkostoitumismatkoja Viroon vuonna 2018. (*  

Vuonna 2018 suomalaisia teatterintekijöitä liikuttanevat Baltoscandal-festivaali heinäkuun alussa Rakveressa ja Viron 100-vuotisjuhlan teatteriyhteistuotannot ympäri maata.  

Hankkeen taustalla ovat Teatterin tiedotuskeskus TINFO – Theatre Info Finland, Suomen Viron-instituutti – Soome Instituut (Tallinna, Tartto) ja Suomen Teatteriohjaajat ja Dramaturgit ry (STOD)

Vapaamuotoiset hakemukset (kuka? mihin? miksi?) kustannusarvioineen (lauttamatkat, majoitus) vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua matkaa: jukka.hyde.hytti(a)tinfo.fi

Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten ja kuittien mukaan TINFOn ja Suomen Viron-instituutin rahoitusmahdollisuuksien raameissa.  

Kukin tukea saanut teatterintekijä kirjoittaa TINFOlle ja instituutille lyhyen vapaamuotoisen raportin tapaamistaan ihmisistä, uusista kontakteista ja näkemistään esityksistä ja kertoo halutessaan Suomi–Viro -suunnitelmistaan (jotta voidaan varautua jatkotukiin).

Vuoden 2018 lopulla hankkeen suomalaiset taustayhteisöt (TINFO, FINST.ee, STOD) arvioivat yhdessä hankkeen vaikutuksia ja tekevät mahdolliset jatkosuunnitelmat vuosille 2019 ja 2020.  Suomessa toimiva Viro-instituutti – Eesti Instituut ja Viron suurlähetystö Helsingissä tukevat vastavuoroisesti – omien resurssiensa puitteissa – virolaisten teatterintekijöiden matkoja Suomeen. Virossa asiasta tiedottaa Eesti Teatri Agentuur, www.teater.ee.

Lisäksi keväällä 2018 Suomen kulttuuri-instituuttien TelepART-liikkuvuustukiohjelma laajenee myös Viroon. Se mahdollistaa pienimuotoisten Suomen ja Viron välillä tapahtuvien esitysvierailuiden osarahoituksen (maks. 1 000 euroa). Lisätietoa: www.applytelepart.com

 (*  
Tarpeen vaatiessa tätä hankesopimusta voidaan soveltaa myös muiden teatterintekijöiden tekemiin Suomen ja Viron välisiin matkoihin, kunhan niistä sovitaan etukäteen yhdessä. Työmatkojen (esim. vierailusopimus) suhteen on mahdollisista matkatuista ja muista kustannuksista aina neuvoteltava ja sovittava erikseen esimerkiksi TINFO-hankekumppanuuden (yhteistuotannot) kautta. Lisätietoja: jukka.hyde.hytti(a)tinfo.fi


TINFO-apuraha käännöstyöhön – vuoden 2018 ensimmäinen haku auki

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on saanut jaettavakseen 25 000 euroa näytelmien ja dramatisointien sekä esitysten tekstitysten kääntämiseen.

TINFO jakaa apurahoja suomalaisten näytelmien käännöstyöhön. Apurahaa on mahdollisuus saada myös esitysten tekstitysten kääntämiseen. TINFO-apurahasta päättävä asiantuntijaraati kokoontuu vuosittain neljä kertaa. Seuraavaan hakukierrokseen jätettävien hakemusten ja liitteiden määräpäivä on 28.3.2018.

Apurahojen tarkoitus on suomalaisten näytelmien tunnetuksi tekeminen maailmalla. 

TINFO-apurahan kriteerit ja hakulomake


Vertailu teatterilain ulkopuolisten teatteritoimijoiden avustuksista 2013-2018

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut toiminta-avustuksia näyttämötaiteen ryhmille. Näyttämötaiteen avustuksen piiriin otettiin yksi uusi avustuksen saaja: Teatterikone Osk Jyväskylästä. Toiminta-avustusta myönnettiin 43 ryhmälle, yhteensä 2 961 000 euroa. Ohessa TINFOn vertailu teatterilain ulkopuolisten teatteritoimijoiden avustuksista 2013-2018.

UUTISIA

Vos-teatterien, Kansallisteatterin ja Kansallisoopperan ohjelmistotilastot valmistuneet

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) tuottaa vuosittain tilastot ammattiteatterien esityskerroista, katsojamääristä, ohjelmistoista ja taloudesta ja tekee teatterien henkilöstöä ja palkkoja koskevan tilastoinnin. Nyt valmistuneet ohjelmistotilastot on laadittu vuoden ajalta ja koskevat kautta 1.8.2016 - 31.7.2017. Tilastoissa on mukana 59 teatteria. Rahoituslain ulkopuolisen kentän ohjelmistotilastot valmistuvat myöhemmin keväällä.  

Ohjelmistotilastot kertovat ohjelmiston rakenteesta, jakautumasta eri näytelmälajeihin ja esitysmuotoihin. Tilastoissa on tietoja myös alkuperäisnäytelmien ja dramatisointien sekä muunlaisten teosten kantaesityksistä ja alkuperämaasta. Katsotuimpien teosten lista tehdään erikseen puheteatterin, lasten- ja nuortennäytelmien ja musiikkiteatterin osalta.

Katso Ohjelmistotilastot 2016/2017

Kantaesitysket TOP10


Blaue Frau lähtee kiertämään 35 Minän kanssa  

Feministinen teatteriduo Blaue Frau haki uutta esitystään varten avoimella haulla Pohjoismaista ammattinäyttelijöitä, joiden identiteetti on naisen. Suuren kiinnostuksen herättänyt haku ruumillistuu nyt teokseksi 35 Jag och några skådespelare. Se on interaktiivinen esitys, jonka tarkoituksena on valmentaa osallistujaa minän esittämiseen sosiaalisen median myllyssä.

Helsingin ensi-illan ja esityskauden jälkeen 35 Jag... lähtee kiertueelle Islantiin ja Ruotsiin:

20.-21.3.2018 MAk, Akureyri

24.-25.3.2018 Tjarnarbió, Reykjavik 

7.-9.9.2018 Moment:teater, Stockholm

11.-13.9.2018 Inkonst, Malmö 

Vuonna 2005 perustetun Blaue Fraun Sonja Ahlfors ja Joanna Wingren ovat hakeneet aiemminkin kansainvälisiä tekijäyhteyksiä. Uudessa teoksessa yhteistuotantokumppanina on Stefan Åkesson ruotsalaisesta Poste Restante -kollektiivista.  

TINFO haastatteli Sonja Ahlforsia uuteen teokseen liittyen. Juttu ilmestyi TINFO e-Nytissä.

(TINFO 15.2.2018) 


Taike jakoi eri taiteenaloille toiminta-avustuksia 8,3 miljoonaa euroa

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on jakanut toiminta-avustuksia 8,3 miljoonaa euroa. Avustukset kohdistuvat kymmenelle eri taiteenalalle, avustuksen saajia on 153. Taike päätti ensimmäistä kertaa myös media- ja sarjakuvataiteen sekä kuvataiteilijajärjestöjen toiminta-avustuksista.

Suurin osa summasta, 5 535 000 euroa, jaettiin näyttämö-, tanssi- ja sirkustaiteen ryhmille. Myös suurimmat yksittäiset avustussummat jaettiin näille taiteenaloille: Cirko-Uuden Sirkuksen Keskus ry saa 255 000 euroa ja neljän teatterin Universum-yhdistys 215 000 euroa. Yli puolet tanssitaiteen tuesta jaettiin vapaan kentän ryhmille. Lisäksi Taike tukee seitsemää eri puolilla Suomea toimivaa tanssin aluekeskusta.

”On hienoa, että toiminta-avustuksen saajien joukkoon on voitu nostaa sekä uusia toimijoita että uusia taiteenaloja”, sanoo Taiken johtaja Minna Sirnö. ”Olemme samoilla linjoilla opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esityksen kanssa.” Työryhmän ehdotus taide- ja kulttuurilaitosten rahoituksen uudistamiseksi on parhaillaan lausuntokierroksella.

Uusia avustuksen saajia ovat muun muassa helsinkiläinen sirkustaiteen ryhmä Nuua ry sekä Teatterikone Jyväskylästä. Teatterikone on ensimmäinen Taiken toiminta-avustusta saava teatteri Keski-Suomesta.

Toiminta-avustuksia jaettiin 10 eri taiteenalalle, mukana ovat elokuvataide, kirjallisuus, kuvataide, mediataide, musiikki, näyttämö-, sarjakuva-, sirkus-, tanssi- ja valokuvataide. Avustuksen sai 153 yhteisöä. Hakemuksia tuli 235.

Päätöksiä varten Taike kuuli viittä valtion taidetoimikuntaa.

Lisätietoja: taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen, esa.rantanen(a)taike.fi, 0295 330 720

Vuoden 2018 toiminta-avustukset näyttämötaiteelle

Näyttämötaide, yhteensä 2 961 000 ¤
Circus Maximus yhdistys ry, Helsinki, 43 000 ¤
DuvTeatern r.f., Helsingfors, 10 000 ¤
Esitystaiteen seura ry, Helsinki, 10 000 ¤
Grus Grus Teatteri yhdistys ry, Turku, 20 000 ¤
Höyhentämö-teatteriyhdistys ry, Helsinki, 35 000 ¤
Improvisaatioteatteriyhdistys Stella Polaris ry, Helsinki, 50 000 ¤
Jalostamo-kollektiivi ry, Helsinki, 25 000 ¤
Kapsäkki Osuuskunta, Helsinki, 160 000 ¤
Keski-Uudenmaan teatterin kannatusyhdistys ry, Kerava, 100 000 ¤
Klockriketeatern rf, Helsinki, 195 000 ¤
KokoTeatteri yhdistys ry, Helsinki, 120 000 ¤
Kolmas Tila - Tredje Rummet ry, Turku, 40 000 ¤
Kulttuuri- ja teatteriyhdistys Kaksikko ry, Tampere, 25 000 ¤
Kulttuuriosuuskunta G-voima, Kajaani, 30 000 ¤
Lahden Omateatteri-yhdistys ry, Lahti, 200 000 ¤
Myllyteatteri-yhdistys ry, Helsinki, 40 000 ¤
Nukketeatteritaiteilijayhdistys Aura of Puppets ry, Turku, 90 000 ¤
Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk ry, Oulu, 40 000 ¤
Oblivia rf, Helsinki, 60 000 ¤
PerformanceSirkusyhdistys ry, Helsinki, 13 000 ¤
Quo Vadiksen Tuki ry, Helsinki, 90 000 ¤
Rakastajat teatteriryhmän kannatus ry, Pori, 185 000 ¤
Red Nose Company ry, Helsinki, 25 000 ¤
Rospuutto-ryhmä kulttuuriyhdistys ry, Helsinki, 65 000 ¤
Siperian teatteriyhdistys ry, Tampere, 45 000 ¤
Taimine Oy - Teater Taimine, Helsingfors, 30 000 ¤
Teaterföreningen Blaue Frau rf, Helsingfors, 20 000 ¤
Teaterföreningen Stjärnfall r.f., Helsingfors, 10 000 ¤
Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry, Helsinki, 175 000 ¤
Teatteri Telakka ry, Tampere, 165 000 ¤
Teatterikone Osk, Jyväskylä, 20 000 ¤
Teatteriosuuskunta ILMI Ö, Helsinki, 15 000 ¤
Teatteriyhdistys Metamorfoosi ry, Helsinki, 35 000 ¤
Teatteriyhdistys Projektori ry, Helsinki, 25 000 ¤
Teatteriyhdistys RUSKAensemble ry, Kokkola, 40 000 ¤
Teatteriyhdistys Takomo ry, Helsinki, 130 000 ¤
Tehdas Teatteri-yhdistys ry, Turku, 115 000 ¤
Todellisuuden tutkimuskeskus-Yhdistys ry, Helsinki, 110 000 ¤
Toisissa tiloissa ry, Helsinki, 15 000 ¤
Totem-teatterin kannatusyhdistys ry, Espoo, 70 000 ¤
Universum ry, Helsinki, 215 000 ¤
Valtimonteatteri ry, Helsinki, 40 000 ¤     
Wusheng Company osk, Helsinki, 15 000 ¤

Katso kaikki apurahan saajat


Suomen Kulttuurirahastolta tänä vuonna 38,5 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen

Suomen Kulttuurirahasto jakaa helmikuussa 2018 keskusrahastosta apurahoja yhteensä 26 miljoonaa euroa eli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi maakuntarahastot jakavat keväällä yhteensä 12,5 miljoonaa.

Keskusrahastolle lokakuussa tehtyjen hakemusten perusteella apurahoja myönnetään 1 090 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle (viime vuonna 1 108). Hakemusten läpimenoprosentti oli tieteessä 14 % ja taiteessa 11 %, mutta läpimeno vaihtelee aloittain, esimerkiksi kuvataiteissa 5-8 %:n välillä. Hakemuksia tuli yhteensä 8 895. Taiteen hakemusten määrä lisääntyi, mutta tieteen laski noin neljällä sadalla viime vuoteen verrattuna.

Suurimman apurahan, 240 000 euroa, saa Globe Art Point ry uuden suomalaisen taiteen ja kulttuurin elävän laboratorion ja tietopankin perustamiseen. Globe Art Point ry on Suomessa asuvien ja työskentelevien ulkomaisten taiteilijoiden yhdistys, jonka toiminnanjohtaja Tomi Purovaara vastaa vuosina 2018–2020 toteutuvan hankkeen suunnittelusta ja johtamisesta. Hankkeessa lisätään Suomen taidelaitosten ja taiteellisten projektien kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta mm. edistämällä Suomessa asuvien ulkomaisten ja paikallisten taiteilijoiden yhteistyötä ja integroitumista.  

Väitöskirjatyöskentelyn osuus kaikista apurahoista oli 30 % (viime vuonna 29 %), post doc -tutkimuksen osuus nousi hieman ollen nyt 13 % (12 % vuonna 2017).

Tiede sai apurahoista 54 % (viime vuonna 52 %) ja taide 46 % (48 %). Tieteen suhteellisesti suurempi osuus apurahoista selittyy sillä, että Kulttuurirahastoon perustetuista nimikkorahastoista valtaosa tukee tiedettä.

Luettelo myönnetyistä apurahoista on osoitteessa skr.fi/myonnot

Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, 050 385 7600
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Annakaisa Tavast, 050 518 5970


Digitaalinen edelläkävijyys jatkuu Riihimäen Teatterissa  

Riihimäen Teatterin #digiteatteri jatkaa toimintaansa vuosina 2018 ja 2019. Toiminnan jatkon mahdollistaa Suomen kulttuurirahaston päärahastosta myönnetty 95 000 euron apuraha Digiteatterin uudet mahdollisuudet -hankkeelle.   

Digiteatterin uudet mahdollisuudet -hanke kestää 1.4.2018-31.3.2019 välisen ajan ja tarkoituksena on toteuttaa koko vuoden kestävä esityksellinen kokonaisuus, joka rakentuu tietovuotaja Chelsia Manningin elämäntarinan varaan. Hankkeessa hyödynnetään vuonna 2017 kartutettua osaamista ja sitä yhdistetään myös oikealla näyttämöllä tapahtuviin esityksiin.  
 
”Tarkoituksenamme on tutkia miten erilaiset teatterin esityskanavat voivat tukea ja rikastuttaa toisiaan,” valottaa Matti Arnkil suunnitelmia.  

Vuonna 2017 Riihimäen Teatteri toteutti Digitaalisen yleisötyön -hankkeen Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Tällöin teatterissa kokeiltiin millaisia taiteellisia sisältöjä sosiaalisen median kanaviin voidaan tuottaa ja millaisia mahdollisuuksia digitaalisuus voisi tuoda teatteritaiteen käyttöön. Vuoden 2017 aikana digitaiteilijat Maria Oiva ja Jyrki Pylväs toteuttivat teatterin olemassa olevaan ohjelmistoon linkittyviä digitaalisia sisältöjä ja täysin itsenäisiä teoskokeiluja. Hankkeen aikana tuotettuihin sisältöihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.digiteatteri.fi.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Matti Arnkil, 050 467 0276, matti.arnkil(a)riihimaenteatteri.fi


Vuoden Harrastajateatteriksi 2018 valittiin Teatteri Lapua

Teatterin Lapuan vuosi on ollut vauhdikas monelta kantilta katsottuna. Tarkastelun kohteena olleesta vuodesta 2017 välittyy vahva tekemisen meininki ja samalla kehittävä ja tulevaisuuteen katsova ote. Teatterin oma iso produktio Sugar -musikaali menestyi hyvin. Lisäksi Lapuan Harrastajanäyttelijät ry teki laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa, myös Suomi 100 -hengessä.  
 
Teatteri Lapua on tempauksillaan onnistunut myös houkuttelemaan uusia teatterintekijöiden harrastuksen pariin sekä osoittanut luovaa hullutta ja taitoa venyttää teatterin käsitettä perinteisten esitysten ulkopuolelle.

40-vuotias Teatteri Lapua on osoittanut, että myös harrastajateatteri voi laadukkaiden tuotantojen ansiosta olla vahva kulttuuritoimija koko maakuntansa alueella.

Yhteisöllisyyttä, avoimuutta ja rohkeutta

Hakijoita Vuoden Harrastajateatteriksi 2018 ilmaantui määräaikaan mennessä 24.

Hakemusten määrä ja laatu osoittavat harrastajateattereiden merkityksen maassamme. Moni harrastajateatteri on oman paikkakuntansa kulttuurielämän sydän. Usea teatteri onnistui vuonna 2017 koskettamaan yleisöä nostamalla esiin paikallisesti merkittäviä aiheita.  

Vuoden Harrastajateatteria haetaan vuosittain. Palkintoa voivat hakea kaikki Suomen Harrastajateatteriliiton jäsenteatterit. Suomen Harrastajateatteriliitto myöntää Vuoden Harrastajateatterille 1000 euron stipendin ja kunniakirjan.

Teatteri Lapuan kotisivut löytyvät täältä.

Suomen Harrastajateatteriliitto

Lue uutinen Suomen Harrastajateatteriliiton sivuilta

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


UUE - virolaisen nyky(esitys)taiteen festivaali 21.-25.2.2018  

Upea tilaisuus tutustua naapurimme nuoreen, ennakkoluulottomaan, ajatuksia herättelevään ja kovatasoiseen nykyesitysten kenttään. Viisipäiväinen UUE -festivaali juhlistaa100-vuotiasta Viroa uuden sukupolven pelottomien tekijöiden kanssa. Mukana mm. Flo Kasearu, Iggy Lond Malborg, Maria Metsalu, Merike Estna, Kristina Norman ja  SU—MU.

Festivaali on osa Meno – paluu –näyttelyn ohjelmistoa

OHJELMISTO:

LUENTO / Anu Allas & Maria Arusoo: Key Moments in Estonian Performance Art
Kuraattorit Anu Allas (Kumu Art Museum, Tallinn) ja Maria Arusoo (Center for Contemporary Arts, Estonia) kertovat virolaisen taidekentän neuvostoajan jälkeisestä kehityksestä ja nykytilasta.

PERFORMANSSI JA TAITEILIJATAPAAMINEN / Flo Kasearun performanssi Kiasman kahvilassa sekä artist talk
Flo Kasearu on yksi Meno-Paluu –näyttelyn taiteilijoista

ESITYS / Iggy Lond Malmborg: Physics & Phantasma
Tallinnalaisen Kanuti Gildi Saalin osatuottamassa esitys omistautuu mielikuvituksen merkitykselle, tuottamiselle ja tarpeelle. Mielikuvitus toimii alustana sekä hyvälle ja pahalle, ennakkoluuloille ja rasismille. Vai onko se vain ennen kaikkea puolustusmekanismi, joka auttaa selittämään todellisen maailman epäjohdonmukaisuuksia?  Katsojan pään sisään tunkeutuva esitys haastaa jokaisen ajattelua ja mielikuvitusta.

ESITYS / Maria Metsalu: Mademoiselle x
Nuoren virolaisen esitystaiteilija Maria Metsalun uusin sooloesitys käsittelee todellisuuteen pohjaavaa hahmoa Mademoiselle x. Nainen sairastaa syndroomaa, jonka mukaan hän luulee olevansa pelkkä tyhjä kuori, zombie, mutta toisaalta kuolematon.

KLUBI / UUE Indie Eve Party – itsenäisyyspäivän aaton juhlintaa
Mukana DJ Maarin Myrkky sekä elektro-dancea, psykedeelisiä soundeja ja etnisiä perkuusioita yhdistelevä SU—MU.

PERFORMANSSI / Merike Estna: Virgin Red Herring

ELOKUVANÄYTÖS
Kristina Norman: Festive spaces
Elokuva on tallinnalaiseen, neuvostoaikaisen koulurakennuksen juhlasaliin sijoittuva luentoperformanssi, joka pohtii ideologisten tilojen muodostumista ja niiden käyttöä erilaisissa ajallisissa ja ideologisissa konteksteissa.

Theatre NO99: NO55 Ash and Money + Q&A
Dokumenttielokuva kertoo Theatre NO99:n vuonna 2010 toteuttamasta teatteria, politiikkaa, mediaa ja kansalaisyhteiskuntaa yhdistelevästä projektista, joka teatralisoi läpileikkauksen virolaisesta yhteiskunnasta. Teatteri loi fiktiivisen, hyperpopulistisen puolueen, jonka ”perustamiskokousta” oli seuraamassa 7.000 ihmistä jättimäisessä urheiluhallissa. Näytöksen jälkeen Theatre NO99:n dramaturgi Laur Kaunissaare vastaa yleisön kysymyksiin.

Lisätietoa ja festivaalin aikataulu Kiasma-teatterin verkkosivuilta


Helmi-monologifestivaali | 25.2.2018

Toista kertaa Helsingissä järjestettävä Helmi-monologifestivaali rantautuu Suvilahteen sunnuntaina 25. helmikuuta.

Helmi-monologifestivaali tuo marginaalissa toteutettuja esittävän taiteen sooloteoksia nähtäville yhden illan aikana Helsingissä.

Festivaali on syntynyt vastareaktiona useamman vastaavanlaisen kulttuuritapahtuman loppumiselle. Se pyrkii olemassaolollaan kannustamaan tekijöitä tarttumaan toimeen ja luomaan esitystilaisuuksia, sekä tuomaan kiinnostavia ja intohimoisia taiteilijoita yleisön tietoisuuteen.

Illan aikana näyttämölle nousevat Vuoden nuori lausuja-palkinnon pokanneet Jussi Lankoski ja Antti Tiensuu. Lankoski on työstänyt teatterilegenda Jouko Turkan kirjoista vimmaisen esityskokonaisuuden nimeltä Kostaja. Antti Tiensuu on työryhmineen loihtinut Leonard Cohenin suomennetuista runoista Kaipausten ilta-esityksen. Molempien ensi-illat olivat Kajaanin Runoviikolla.

Ilta jatkuu Nelli Ojapalon ritualistisella tanssiteoksella HER(E), joka palkittiin kesällä 2017 Generaattorin Lyhytteatterifestivaaleilla. Festivaalin päättää viime syksynä Turun Tehdas Teatterissa ensi-iltansa saanut Mari Naumalan monologi Vaarallinen teko, jonka Naumala on dramatisoinut Aila Meriluodon teksteistä.

Facebook-tapahtuma

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Jussi Lankoski
helmimonologifestivaali(a)gmail.com / 050 360 1520

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


TINFO-apuraha näytelmien ja esitysten tekstitysten kääntämiseen | Haku 28.3.2018 mennessä

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on saanut jaettavakseen 25 000 euroa näytelmien ja dramatisointien sekä esitysten tekstitysten kääntämiseen.

TINFO jakaa apurahoja suomalaisten näytelmien käännöstyöhön. Apurahaa on mahdollisuus saada myös esitysten tekstitysten kääntämiseen. TINFO-apurahasta päättävä asiantuntijaraati kokoontuu vuosittain neljä kertaa. Seuraavaan hakukierrokseen jätettävien hakemusten ja liitteiden määräpäivä on 28.3.2018.

Apurahojen tarkoitus on suomalaisten näytelmien tunnetuksi tekeminen maailmalla. 

TINFO-apurahan kriteerit ja hakulomake


'Taikessa uusia avoimia apurahahakuja 

Lastenkulttuurin kohdeapurahat
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018 

Lastenkulttuurin erityisavustukset
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018 

Alueiden työskentelyapurahat
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018 

Erityisavustukset "Prosentti rakennuskustannuksista taiteeseen" -hankkeille
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018 

Erityisavustukset hyväpuhe-hankkeille
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018 

Liikkuvuusapurahat
Hakuaika: 16.11.2017 - 28.02.2018 

Alueiden kohdeapurahat
Hakuaika: 15.02.2018 - 15.03.2018

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Otsa-hanke: Ohjaajat, dramaturgit ja esitykset liikkeelle Suomen ja Viron välillä

Uusi OTSA-kokeiluhanke tukee suomalaisten teatteriohjaajien ja dramaturgien  
lyhytkestoisia neuvottelu-, tutustumis- ja verkostoitumismatkoja Viroon vuonna 2018.

Hankkeen taustalla ovat Teatterin tiedotuskeskus TINFO – Theatre Info Finland, Suomen Viron-instituutti – Soome Instituut (Tallinna, Tartto) ja Suomen Teatteriohjaajat ja Dramaturgit ry (STOD)

Vapaamuotoiset hakemukset (kuka? mihin? miksi?) kustannusarvioineen (lauttamatkat, majoitus) vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua matkaa: jukka.hyde.hytti(a)tinfo.fi

Tuki maksetaan toteutuneiden kustannusten ja kuittien mukaan TINFOn ja Suomen Viron-instituutin rahoitusmahdollisuuksien raameissa.  

Kukin tukea saanut teatterintekijä kirjoittaa TINFOlle ja instituutille lyhyen vapaamuotoisen raportin tapaamistaan ihmisistä, uusista kontakteista ja näkemistään esityksistä ja kertoo halutessaan Suomi–Viro -suunnitelmistaan (jotta voidaan varautua jatkotukiin).

Vuoden 2018 lopulla hankkeen suomalaiset taustayhteisöt (TINFO, FINST.ee, STOD) arvioivat yhdessä hankkeen vaikutuksia ja tekevät mahdolliset jatkosuunnitelmat vuosille 2019 ja 2020.  Suomessa toimiva Viro-instituutti – Eesti Instituut ja Viron suurlähetystö Helsingissä tukevat vastavuoroisesti – omien resurssiensa puitteissa – virolaisten teatterintekijöiden matkoja Suomeen. Virossa asiasta tiedottaa Eesti Teatri Agentuur, www.teater.ee.

Lisäksi keväällä 2018 Suomen kulttuuri-instituuttien TelepART-liikkuvuustukiohjelma laajenee myös Viroon. Se mahdollistaa pienimuotoisten Suomen ja Viron välillä tapahtuvien esitysvierailuiden osarahoituksen (maks. 1 000 euroa).
Lisätietoa: www.applytelepart.com


Haku Haihatus Residenssiin auki  

Hei kaikkien alojen taiteilijat ja taideopiskelijat!  

Miten olisi taide, inspiroituminen ja kansainvälinen verkostoituminen suomalaisella maaseudulla Joutsassa? Haihatuksen taiteilijaresidenssi on rento paikka taiteeseen keskittymiselle. Tilaa on vielä vaikka keväthankien aikaan ja Joutsan ladut ovat erinomaiset, joten kannattaa heti!

Haihatus sijaitsee Keski-Suomessa Joutsassa. Kirkonkylän palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja ulkoliikuntamahdollisuudet ovat hyvät.  

Residenssin yhden ja kahden hengen majoitushuoneet (6kpl 17 - 23m2) sijaitsevat residenssitalo Utopian yläkerrassa ja niissä on jokaisessa oma pienoiskeittiö. WC- ja suihkutilat ovat yhteisissä tiloissa. Kuusi yhteiskäytössä olevaa moniin tarkoituksiin sopivaa työskentely- ja harjoitustilaa ovat  kooltaan 10 - 60m2. Käytettävissä on myös yhteinen keittiö, oleskelutilaa, sauna, näyttelytalo Haihatus, tapahtumatalo Fantasia ja suuri piha-alue.

Haihatuksen ohjelma on vapaata ja taiteilijalähtöistä. Taiteilijoilla on mahdollisuus järjestää tapahtumia ja esityksiä oman taiteensa esille tuomiseksi sekä osallistua vuosittain syksyllä järjestettäviin yhteisnäyttelyihin. Omaan työskentelyyn keskittyminen on myös mahdollista,  

Allergisten on hyvä huomioida että talossa asuu kolme kissaa ja yksi koira.

Residenssin hakulomake

Taidelaitos Haihatus
Jousitie 68-70, Joutsa
residency(a)haihatus.fi
www.haihatus.fi


Oulun kaupunginteatteri etsii tanssi- ja laulutaitoisia nuoria | Haku 20.2.2018 mennessä

Peppi Pitkätossu Oulun kaupunginteatteriin 2019

Haemme nyt tanssi- ja laulutaitoisia nuoria ja nuoria aikuisia rooleihin ja ensembleen.

Koe-esiintymiset järjestetään Oulun kaupunginteatterilla maanantaina 12.3. (tanssi ja laulu) ja tiistaina 13.3. (dialogi). Hakemusten perusteella osa hakijoista kutsutaan koe-esiintymiseen. Ennakkotehtävät lähetetään kullekin henkilökohtaisesti noin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta.

Hakulomake ja lisätiedot löytyvät Oulun kaupunginteatterin sivuilta teatteri.ouka.fi.

Hakemukset tulee jättää tiistaihin 20.2.2018 mennessä.

Oulun kaupunginteatteri on Pohjois-Suomen suurin ammattiteatteri. Taiteellisesti ja toiminnallisesti korkeatasoisen ammattiyhteisön tuottama monipuolinen ohjelmisto tarjoaa yleisölle tasokkaita ja kunnianhimoisia esityksiä.


Open Call for funded residency swaps between Finland and Sweden | Deadline 21 Feb 2018

Swap your home AND workspace/studio with other artists. The application is open from the 5th until the 21th of February 2018.

Artist Residency Swap - ARS is a new kind of artist residency platform, which will be launched in Spring 2018. Before that ARS will carry out 2-8-week long test swaps in April and May of 2018. The swaps will happen between Finland and Sweden. The swappers will switch their apartments and workspaces/studios with each other for the same time period. Please fill out this form if you are interested to take part in the swap. We will go through all the answers swiftly so you will be notified quite soon whether you are chosen for the swap!  

The chosen swappers will be required to attend an interview (via skype or in person) before and after the swap. Through these interviews we hope to gather important information to test our concept, and create a service, which serves artists in the best way possible.  

To support the test swap The Swedish - Finnish Cultural Foundation will reimburse each swapper with a maximum of 300¤ for travels costs between their home and the other residency. As you will be swapping your home and studio/workspace, you will not pay any additional costs.  

ARS is an initiative of Anni Fahler and Timo Wright, who wish to create a practical and flexible artist residence platform, which can serve a greater number of artists and cultural workers in different life situations. The Swap between Finland and Sweden is made in collaboration with artist Sarah Tjäder.

We hope to hear from you soon! Deadline is: 21.02.2018

Contact : Anni Fahler & Sarah Tjäder / info(a)artistresidencyswap.com / +358407004012

You can follow our journey on Facebook, on Instagram: @artistresidencyswap and on our website

Application form


Kuopiolaiset festivaalit  hakevat kesäksi yhteisesti tuotettavaa teosta | Haku 28.2.2018 mennessä

Kuopiossa kesällä järjestettävät festivaalit, Paikallisliike-nykytanssifestivaali sekä SATOA goes WILD festivaali etsivät Itä-Suomen alueelta yhteisesti tuotettavaa teoskonseptia. Teoskonsepti tulee näkymään osana molempien festivaalien ohjelmistoa.  

Teoskonseptin teemoissa tai inspiraationa tulee näkyä paikallinen ruokakulttuuri, lähiruoka ja/tai villiruoka. Teoshaku on suunnattu Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen toimialueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) työskenteleville ammattitaiteilijoille. Teosehdotuksia voivat tarjota yksityishenkilöt, työryhmät ja yhteisöt. Teos voi olla muodoltaan esimerkiksi tanssiesitys, installaatio, kiertokävely, performanssiesitys tai audiovisuaalinen teos. 

Ehdotukset, joiden tulee sisältää teoksen työsuunnitelma, ansioluettelo ja budjetti, tulee lähettää 28.2.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen itak(a)itak.fi. Itä-Suomen tanssin aluekeskus sekä ProAgria Pohjois-Savo käsittelevät ehdotukset viikolla 10.  

SATOA goes WILD on ProAgria Pohjois-Savon tuottama ruokafestivaali, joka toteutetaan 15.-16.6.2018. Ruokaseikkailussa oppaana toimii tapahtuman festivaalipassi ja sen sisältämä kartta. Festivaalireitin muodostavat eri puolelle ydinkeskustan aluetta sijoittuvat kivijalkaravintolat sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden pihapiireistä löytyvät pop-up -ravintolat.  

Paikallisliike on Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen vuosittain tuottama nykytanssifestivaali, joka järjestetään 13.-19.6.2018. Festivaalin ohjelmisto keskittyy esittelemään aluekeskuksen toimialueella toimivia, itäsuomalaisia tanssitaiteilijoita ja heidän uusimpia teoksiaan. 

Lisätietoja ja teoshakuun liittyvät tarkemmat ohjeet

Itä-Suomen tanssin aluekeskus / Paikallisliike 
Asta Elijoki Tuottaja-tiedottaja 050 5816300 / asta.elijoki(a)itak.fi

ProAgria Pohjois-Savo / SATOA goes WILD Jarkko Kääriäinen Tuottaja-tiedottaja 043 8267690 / jarkko.kaariainen(a)proagria.fi


Salon Teatteri hakee ohjaustarjouksia ja vierailuesityksiä | Haku 28.2.2018 mennessä  

Salon Teatteri hakee ohjaustarjouksia ja vierailuesityksiä vuodelle 2019. Salon Teatteri on vuonna 1961 perustettu ammattijohtoinen harrastajateatteri, joka tuottaa vuosittain viisi ensi-iltaa, joista yksi on kesäteatterituotanto Vuohensaaressa. Teatteri tunnetaan taiteellisesti kunnianhimoisesta, rohkeasta, omaleimaisesta ja monipuolisesta ohjelmistostaan. Vuonna 2013 Salon Teatteri palkittiin vuoden harrastajateatterina (Suomen Harrastajateatteriliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto). 

Me toivomme idearikkaita ja näkemyksellisiä näytelmäehdotuksia, jotka sopivat teatterin taiteelliseen linjaan. Ohjaajilta odotamme teatterialan koulutusta ja työkokemusta, taiteellista monipuolisuutta ja kykyä työskennellä harrastajateatterin rajallisilla resursseilla. Salon Teatterin näyttämö on keskisuuri (n. 12m leveys x 8m syvyys) ja katsomopaikkoja on 130. Mikäli Salon Teatterin muutto uusiin tiloihin toteutuu syksyn 2018 aikana, katsomopaikkoja uudessa teatteritalossa tulee olemaan n. 380. Näytelmien taiteelliset työryhmät koostuvat alan ammattilaisista ja näyttelijöinä toimivat Salon Teatterin kokeneet harrastajat. Huomioithan, että esitysten harjoitusaika on arkisin klo 17.00-21.00 välillä, viikonloppuisin aika vapaasti valittavissa. 

Lähetä ohjaustarjouksesi 28.2.2018 mennessä toimisto(a)salonteatteri.com. Salon Teatterin hallitus käsittelee kaikki saapuneet hakemukset ja tekee ohjelmistopäätökset maaliskuun aikana. 

Ohjaustarjouksen tulee sisältää vapaamuotoinen ohjaussuunnitelma tai esitysidea, arvioitu toteutusaikataulu ja palkkatoive. Konkretisoi myös esityksen tilaratkaisu esim. kuvakollaasilla tai piirroksella. Mistä esitys kertoo? Mikä on esityksesi perusidea? Miksi haluat tehdä sen juuri nyt? 

Me tarjoamme teatterin puolelta mielenkiintoisen työympäristön, parhaat työkaverit ja motivoituneen jäsenistön. 

Lisätietoja antaa Salon Teatterin taiteellinen johtaja Pauliina Salonius 040 732 0278 ma 19.2. ja pe 23.2.2018 klo 13.00-14.00 tai sähköpostitse pauliina.salonius(a)gmail.com. 


Paris – Cité internationale des arts residency call | Deadline 1 March 2018

Founded in 1965, Cité internationale des arts welcomes every year more than 1,200 artists from 90 countries in 326 studios in the heart of Paris. Artists from all disciplines but also curators are hosted for residencies that can last from 2 to 12 months.

These residencies are open to French and foreign artists and curators, in the field of Visual Arts, Music, Writings and Performing Arts, aged over 18, for a residence.

Twice a year (Spring and Autumn), the Cité internationale des arts organizes peer-sessions dedicated to different disciplines: Visual Arts, Music, Writing and Performing Arts. About sixty studios are allocated during each peer-sessions. Thematic juries are gathered according to those disciplines. These peer-sessions allocate 30% of the Cité internationale des arts housing studios, with 70% of the housing studios allocated by partners.

The ambitious project of the Cité internationale des arts is to gather in one place artists from all around the world and to give them the best condition to encourage encounters, artistic crossovers and creativity. It is a place open to dialogue between cultures, where artists meet their audiences and professionals.

To apply, please visit the website and fill the online application form.

NOTE: there is an application fee of 32 euros

All living expenses (included allowances for the studio) are paid by the artists in residence. 

Travel expenses are not offered.

Deadline for applications: 1 March 2018

For more information


Open Call: International Theatre and Music Project Instant Acts | Deadline 30 April 2018

Interkunst e.V., located in Berlin, is looking for young performing artists for their upcoming theatre and music tour "Instant Acts against violence and racism". The project takes place in Germany and Italy (South Tyrol) and is from September 2nd until November 2nd, 2018. The organisers are looking for performers - soloists or duos, between 18 and 30, who are involved in theatre, dance, music, circus (no aerial acts), x-sport, etc.

They want to create an international ensemble of 15 talented and creative people who are open for new experiences. They want to reach out to a young audience and explore different aspects of violence, racism and islamophobia. They believe art is a powerful educational tool.

Travel, board, lodging and a salary are provided for each artist.

Deadline: 30 April 2018

For more information

KOULUTUKSIA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja ja työpajoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Draamakasvatuksen perusopinnot Mikkelissä | Ilmoittaudu 23.3.2018 mennessä

Draamakasvatuksen perusopintojen ryhmä käynnistetään jälleen 6.-7.4.2018.

Draamakasvatuksen perusopinnot sopivat juuri sinulle, joka olet kiinnostunut draamasta taidemuotona sekä haluat oppia hyödyntämään draamaa ja toiminnallisia työtapoja omassa työssäsi.  
 
Opinnot soveltuvat erinomaisesti jokaiselle kasvatus- ja opetustyössä toimivalle: opettajille, varhaiskasvatuksen henkilöstölle, teatterikerhojen vetäjille, ohjaustehtävissä toimiville, opiskelijoille sivuaineeksi sekä jokaiselle, joka on kiinnostunut oman ilmaisunsa kehittämisestä. Draamakasvatus on taidekasvatuksellinen ja kokemuksellinen oppiaine, joka pohjaa vahvasti yhteisölliseen oppimiseen ja korostaa taiteen osallistavaa ja tutkivaa roolia.

Draamakasvatuksen perusopinnot toteutetaan siten, että opetuksessa vuorottelevat lähiopetus (perjantai ilta ja lauantai päivä) ja oppimistehtävät – opinnot on mahdollista suorittaa valmiiksi vuoden aikana. Opinto-oikeusaika on 1.4.2018-31.3.2019. 

Draamakasvatuksen perusopintojen hinta 795 euroa (sis. opetus ja avoimen yliopiston rekisteröintimaksu).  
Lue lisää opinnoista ja tutustu tarkemmin aikatauluihin täällä.

Opintoihin ilmoittaudutaan 23.3. mennessä erillisellä hakulomakkeella, jonka löydät täältä.  
Toimita lomake tiina.roikonen(a)mikkelinkesayliopisto.fi tai postitse Mikkelin kesäyliopisto, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli.
 
Opintoihin ilmoittautuneille opiskelijoille järjestetään verkkovälitteinen aloitusinfo tiistaina 3.4. klo 16.30 alkaen. Infoon osallistuminen omalta koti-/työkoneeltasi (lisätietoa saat sähköpostitse).   


Taideyliopiston erikoistumiskoulutukset taiteilijoille ja pedagogeille | Haku 30.4.2018 mennessä

Taideyliopistossa käynnistyy syksyllä 2018 kaksi taiteilijoille ja pedagogeille suunnattua erikoistumiskoulutusta, jotka antavat taiteilijoille valmiuksia viedä osaamistaan uusiin ympäristöihin.  

Helmikuussa käynnistyi hakuaika kahteen ensi syksynä alkavaan erikoistumiskoulutukseen: soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan koulutukseen sekä julkisen taiteen taideasiantuntijan koulutukseen. Kaksivuotiset erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu suoritettavaksi maisterintutkinnon jälkeen. Ne sopivat hyvin eri taiteenalojen taiteilijoille ja pedagogeille, jotka ovat jo toimineet jonkin aikaa työelämässä.

Erikoistumiskoulutuksissa kehitetään uusia yhteistyön malleja taidealan ja muiden yhteiskunnan toimijoiden välille. Koulutukset antavat taiteilijoille ja pedagogeille taitoja toimia uudenlaisissa asiantuntija- ja kehittämistehtävissä erilaisissa organisaatioissa, yhteisöissä ja projekteissa. Koulutuksen käynyt taiteilija voi erikoistua esimerkiksi taidesisältöisten palvelukonseptien kehittämiseen tai toimia taideasiantuntijana julkisen taiteen, rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun hankkeissa.

Erikoistumiskoulutukset järjestää yhteistyökonsortio, johon kuuluvat Taideyliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopiston Teatterityön tutkinto-ohjelma sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. Koulutusten toteuttamista koordinoi Taideyliopisto. Erikoistumiskoulutusten sisältö on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä eri taidealojen ja niiden työnantajien kanssa ja niiden perustana on laaja taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeiden kartoitustyö.

Haku molempiin erikoistumiskoulutuksiin päättyy 30.4.2018.

Lue lisää koulutuksista ja niihin hakemisesta täältä.  

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sirke Pekkilä, Taideyliopiston Avoin kampus, puh. 050-5262 004 sirke.pekkila(a)uniarts.fi  
Projektipäällikkö Mia Seppälä, Taideyliopiston Avoin kampus, puh. 040-710 4366 mia.seppala(a)uniarts.fi

Lue lisää

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Kokkolan kaupunginteatteri hakee puvustonhoitajaa | Haku 28.2.2018 mennessä

Kokkolan kaupunginteatteri hakee puvustonhoitajaa toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Kokkolan Kaupunginteatterin tehtävänä on ylläpitää ja edistää teatteritoimintaa Kokkolan alueella ja maakunnassa. Teatterin toiminta-alueella on noin 100 000 asukasta ja se sijaitsee kaksikielisessä maakuntakeskuksessa Kokkolassa. Kokkolan Kaupunginteatterin tavoitteena on tulla tunnetuksi ammattitaitoisena ja aluettaan monipuolisesti palvelevana taiteellisena teatterina, jonka ohjelmisto on valtakunnallisesti kiinnostavaa. Teatteri pyrkii tarjoamaan monipuolisia taiteellisia kokemuksia ja siten lisäämään osallisuutta ja alueensa hyvinvointia.

Puvustonhoitaja vastaa teatterin puvuston toiminnasta ja toimii työhuoneen esimiehenä. Hän vastaa työhuoneelle tehtävistä hankinnoista ja työhuoneen budjetista.

Valittavalta edellytetään kokemusta teatterialalta vastaavista tehtävistä ja alan soveltuvaa koulutusta. Henkilöltä edellytetään kaavoitus- ja ompelutaitoa sekä ymmärrystä teatteripukineen valmistamisesta. Esimieskokemus katsotaan eduksi. Työnkuva on monipuolinen ja sisältää kiinnostuksen mukaan myös suunnittelutyötä.

Työ alkaa 1.8.2018, perehdytysjakso nykyisen puvustonhoitajan johdolla  mielellään jo toukokuussa.

Palkkaus on Teatterialan työehtosopimuksen mukainen. 

Hakemus tulee lähettää osoitteeseen mia.gustafsson(a)kokkolanteatteri.fi 28.2.2018 mennessä.

Lisätietoja tehtävästä antaa talous- ja hallintojohtaja Mia Gustafsson, 050 597 7314 (ma-pe klo 14-16).


Mikkelin Teatteri hakee teatterinjohtajaa | Haku 4.3.2018 mennessä

Mikkelin Teatteri hakee 1.10.2018 alkaen 3-4 vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen

Keskeisiä tehtäviä ovat:  

• teatterin taiteellisen työn suunnittelu 
• toiminnan ja talouden johtaminen yhteistyössä  tuotanto- ja talouspäällikön sekä käyttö päällikön kanssa
• hankkeiden ja yhteistyöprojektien johtaminen

Edellytämme:  

• tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa 
• hyvää teatterialan tuntemusta ja kokemusta 
• riittävää johtajakokemusta ja johtamistaitoja 
• talous- ja henkilöstöhallinnon osaamista 
• hyvää organisointikykyä

Tehtävässä on 6 kk koeaika.

Mikkelin Teatteri on keskisuuri ammattiteatteri, jota ylläpitää Mikkelin Teatterin kannatusyhdistys ry.  Vuonna 1919 toimintansa aloittanut teatteri työllistää tällä hetkellä noin 40 henkilöä sekä vuosittain kymmenittäin vierailevia näyttelijöitä, ohjaajia ja muuta henkilöstöä. Katsojia teatterissa käy vuosittain reilu 40 000. Näyttämöitä on kolme: suuri näyttämö (313 paikkaa), kesäteatteri (558 paikkaa) sekä Teatteriklubi (60 paikkaa). Omia ensi-iltoja on vuodessa 5–6.

Hakemukseen tulee liittää CV sekä palkkatoive. Hakemukset pyydetään toimittamaan 4.3.2018 mennessä sähköisessä muodossa osoitteella: outi.kasanen(a)mikkelinteatteri.fi  

Lisätietoja tehtävästä antaa hallituksen puheenjohtaja Marjukka Tikka p. 0500 653 998 marjukka.tikka(a)kolumbus.fi  


Rehtori Vantaan Tanssiopistoon | Haku 14.3.2018 mennessä

Vantaan Tanssiopisto on 40-vuotias tuhannen oppilaan tanssin taiteen perusopetuksen oppilaitos, jossa työskentelee säännöllisesti lähes 30 henkilöä. Tanssiopisto on kuulu esitystoiminnastaan, poikaopetuksestaan ja taiteiden välisistä yhteistyöprojekteistaan.

Vantaan Tanssiopisto etsii uutta rehtoria nykyisen rehtorin eläkkeellesiirtymisen johdosta. Työsuhde alkaa 1.8.2018 ja on toistaiseksi voimassa oleva. Rehtorin kelpoisuusehdot ovat asetuksen 986/1998 mukaiset.

Etsimme henkilöä, jolla aiempaa kokemusta tanssin taiteenperusopetuksesta, yhdistystoiminnasta, henkilöstöhallinnosta, taloudenhoidosta ja kykyä toimia yhteistyössä erilaisten toimijoiden ja taideorganisaatioiden kanssa.

Tiedusteluihin vastaa Vantaan tanssiopiston tuki ry:n puheenjohtaja Hannele Niiranen,
puh +358 40 7510 415, hanneleniiranenmattsson@gmail.com. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen sekä mahdollisten suosittelijoiden nimet ja yhteystiedot 14.3.2018 klo 12:00 mennessä edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Toivomme hakijalta myös lyhyttä kuvausta tanssin taiteen perusopetuksen kehittämismahdollisuuksista.

www.vantaantanssiopisto.fi


Teatterikorkeakoulu hakee esittävien taiteiden historian lehtoria | Haku 15.3.2018 mennessä

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu hakee Esittävien taiteiden historian lehtoria (80 %)
viisivuotiselle toimikaudelle alkaen 1.8.2018 (tai sopimuksen mukaan)

Esittävien taiteiden historian lehtorin tehtävä sijoittuu Teatterikorkeakoulun yhteisen opetuksen keskukseen. Esittävien taiteiden historian lehtori vastaa osaltaan esittävien taiteiden historian, erityisesti teatterihistorian, opetuksesta Teatterikorkeakoulun yhteisen opetuksen keskuksessa. Lehtori kehittää keskuksen toimintaa yhteistyössä muun henkilökunnan kanssa. Lehtori toimii vuorovaikutuksessa alan kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Lehtori suunnittelee, kehittää ja arvioi opetusta voimassaolevien tutkintovaatimusten mukaisesti.

Lehtori on mukana Teatterikorkeakoulun hallinto- ja toimielimissä ja osallistuu Taideyliopiston kehittämiseen. Lehtori seuraa aktiivisesti esittävän taiteen kenttää ja osallistuu yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen.

Taideyliopiston henkilöstösäännön mukaan tutkimuksellisin perustein täytettävään lehtorin tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Tehtävään valittavalta edellytetään näyttöä itsenäisestä tutkimustyöstä sekä hyvää opetustaitoa.

Opetustaitoa arvioitaessa otetaan huomioon aiempi opetuskokemus, pedagoginen koulutus ja mahdollinen opetusnäyte. Lisäksi voidaan ottaa huomioon muita tehtäväkohtaisia osaamisvaatimuksia.

Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito (VN:n asetus yliopistoista 770/2009, 1 §).

Lisäansioiksi katsotaan

  • tanssitaiteen historian tuntemus
  • esitystaiteen historian tuntemus
  • esitystutkimuksen tuntemus
  • kyky opettaa englanniksi
  • kyky opettaa ruotsiksi

Tehtävää hakeneiden tulee varautua haastatteluun ja opetusnäytteeseen huhti-toukokuun aikana.  

Palkkaus sijoittuu yliopistojen yleisen työehtosopimuksen opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasolle 6, jolloin kokonaispalkka on 3662-3862 euroa riippuen henkilökohtaisen suoritustason osuudesta.

Hakemusasiakirjoina pyydetään toimittamaan vapaamuotoinen hakemus sekä ansioluettelo. Ne pyydetään lähettämään yhtenä PDF-tiedostona viimeistään 15.3.2018 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun kirjaamoon, teak.kirjaamo(a)uniarts.fi

Lue lisää

MUITA ILMOITUKSIA

SARVin ja UNOn podcast-sarja jatkuu myös vuonna 2018

SARVin ja UNOn podcast-sarja jatkuu myös vuonna 2018. Vuoden ensimmäisessä podcastissa näytelmäkirjailija-dramaturgi Taija Helminen ja teatteritutkija, kriitikko Katri Tanskanen keskustelevat Helmisen näytelmästä Merkkipäivä. Toimittajana Jonni Pantzar, pianossa improvisoi Juhani Valkama.

Podcastin voi kuunnella UNOn sivuilla tai soundcloudissa.


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.