31.08.2017

TINFO-tiedote 24 / 31.8.2017

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

1971

Mikropisto 1971

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turun kaupunginteatteriin lähtee vastavalittujen johtajien Ralf Långbackan ja Kalle Holmbergin messissä kuusi näyttelijää Helsingistä. Kaupungin vaihto estää kalkkeutumisen. Rose-Marie Precht on yksi muuttajista: ”Olen ollut jo kymmenen vuotta yhteen menoon Helsingissä. Teatterin vaihto tuntuu pelkästään jännittävältä. Muutto raikastaa kuin deodorantti. Oikeastaan olisi pitänyt lähteä Helsingistä jo vähän aikaisemmin. --- Naisväelle on ollut aika vähän TV-hommia, joten se ei paljon merkitse, jos tuollaiset satunnaiset tv-keikat jäävätkin pois.” (IS 3.2.1971)

Savonlinnan Oopperajuhlilla esitetään kesällä Merikannon Juha-ooppera, nyt paremmalla onnella kuin vuosi aiemmin, jolloin sade pilasi ensi-iltaa. Ooppera on mielekästä vasta kansantaiteena, pohtii teoksen ohjaaja Kalle Holmberg. ”Vanhoja tulkintaperinteitä on uusittava. Yleisö haluaa oopperaan tullessaan samaistua, mutta oudoille nuo vanhat keinot aiheuttavat vieraantumista. Ihmisille on taattava mahdollisuus illuusioon.” Oopperassa kärsitään eniten koulutuksen puutteesta. Tilanteista tulee naiiveja ja yleisö nauraa.

”Ei käyttöä naisilla”, valittelee Ritva Pipinen Teatteri-lehdessä (5.2.1971). ”Näytelmäkirjailijoiden ja siis näytelmien maailma on tasa-arvottomien naisten ja varsinainen miesten maailma. Ajan edessä pidellään kuvastinta niin paljon vinossa, että naisten naamoja heijastuu jo lukumääräisesti aliedustetusti puhumattakaan nyt siitä, että ne naamat, jotka sitten heijastuvat, ovat yleensä pahemmin ikivanhoja kliseitä kuin peiliin kuvastuvat miehet.” Mitä teatteri voi tehdä asialle. Pipinen kehottaa hyökkäämään näytelmäkirjailijan kimppuun. Enemmän vastuunottoa, näytelmäkirjailijat!

1972

Turussa odotetaan ensi-iltaan Jarkko Laineen esikoisnäytelmää Virtasen Masa. Virtasen Masa kertoo miehestä, josta automaatio tekee työttömän ja jota pidetään liian vanhana uudelleenkoulutettavaksi.

Ossi Räikkä ohjaaja Lauri Kokkosen Ruskie neitsyt -kohunäytelmän kantaesityksen Porin Teatterissa. Näytelmässä sanotaan suomalaisten olleen sotavuosina 1941-44 Itä-Karjalassa miehittäjinä. Useat teatterit esittävät Kokkosen tekstiä.

Erkki Salonen pohtii 30-vuotista taipalettaan juhlivan Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton tulevaisuutta, jossa siintää teatteri-instituutti, laitos ”jossa yhtyvät taidealamme tutkimus, museot, arkistot, kirjastot, keskuskortistot, koulutus, valistustyö ja tiedotustoiminta sekä järjestö- ja muut palvelukeskukset. Ja niiden lisäksi on olemassa Taiteen keskustoimikunta ja lääneissä tehokkaat palvelukeskukset."

Suomalaisen teatterin 100-vuotisjuhlakausi alkaa toukokuussa. Jo koko kevät on mennyt kansanomaisen laulunäytelmän parissa. Svenska Teaternissa on esitetty Vermlantilaisia, Vili Auvisen Tukkijoella on jatkanut suursuosiotaan ja kokee nyt uuden tulemisen Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa on esitetty Teuvo Pakkalan Meripoikia.

Pentti Saarikoskea haastellaan Teatteri-lehdessä (5.9.1972) satavuotiaan suomalaisen teatterin jättämästä henkilökohtaisesta perinnöstä. Saarikoski kertoo olleensa koulupoikana innokas teatterissakävijä, Beckettin Huomenna hän tulee –esityksen jälkeen hän ei juuri ole teatterissa käynyt, eikä syynä ollut esityksen huonous. ”Ehkä halusin itse esiintyä enkä sietänyt katsojan roolia. Minusta oli vastenmielistä olla osa yleisöä.” Juhlavuonna Saarikoski on houkuteltu katsomaan Henkien taistelua Turun kaupunginteatteriin ja Teurastamojen pyhää Johanna Helsingin Kaupunginteatteriin. Saarikoski lupaa tehdä parannuksen ja käydä teatterissa aina kun sää sallii.

1973

Teattereiden ohjelmistoista ja kotimaisesta näytelmästä keskustellaan Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton järjestämässä paneelissa. Pekka Lounelan mielestä teatteri ei voi sanella yhteistyön ehtoja ”mystifioimalla oman olemuksensa järjestämällä sinne kaikenlaista lautakuntaa ja neuvota, lukijaa, näkijää ja kokijaa, jotka eivät kuitenkaan lue eivätkä näe eivätkä koe yhtään mitään. Jouko Turkasta teatterit eivät ole mitenkään erityisen kiinnostuneita uusista kotimaisista näytelmistä: ”Sen takia, jos joku semmoinen hölmö löytyy, joka rupeaa kirjailijoita maanittelemaan kirjoittamaan uutta näytelmää, on hän tavallisesti vaikeassa välikädessä. Missään asiassa ei ole niin paljon asiantuntijoita kuin lausumassa mielipiteitä uudesta kotimaisesta näytelmästä.”

”Veikkaava kansa on teatterin onni”, kiteyttää opetusministeri Marjatta Väänänen.

Työväen Näyttämöiden Liitto vaatii teatteritoimintaa peruskouluun. Liitto jättää kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aholle kirjeen, jossa se esittää, että teatteri- ja muihin kulttuuritapahtumien osallistumiskulut laskettaisiin valtionapuperusteiksi menoiksi. Nyt teatteriin meno on lähes mahdotonta. Peruskoulun säännöksiin sisältyy kielto kerätä oppilailta erillisiä maksuja.

Jyväskylän kaupunginteatteri aloittaa ensimmäisenä suomalaisena laitosteatterina yhteistyön teatteriryhmien kanssa. Penniteatteri kiertää esittämässä Kaarina Helakisan Salakissoja Keski-Suomessa, viiden päivän aikana 15 esitystä.  Kaupunginteatterin johtaja Jotaarkka Pennanen kertoo, ettei yhteistyö ole mikään uusi oivallus: ”Vuosisadan vaihteessa syntyi teattereiden yhteyteen kokeilevia ryhmiä teatterilaboratorioita.--- Meidän ryhmämme eivät ole pelkästään teatterilaboratorioita, vaan ne ovat pieniä ammattiteattereita alusta loppuun. Ne ovat osoittaneet, että teatteripalveluksissa on huomattava aukko, mitä laitosteatterit eivät ole kyenneet täyttämään.” Heikki Mäkelä Penniteatterista tähdentää, ettei teatteriryhmä korvaa tai tee tarpeettomiksi laitosteattereita. Hän muistuttaa, että alueteattereiden ulkopuolelle jää väestöä, jolla on yhtäläinen oikeus kulttuuripalveluihin.

Aiemmin ilmestyneet Mikropistot ja lähdeluettelo

Katso myös Teatterien esityksiä, tapahtumia ja hankkeita juhlavuodelle 2017

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Toivoa täynnä

Viikko on sisältänyt niin paljon esitysten ilmaan heittämiä toivonsiemeniä, ettei sitä tahdo todeksi uskoa. Esitysten väliin jäi innoittunutta peruspuurtoa, tulevien hankkeiden valmistelua, intensiivisiä keskusteluja, skumppaa ja tanssiakin. Mikäs on ollessa, ihmisten ja esitysten kannattelemana! Onnenhanna TINFOssa.

Platonin Valtiossa – Hyvää on…

Meitä oli viitisentoista kansalaista rakentamassa hyvää valtiota. Olimme Kalliossa, torilla, uimahallissa, kirkossa, kirjastossa ja teatterissa. Olimme itse täysivaltaisia, itseohjautuvia tekijöitä, kuorolaisia, yleisöä. Todellisuuden tutkimuskeskuksen teoksen lähtökohtana oli Platonin Valtio. Platonin utopiaan tartuimme mysteerinäytelmänä. Mysteerinäytelmässämme tilat rajautuivat näyttämöiksemme, olimme näkyvillä toisillemme, toistemme katseiden alaisina. Jumalat valvoivat meitä, jotka pienten kirjasten ohjastamina ja rohkaisemina kävimme toimeen, mikrotekoihin.

Miten hyvin Platonin Valtio saatiinkaan istutetuksi yhteisöömme ja arkisiin ympäristöihin! Äkkiä Hakaniemen tori, Kallion kirjasto tai Valtimonteatteri ovat yhtä aikaa tutut ja kohotetut. Meidät saadaan osallistumaan rituaaliin, tuntemaan olomme turvallisiksi, tekemään asioita yhdessä, kurottautumaan yhteisömme jäsenten puoleen. Pystymme asettautumaan, olemaan rauhaisasti hiljaa toistemme kanssa.

Mysteerinäytelmän päättyessä teemme itse näyttämön, meistä tulee protagonisteja. Viimeisestä nelituntisesta sessiosta kaksi tuntia olemme toisiamme varten, rakennamme näyttämön, teemme yhteisen esityksen. Teatteriesityksemme ja koko yhdessä koetun matkan päätämme yhteiseen ateriaan! Jotta tällainen konsepti ja käsikirjoitus voisi toimia, tekijöiltä on vaadittu suunnaton määrä pohjatyötä.

”Me elämme tänään yhdessä, huomisesta ei tiedä, tänään on hyvä päivä elää”

Helsingin Diakonissalaitos viettää 150-vuotisjuhlavuottaan. Tuskin voi kuvitella parempaa kuin korttelijuhla ja esityksellinen korttelitapahtuma Tässä menee raja – laulu unelmien luomisesta (ohjaus ja käsikirjoitus Sirpa Riuttala). Riuttala on vuoden ajan toiminut Diakonissalaitoksen eri yhteisöissä. Siltä pohjalta on syntynyt hengittävä suurteos, Diakonissalaitoksen korttelin eri paikat avautuvat pieninä esityksinä tai tapahtumina. Vaellamme oppaamme johdattamina, kuulemme tarinoita ja kokemuksia, kertojina ja esiintyjinä nähdään huima joukko asukkaita, asiakkaita, teatterintekijöitä, harrastajia, Koiton laulu, HOS Big Band ja naapuribändi.

Yksi rankimmista kokemuksista on matka pimeyteen, kun meidät käsketään pimeään konttiin. Tapahtumamme päättää kuoroteoksen sanat: ”Me elämme tänään yhdessä. Huomisesta ei tiedä. Tänään on hyvä päivä elää.” Ne jäävät minuun resonoimaan.

Ihmisyhteisöllä on toivoa paremmasta

Niin on pakko uskoa. Useat teokset esittävät meille toiveen toisenlaisesta maailmasta verrattuna tuntemaamme moderniin maailmaan. Eikä teoksissa jäädä toiveen asteelle. Meistä tehdään toimijoita, yhteisöllisen hyvän rakentajia ja kannattelijoita.

Toisissa tiloissa -ryhmän Avalokiteshvara Superclustersissa harjoiteltiin yhdessä kosmista myötätuntoa (video harjoitteista), Kaisa Salmen yhteisötaideteos #tekoja kutsuu tekemään hyviä tekoja.

Ei tarvitse olla filosofi tajutakseen, että Aristoteleen yhteisölliset hyveet ovat tehneet voimallista paluuta. Hyvyys, kauneus ja totuus todentuvat tekoina. Tekoja me teemme yhteisönä. Modernismin yksilö ei enää olekaan se, jonka ääni kuuluu ja joka tunkee etualalle.

Affektiivisia katsojasuhteita

Musikaali on lajityyppinä kiehtova. Se tarjoaa mahdollisuuden käsitellä tunteita alitajuisella aistimusten ja affektien tasolla. Voisiko ajatella, että musikaali rakentaa omanlaistaan versiota barokin affektiopista, jonka mukaan musiikilla ilmennetään tunnesisältöjä. Affekti on jotain, jonka on vaikutettava suoraan kuulijaan, niinhän René Descartes asian määritteli kirjoituksessaan Les passions de l'âme (1649).

Tunnetilat ja erilaiset rytmi- ja sävelkuviot ovat yhteydessä toisiinsa. Musikaalit kutsuvat affektis-emotionaaliseen katsomiseen ja tulkintaan ja rakentamaan tunnesuhdetta. Ei sitten ole mikään ihme, että musikaalien ympärille voidaan rakentaa yleisön kulttiosallistumista. On esityksiä, joissa yleisölle tarjoutuu mahdollisuus laulaa yhdessä tai yleisö saapuu niihin ”omassa rooliasussaan”. Musikaalien ympärille syntyy fanikulttuuria.

Mitä syksy tarjoaa? Tarjolla on jukebox-musikaaleja tai musiikkiteatteria, joka rakentuu olemassa olevien musiikkikappaleiden ympärille. Elvis ja Love me Tender (Lahden kaupunginteatteri), Villit vuodet ja Vexi Salmen sanoittamat Suomi-iskelmän hitit (Lappeenrannan kaupunginteatterit), Agents, Rauli Badding Somerjoki ja Jykevää on rakkaus – Agents  musiikkikomedia (Tampereen Työväen Teatteri), Uuno Monosen tangot ja Satumaa (Kouvolan Teatteri). Vetovoimatekijöinä Sting, säveltämässään Viimeisessä laivassa (Turun kaupunginteatteri) tai Almodovarin tuttu elokuva Naisia hermoromahduksen partaalla, josta nähdään Hämeenlinnan kaupunginteatterissa Jeffrey Lanen ja David Yazbekin musikaali. Täällä viritellään nostalgiaa. Mukana on tietenkin vanhoja tuttuja, kotimainen ikisuosikki Tukkijoella (Porin Teatteri) tai Cats (Tampereen Teatteri) tai Peter Pan (Jyväskylän kaupunginteatteri).    

Sitten teoksista alkaa piirtyä esiin toivoa, kutsumusta, rohkeita, peräksiantamattomia selviytyjiä ja oman tiensä kulkijoita. Niin kuin Eva W (Musiikkiteatteri Kapsäkki), nyrkkeilyn maailmanmestarimme, tai Edith Södergran Vierge moderne (Ooppera Skaala), sellaisena minä häntä pidän, ja tähän sarjaan menee Edith Piafkin (Åbo Svenska Teater), samoin tietenkin Billy Elliot (Vaasan kaupunginteatteri) tai Ingvar (Wasa Teater), myös Myrskyluodon Maija (Helsingin kaupunginteatteri). Entä Rakastunut Ryti  (Rauman kaupunginteatteri) tai Onnensirpaleita (Jyväskylän kaupunginteatteri). Toivoa antaa myös yhteisö. Mehiläiskoodissa (Kajaanin kaupunginteatteri) on lupaus paremmasta tulevaisuudesta, jossa me osaamme toimia yhdessä, parvena.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

Kevään 2017 katsojatilastojen keruu

Muistutamme teattereita lähettämään kevään ohjelmistokortin Teatteritilastoja 2017 varten. Kokoamme parhaillaan ammattiteatterien ohjelmistotilastoja 2016/2017.

Vos-teattereiden ohjelmistokortin palautus 31.8.2017 mennessä.

Rahoituslain ulkopuolisten ammattiteatteritoimijoiden ohjelmistokortin palautus 15.9.2017 mennessä.

Tilastointilomakkeet löytyvät myös TINFO-verkkosivuilta

Tiedustelut: TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari(a)tinfo.fi

TINFO kerää vuosittain tilastot maan ammattiteattereiden ja teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien tanssiryhmien ohjelmistoista, katsojista, henkilöstöstä ja taloudesta. Myös lain ulkopuolisilta ryhmiltä kerätään tilastotietoja mahdollisuuksien mukaan.

Katso kaikki teatteritilastoista: www.tinfo.fi/fi/teatteritilastot


Vielä ehdit: TINFO-apuraha näytelmien kääntämiseen ja esitysten tekstittämiseen

TINFO-apurahalla on tästä lähtien hakemusten määräpäivät. Syksyllä 2017 on vielä kaksi hakukierrosta, joista ensimmäiseen tarkoitettujen hakemusten ja liitteiden on oltava meillä viimeistään 8.9.2017.

Hakukriteereihin on lisätty, ettei TINFO-apurahaa voi saada keskeneräisen näytelmäteoksen kääntämiseen ja että apurahaa ei myönnetä käännöshankkeeseen takautuvasti.

Katso TINFO-apurahan hakuohjeet ja -lomake.

Lue myös: TINFO-apurahasta nyt tukea myös esitysten tekstityksille


Teatterilainen, teetkö kansainvälistä yhteistyötä? Kerro siitä meille!

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) välittää mielellään tietoa kansainvälisesti liikkuvista teatterintekijöistä tai hankkeista. Välitämme tietoa ainakin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käytössämme ovat uutiskirjeiden ja verkkosivujen lisäksi sosiaalisen median kanavat. 
 
Tietoja tulevista ulkomaan keikoista tai kansainvälisistä yhteistuotantosuunnitelmista jo ennakkoon voit ilmoittaa osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi. 

Tarjoamme teatterialan ammattilaisille myös neuvontaa, mentorointia ja valmennusta kansainvälisen liikkuvuuden suunnitelmien tekoon. Maanantaiklinikka päivystää säännöllisesti, varaa aikasi räätälöityyn ohjaukseen tai sovi muista muodoista. 

Tutustu kansainvälisen liikkuvuuden palveluihimme.  

Viimeksi kirjoitimme Cilla Backin ohjaajavierailusta Norjassa.  

UUTISIA

Cilla Backin ohjaama Hedda Gabler Ibsenin syntymäkaupungissa 

Urallaan lukuisia Ibsen-sovituksia Suomessa ja muuallakin ohjanneen Cilla Backin uusin Hedda Gabler on juuri tullut ensi-iltaan Skienissä, Norjassa. Henrik Ibsenin (1828-1906) synnyinkaupungin Teater Ibsen toimii Telemarkin alueteatterina, joten esitys tulee kiertämään laajalti eteläistä Norjaa.  

Cilla Back oli aiemmin tehnyt töitä näyttelijänä toimineen Thomas Byen kanssa, joka nyt johtaa Teater Ibseniä. Teatterin vuoden teemaan Makt eli Valta Hedda Gabler istuu oivallisesti. Pääosaa näyttämöllä esittää mm. television Lillehammer-sarjasta tuttu Ida Elise Broch.  

Vuonon rannalla sijaitsevassa Skienissä työskennellessä minulle on nyt auennut täydellisesti, mistä kumpuaa se luonnon voimien kuvailu, jota Ibsenin teksteissä myös esiintyy. Se maaginen aines löytyi kirjailijalle läheltä, sanoo teatteriohjaaja Cilla Back. 

Hedda Gablerin kauniista kotiinpaluusta kirjoittaa mm. Varden-lehti esityksen kritiikissä.

(TINFO 29.8.2017)


Kultakausi-esitys lähtee kiertämään Ruotsia  

Oulun kaupunginteatterin, Kajaanin kaupunginteatterin, Kemin kaupunginteatterin, Norrbottensteaterin ja Riksteaternin yhteistyöproduktio Kultakausi – Strålande tider saa Ruotsin kiertueen ensi-iltansa Tukholmassa 6.9.2017. Kaikkiaan Ruotsissa nähdään 14 esitystä syys- ja lokakuun aikana. 
 
Kultakausi – Strålande tider nähdään Tukholman lisäksi Luulajassa, Haaparannassa, Uumajassa, Jällivaarassa, Södertäljessä, Uddevallassa, Skövdessä, Mariestadissa, Degerforsissa, Köpingissä ja Smedjebakenissa. Suomi100 -juhlavuoden teatteriohjelmistoon kuuluvassa Kultakaudessa puhutaan sekä suomea että ruotsia, joten esitys myös tekstitetään kaksikielisesti.  
 
Kultakaudessa Suomen hallituksen brändityöryhmä on kokoontunut ruotsinlaivalle etsimään eväitä uuteen kansalliseen kukoistukseen. Riehakas komedia luotaa tämän päivän suomalaisuutta rajattomuuksien maailmassa.  
 
Esityksen käsikirjoittajat ovat Jukka Heinänen ja Riku Innamaa yhteistyössä Jani Lohikarin kanssa. 
Esityksen ohjauksesta vastaavat Heinänen ja Innamaa. 

Aiheesta jo aiemmin tehty uutinen.


Väitöstutkimus näyttämöllisen kuvittelun mahdollisuuksista näyttelijän taiteellisessa prosessissa

Millä tavalla kuvittelen, kun kuvittelen näyttämöllisesti? Millainen on luonteeltaan näyttämöllinen mielikuva? Mitä tapahtuu, kun asetan näyttelijänä näyttämöllisen kuvittelun työni keskiöön?

Mikko Bredenberg on kehittänyt taiteellisessa väitöstutkimuksessaan näyttämöllisen kuvittelun fenomenologisesta tarkastelusta ammentavan näyttelijäntekniikan. Tutkimuksessaan Bredenberg kohdistaa huomionsa siihen, miten hänen työskentelynsä näyttelijänä etenee, kun työskentelyn lähtökohtana on näyttämöllinen mielikuva, jonka perustalta aletaan tehdä esitystilaa koskevia materiaalisia ratkaisuja, jolloin näyttelijästä tulee ”näyttämöllepanija” ja tässä mielessä myös ohjaaja. 

Tekemiensä taiteellis-tutkimuksellisten esitysten ja niiden työprosesseihin liittyvien kokemusten tarkastelun avulla Bredenberg hahmottaa näyttämölliseksi mielikuvaksi ja näyttämölliseksi kuvitteluksi kutsumiensa ilmiöiden luonnetta.

Mikko Bredenberg on näyttelijä, tutkija, teatteriohjaaja, esitystaiteilija ja opettaja. Hänen taiteellinen toimintansa käsittää roolitöitä, ohjauksia, käsikirjoittamista, lavastuksia ja töitä esitystaiteen ja nykyteatterin konteksteissa.

--

Teatteritaiteen maisteri Mikko Bredenbergin väitöstutkimus Näyttämöllinen kuvittelu tarkastetaan julkisesti (suomeksi) perjantaina 8. syyskuuta 2017 klo 12 Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6, Helsinki).

Vastaväittäjinä ovat TeT, yliopistonlehtori Tiina Syrjä (Tampereen yliopisto) ja näyttelijä Hannu Kivioja. Kustoksena toimii professori Esa Kirkkopelto.

Lisätietoja Mikko Bredenberg, mikko.bredenberg(a)uniarts.fi

Väitöstiedote kokonaan Teatterikorkeakoulun verkkosivulla.


Taike: Esitystaiteilijat ja nuoret kohtaavat kahdeksalla paikkakunnalla

100 salaisuutta on esitystaiteen työpajojen ja niistä syntyvien esitysten sarja, joka toteutetaan suurten asutuskeskusten ulkopuolella, missä nuoret jäävät yleensä kulttuuritarjonnan katveeseen. Työpajoissa kokeillaan myös etäyhteyden käyttöä taidetoiminnan ohjauksessa.

Projekti haastaa nuoret tuomaan ajatuksiaan näkyväksi ja vaikuttamaan ympäristöönsä esitystaiteen keinoin. Se haastaa myös esitystaiteilijat avaamaan omaa taiteellista ajatteluaan ja näkökulmiaan nuorten suuntaan. Lisäksi 100 salaisuutta kutsuu yleisön ottamaan vastaan uudenlaisia taiteen muotoja ja sisältöjä, ja nuorten maailmankuvaa niiden kautta.

Nuorten ääntä esiintuovan 100 salaisuutta-projektin esitystaiteen työpajojen vetäjiksi valittiin Tuomas Laitinen, Seija-Leena Salo, Anna-Sofia Sysser, Sami Vehmersuo ja Jonna Wikström. Laitinen ohjaa Kannuksella  ja Kaustisella, Salo Kuopiossa ja Lapinlahdella, Sysser Sotkamossa, Vehmersuo Valtimolla ja Wikström Puolangalla sekä Suomussalmella.

Taiteilijoiden vetämät työpajat käynnistyvät lokakuussa ja niiden lähtökohtina ovat nuorten oman äänen ja ajattelun näkyväksi tekeminen esitystaiteen keinoin.

Tuomas Laitinen on ohjaaja, kirjoittaja sekä pedagogi. Hänen erityisosaamisalueensa on katsojan rooli esityksessä ja sitä muokkaavat esitystaiteen osallistavat ja kokemukselliset muodot.

Seija-Leena Salo on teatteri- ja esitystaiteilija, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja tanssi-innostaja. Hän tekee esityksiä sekä teatteritiloihin että epätavallisempiin esitystiloihin, esimerkiksi julkisiin tiloihin.

Anna-Sofia Sysser työskentelee monialaisesti esitystaiteen ja nykytaiteen parissa. Työssään hän käyttää muun muassa kirjoittamista, liikettä, videota ja kuvataiteen keinoja.

Sami Vehmersuon mielenkiinnon kohteena on ihminen itsessään, itseisarvoisena, irti ympäristöstään. Tätä aihetta hän koittanut tarkastella niin nykyteatterin, esitystaiteen, performanssin, videotaiteen kuin musiikin rintamalla.

Jonna Wikström on teatteriohjaaja, esitystaiteilija, käsikirjoittaja ja teatteriopettaja. Esitystaiteessa häntä kiinnostavat toden (dokumentaarisen) ja kuvitteellisen yhdistäminen, fyysinen teatteri, esitykset julkisissa tiloissa ja yleisön upottaminen osaksi esitystä.

100 salaisuutta-projektia toteuttavat yhteistyössä Esitystaiteen keskus (Eskus) ja Taiteen edistämiskeskus (Taike), ja se on osa Taiken lasten- ja nuortenkulttuurin kehittämisohjelmaa sekä Suomen itsenäisyyden juhlavuoden ohjelmaa. Projektia tukee eMaaseutu-hanke.

100 salaisuutta-projektiin haettiin taiteilijoita toukokuussa 2017. Hakemuksia tuli yhteensä 30 kappaletta ja haastatteluun kutsuttiin kahdeksan hakijaa.      

Lisätietoja:

www.100salaisuutta.blogspot.fi

Annamari Karjalainen, toiminnanjohtaja, Esitystaiteen keskus ry, Suvilahti, Kaasutehtaankatu 1/33, Helsinki, p. 045 874 0470, annamari.karjalainen(a)eskus.fi

Laura Arala, lasten- ja nuortenkulttuurin läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus, laura.arala(a)taike.fi

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


Sukupuoli ja tasa-arvo -keskustelutilaisuus | 8.9.2017, Pori  

– Irlantilaiset ja suomalaiset näytelmäkirjailijat kohtaavat

Rakastajat-teatteri ja Uuden näytelmän ohjelma UNO järjestävät osana Lainsuojattomien ohjelmistoa sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä luotaavaan tilaisuuden, jossa aiheesta keskustelevat suomalaiset ja irlantilaiset näytelmäkirjailijat. Keskustelua virittäviä kysymyksiä ovat mm. kuka saa puhua ja mistä, kenen ääni kuullaan näytelmäkirjallisuudessa tällä hetkellä sekä kenellä on varaa ja mahdollisuus kirjoittaa.

Tilaisuudessa keskustelemassa ovat näytelmäkirjailijat E.L. Karhu, Paula Salminen, Elina Snicker, Lian Bell, Nancy Harris ja Deirdre Kinahan.

Pe 8.9.2017 klo 11-14 Kulttuurikulmassa järjestettävä keskustelutilaisuus on suunnattu ensisijaisesti näytelmäkirjailijoille ja teatterin ammattilaisille, mutta se on avoin myös kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuus on englanninkielinen.

Saara Rautavuoma, UNO
p. 050 302 0706
saara(a)teatterikaksipistenolla.fi


Sylvi Symposiumi – Savolaisia sanantaitajia | 9.-10.9.2017, Pieksämäki

Suomi100-juhlavuotena symposiumissa nostetaan esiin ansiokkaita savolaisia sanataiteilijoita. Pieksämäellä syyskuussa järjestettävän tapahtuman tavoitteena on kasvattaa ja ylläpitää kiinnostusta kirjallisuutta ja lukemista kohtaan.

Avauspuheenvuoron käyttää professori emeritus Panu Rajala teemanaan Savo ja universum Aila Meriluoton runoudessa.

FT Minna Maijalan aiheena on suvaitsevainen ja monikulttuurinen Minna Canth. Kirjailija, teatterintekijä Juha Hurme kertoo Otto Mannisen kääntäjän urasta. Osana symposiumin ohjelmaa nähdään myös Hurmeen ohjaama teatteriesitys, J. I. Vatasen Avuttomia.

Kirjailijoiden tilannetta ja aikalaisuutta sadan vuoden takaa pohtii mikkeliläinen kirjailija Mari Mörö otsikolla Ajan ankarat voimat - Joel Lehtonen ja itsenäisyyden alkuvuodet. Kuopiolainen kirjailija Tatu Kokko palauttaa kuulijat nykypäivään alustuksessaan Erilainen tapa kirjoittaa – käsikirjoitus blogissa. Ristiinalaisen kirjailija Helena Wariksen aiheena on fantasiakirjoittaminen.

Onko savolainen sana ja teksti monipuolista käyttökieltä vai juonikasta jallittelua? Tämä selviää kuopiolaisen murrekirjoittaja ja sanataiteilija Olavi Rytkösen puheenvuorosta. Aarne Haapakoski eli Outsider on mukana Poleenin kellariteatterissa kuultavan nostalgisen Pekka Lipposen seikkailu -kuunnelman kautta.

Kirjallisuustapahtuma on teemallisesti jatkoa vuonna 2016 järjestettyyn uudistettuun Sylvi Symposiumiin, jossa käsiteltiin suomalaisia sanataitureita. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Tapahtuma on osa Taiteen edistämiskeskuksen #taideliikuttaa -teemavuoden sisältöä sekä Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017.

Sylvi Symposiumi – Savolaisia sanantaitajia  

Kulttuurikeskus Poleenissa Pieksämäellä 9.-10.9.2017.  

Lisätietoja:

Susanna Kolehmainen                                                                           
kirjallisuuden läänintaiteilija
Taiteen edistämiskeskus, Etelä-Savo
puh. + 358 295 330 924
susanna.kolehmainen(a)taike.fi

Ilkka Seppä
kulttuurituottaja
puh. +358 50 3610 772
ilkka.seppa(a)pty.inet.fi


Luovien alojen rahoituspäivä 19.9.2017, Turku | ilmoittaudu 15.9.2017 mennessä

Taiteen edistämiskeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto järjestävät tiistaina syyskuun 19. päivänä perinteisen Luovien alojen rahoituspäivän.

Ohjelmassa on säätiöiden ja rahoittajien apurahakäytäntöjen esittelyjä ja luennot hyvän hakemuksen kirjoittamisesta sekä oman osaamisen markkinoimisesta. Tilaisuus järjestään Valtion virastotalon audiotoriossa (Itsenäisyydenaukio 2, Turku). Pyydämme ennakkoilmoittautumiset viimeistään perjantaihin 15.9. mennessä.

Ilmoittautuminen ja tarkempi ohjelma


Kansallisteatterin keskustelutilaisuudet syksyllä 2017 | myös Facebook-live

Kansallisteatterin syyskausi on täynnä kiinnostavia ensi-iltoja. Järjestämme niihin liittyen keskustelutilaisuuksia, joissa tekijät yhdessä asiantuntijoiden kanssa keskustelevat esityksistä. Tapahtumiin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös Facebook-livelähetyksinä.

Keskustelut syksyllä 2017

Tekijät esiin! Lavaklubilla klo 17-18

to 7.9. klo 17 Kangastus 38. Ohjaaja Mikaela Hasan ja dramaturgi Michael Baran keskustelevat kirjailija Kjell Westön kanssa Kangastus 38 –teoksesta. Haastattelijana Helena Itkonen.  

ti 12.9. klo 17 Koivu ja tähti. Uutuusnäytelmästä keskustelemassa kirjailija Pirkko Saisio ja ohjaaja Laura Jäntti. Haastattelijana Suna Vuori.

ti 28.11. klo 17 Masennuskomedia. Näytelmän kirjoittajat Jenni Toivoniemi ja Kirsikka Saari sekä esityksen ohjaaja Mari Rantasila ovat Taina Westin haastateltavina.

Tekijätapaaminen Pienellä näyttämöllä

su 27.8. Himo klo 15 ja 19. Mikko Kuustonen haastattelee tekijöitä molempien esitysten jälkeen. Kesto 30 min.

Tekijätapaaminen HAM Helsingin taidemuseossa

ke 27.9. klo 18-18.45 Vanhat mestarit. Ohjaaja Minna Leino ja dramaturgi Jukka-Pekka Pajunen keskustelevat Thomas Bernhardin romaanin pohjalta tehdystä esityksestä. Keskustelun vetäjänä teoksen suomentanut Tarja Roinila.      

Tekijätapaaminen Suuren näyttämön lämpiössä

la 25.11. klo 12 Tippukivitapaus. Uutuusnäytelmän kirjoittanut ja ohjannut Laura Ruohonen on lasten haastateltavana ennen esitystä.

Teemakeskustelu Lavaklubilla klo 17-18

ma 4.9. klo 17 Mestari ja Margarita. Bulgakovin klassikkoromaanista esityksen dramatisoinut ja ohjannut Anne Rautiainen keskustelee professori Pekka Pesosen kanssa. Keskustelun johdattelija Iida Simes.

ti 14.11. klo 17 Pimeä huone. Kirjailija Okko Leo ja ohjaaja Aleksis Meaney keskustelevat uutuusnäytelmästä Harri Virtasen johdattelemina.

Keskustelutilaisuus Omapohjassa

to 12.12. klo 12 olevan Toinen koti -esityksen jälkeen

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


Koneen säätiön apurahat | hakuaika 1.-15.9.2017

Koneen Säätiön vuosittainen apurahojen hakuaika alkaa 1.9. ja päättyy 15.9. klo 16 Suomen aikaa. Apurahaa haetaan apurahahakemusten verkkopalvelussa. 

Apurahaa voi hakea: 

  • tieteelliseen ja/tai taiteelliseen työskentelyyn 
  • tieteellisen ja/tai taiteellisen työn edistämiseen (esimerkiksi alaa kehittävä hanke) 
  • tieteelliseen tutkimukseen ja/tai taiteellisen työhön pohjautuvaan työhön (esimerkiksi tieteen ja taiteen saattaminen erilaisille yleisöille) 
  • muuhun kulttuurityöhön.

Naapuridialogit-teemahaku

Naapuridialogit-teemahaussa kannustamme aloittamaan ja kehittämään erilaisia, tasavertaisia toimintamuotoja tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, kuten järjestöjen, aktivistien ja liikkeiden välillä.  

Tutkimustiedon ohella kannustamme hankkeita tekemään ehdotuksia siitä, miten naapureiden välistä kommunikaatiota, dialogia ja yhteisymmärrystä voisi parantaa. Myös laajemmat erilaisten tahojen dialogisuutta ja konfliktien sovittelua yhteiskunnassa korostavat hankkeet ovat tervetulleita.  

Koneen Säätiön periaatteiden mukaisesti haussa rohkaistaan monitieteiseen tutkimusotteeseen. Säätiö kannustaa taiteellisen ja tutkimuksellisen näkökulman yhdistämiseen. Myös journalistista työtä voidaan tukea yhteishankkeissa.  

Naapuridialogit-teemahaku on osa Koneen Säätiön Suomen muuttuvat naapuruudet -ohjelmaa.  

Apurahaa haetaan Koneen Säätiön vuosittaisessa apurahahaussa. Hakuaika alkaa 1.9. ja päättyy 15.9.2017 klo 16 Suomen aikaa. 

www.koneensaatio.fi

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Call for submissions: Projects for China | deadline 15 Sep 2017

The Chinese company Grand Boat Culture is currently seeking:

  • Shows for a young audience (3 to 9 years old) in theatre, dance, music and multidisciplinary arts
  • Exhibits and interactive activities for a young audience and their families

The shows, exhibits and activities must be in English or without words. The smaller productions (with lighter touring logistics) will be prioritized. However, Grand Boat Culture is open to present larger-scale productions for proposals that seem relevant to them.

The projects will be presented over an approximately three week period, between March 2018 and February 2019, in the cities of Hangzhou and Shanghai (400 to 700 capacity venues), as well as in a third city that is yet to be determined (400 to 1200 capacity venues). Selected shows will be presented in the format of a run of approximately 15 performances.

Kindly send us your material (resumes in English, photos, technical riders, etc.) by email at the following address: fei(a)cinars.org before SEPTEMBER 15th. Concerning your video files, given that several sites are banned in China, such as Google and Facebook, please send your video files by email, or send links to downloadable videos, so that we may be able to forward them to Grand Boat Culture.

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja ja työpajoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Ursa Minorin teatteriryhmät Helsingissä | ilmoittaudu 31.8.2017 mennessä

Ursa Minor -teatterilla alkavat syksyllä uutuutena teatteriryhmät, joissa päästään tutustumaan teatterin tekemisen perusteisiin luovassa ja innostavassa hengessä.  

Kaikissa ryhmissä opettajana toimii Noora Karjalainen ja opetuskielenä on suomalainen viittomakieli.  

Tutustu teatteriryhmiin tarkemmin täällä.

Ilmoittautuminen: 31.8. mennessä 

www.ursaminor.fi

Vuonna 2015 perustettu Ursa Minor on uusi tulokas suomalaisella teatterikentällä. Ursa Minor on vapaa teatteri ja esittävän taiteen osuuskunta, jonka tarkoituksena on tehdä esittävästä taiteesta saavutettavaa ja osallistavaa.

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Viestintäpäällikkö, Taideyliopisto | haku 11.9.2017 mennessä

Haemme nyt Taideyliopistoon osaavaa ja innostavaa viestintäpäällikköä määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 25.9.2017-31.10.2018.

Viestintäpäällikkönä vastaat Sibelius-Akatemian strategisesta ja operatiivisesta viestinnästä. Toimit myös akatemian viestintätiimin esimiehenä. Työssäsi tuet akatemian johtoa ja muuta organisaatiota viestinnän kysymyksissä.

Vastaat tapahtumaviestinnän kehittämisestä koko Taideyliopistossa sekä kehität ja toteutat yliopiston viestintää yhteistyössä yliopiston muun viestintätiimin kanssa.

Tarjoamme mielenkiintoisen ja haasteellisen tehtäväkentän Taideyliopiston uudistuvassa palveluorganisaatiossa. Tehtävä on äitiyslomasijaisuus. Palkkauksessa noudatamme yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaista muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön palkkausjärjestelmää. Tehtävä sijoittuu henkilön kokemuksen mukaan vaativuustasoille 11-12. Kuukausipalkka muodostuu lisäksi henkilökohtaisen suorituksen perusteella.

Pyydämme lähettämään vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen yhtenä pdf-tiedostona osoitteeseen kirjaamo(at)uniarts.fi mahdollisimman pian, viimeistään kuitenkin maanantaina 11.9. klo 8.00 mennessä.

Lisätietoja tehtävästä antaa vastaava viestintäpäällikkö Eveliina Olsson ti 4.9. klo 15-16 tai to 7.9. klo 15-16. puh. +358 505986492

Tarkemmat lisätiedot


Tutkijan toimi, Suomen Ateenan-instituutti | haku 15.9.2017 mennessä

Suomen Ateenan-instituutin tutkijaopettajan toimen ajalle 1.7.2018 – 30.6.2021  

Toimi on suunnattu itsenäisen tutkijanuran alkuvaiheessa olevalle henkilölle, joka on jo osoittanut tutkijankykynsä. Tutkijaopettaja osallistuu instituutin toiminnan toteuttamiseen laaja-alaisesti sekä tekee omaa tieteellistä työtä. Tieteellisen työn alueena tulee kyseeseen kaikki Kreikkaan ja kreikkalaiseen kulttuuriin kohdistuva tutkimus. Tutkijaopettaja vastaa perusopetukseen kuuluvan antiikin Kreikan peruskurssin toteutuksesta ja osallistuu muuhun opetukseen. Tutkijaopettaja osallistuu toiminnan suunnitteluun johtajan kanssa sekä julkaisutoimintaan, harjoittelijoiden työhönohjaukseen, viestintään ja Pohjoismaisen kirjaston toimintaan.

Kyseessä on lähtökohtaisesti post doc -toimi. Tohtorintutkinnon suorittamisesta hakuajan päättyessä ei saisi olla kulunut yli viisi vuotta. Pääpaino on kuitenkin tutkimussuunnitelmassa ja hakijan kokonaisosaamisessa eikä suoritetussa tutkinnossa. Tällöin myös väitöskirjatyön loppuvaiheessa oleva maisteri voi hakea ja tulla valituksi toimeen.

Kielitaitovaatimuksena on hyvä suomen, ruotsin ja englannin kielen taito; kreikan taito on suotava.
Tehtävän menestyksellinen hoito edellyttää sekä oma-aloitteisuutta että hyviä sosiaalisia taitoja kansainvälisessä ja kiivastahtisessa toimintaympäristössä.  

Hakuaika päättyy 15.9.2017 klo 23.59. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään sähköisessä muodossa molempiin ilmoituksen lopussa annettuihin sähköpostiosoitteisiin. Hakemukseen liitetään tutkimussuunnitelma toimikauden ajaksi sekä ansioluettelo. Lisätietoja antaa ja hakemuksia ottaa vastaan säätiön asiamies Manna Satama.  

Yhteystiedot:
satama(a)finninstitute.gr, ateena.asiamies(a)gmail.com
puh. 050 4345523
Suomen Ateenan-instituutin säätiö, Kalliolinnantie 4, 00170 Helsinki


Digitaalisten lavastusmenetelmien lehtori, Aalto-yliopisto | haku 2.10.2017 mennessä

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella on avoinna digitaalisten lavastusmenetelmien lehtorin tehtävä. Tehtävä alkaa helmikuussa 2018 tai sopimuksen mukaan ja se täytetään Aalto-yliopiston lehtorien urajärjestelmän mukaisesti määräaikaisena (5 vuotta) tai vakituisena joko yliopisto-opettajan, (yliopiston)lehtorin tai vanhemman yliopistonlehtorin tasolle. Etsimme tehtävään henkilöä, jolla on vähintään ylempi yliopistotutkinto ja kokemusta alalta. Lisäksi tarpeen ovat muun muassa tehtävän edellyttämät taiteelliset ansiot ja tekniset valmiudet sekä hyvä opetustaito.

Lisätiedot ja hakuohjeet

MUITA ILMOITUKSIA

Teatterikorkeakoulun kirjasto tiedottaa

Teatterikorkeakoulun kirjastossa on luovuttu käteiskassasta elokuusta alkaen, maksut voi hoitaa vain pankki- tai luottokortilla.

Käteismaksu on Taideyliopiston kirjastossa mahdollista vielä Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion toimipisteissä.

Kirjaston asiakkaille halutaan muistuttaa, että myös muut kuin Taideyliopiston henkilökunta ja opiskelijat voivat käyttää kirjastoa omatoimiaukioloaikojen mukaan. Lisätietoa.

Omatoimikirjastossa voi käyttää kirjaston tiloja ja laitteita, lainata ja palauttaa lainoja, sekä noutaa varauksia. 

Omatoimikirjastossa voit

  •     käyttää kirjaston tiloja ja laitteita
  •     käyttää painettuja ja e-aineistoja
  •     lainata ja palauttaa automaatilla
  •     noutaa varauksia
  •     tehdä varauksia ja uusia lainoja omatoimisesti (uniarts.finna.fi tai arsca.linneanet.fi)

Asiakaspalveluaikana voit lisäksi mm.

  •     maksaa maksuja
  •     ostaa kopiokortteja, kasseja yms.
  •     asioida henkilökunnan kanssa
  •     hankkia kirjastokortin

Ehdota vuoden tuottajan ja vuoden produktion palkinnon saajaa

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry jakaa 2500 ¤ taiteen, kulttuurin, liiketoiminnan ja luovan talouden huipputekijöille. Jätä oma ehdotuksesi palkinnonsaajista (vuoden tuottaja & tuotanto) 28.9. mennessä!

Lisätietoa


Jyväskylän Kulttuuritalo Villa Rana etsii kalusteita, tekniikkaa ja kalusteita

Jyväskylän kulttuuritalon tukiyhdistys ry perustaa Jyväskylään vuoden vaihteessa Kulttuuritalo Villa Ranan, johon etsitään nyt esiintymistiloihin tavaraa, tekniikkaa ja kalusteita. Kulttuuritalo Villa Ranassa on kaksi isoa esiintymistilaa/salia, joihin etsimme varustelua.

Mikäli teillä olisi tarjota jotain alla mainittuja tavaroita ota yhteyttä:

  • Katsomo (myös irralliset katsomotuolit)
  • Näyttämötekniikka
  • Tanssimatot
  • Moltonit, paloturvalliset katsomoverhot yms.
  • Lavapalat yms.

Kulttuuritalo Villa Rana Laura-Kaisa Eteläaho, tuottaja puh: 045 231 9246 sähköposti: villa.rana(a)gmail.com


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.