14.09.2017

TINFO-tiedote 26 / 14.9.2017

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MIKROPISTOJA ITSENÄISEN SUOMEN TEATTERIIN

1977

Kulttuurityöntekijäin Liitto pohtii teatterin tulehtumia teatteriseminaarissaan Turussa. Irtisanomiset ja kiinnitykset Turussa, Jyväskylässä ja Raumalla puhuttavat. Erimielisyyttä ja luottamuspulaa johtokuntien ja taiteellisen henkilökunnan välillä on runsaasti. Esko Salminen on huolissaan siitä, että ollaan vaatimassa shamaaniohjaajia ”perkeleitä huutavia Turkkaa ja Holmbergia". Salmisen mielestä tarvittaisiin enemmän toisia huomioon ottavaa herkkäkorvaisuutta.

50. Teatteripäivillä tuuletetaan. Ralf Långbackan mielestä suomalainen teatteri on tasapaksua, harmaata, mielikuvituksetonta. Omaperäisyyttä, johdonmukaista ja loppuunvietyä saadaan hakemalla hakea. Resurssien puute ei käy syyksi: ”näilläkin resursseilla pystyisimme parempaan, jos vaan pystyisimme käyttämään resurssejamme oikein.” Kaiken järkevän suunnittelun tekee mahdottomaksi ”onneton sekatavarakauppa-, voileipäpöytä- ja jokaiselle jotakin -järjestelmä”.

Porin Teatterissa tehdään yhteistyötä kirjailijoiden kanssa. Taiteellinen johtaja Kari Suvalo puhuu ”tehostetusta hoidon yhteistyöstä”: ”Tarkoituksenamme ei ole kirjailijasuhteiden luomisessa ollut se, että saisimme valtakunnallista huomiota osaksemme – vaikka se kieltämättä onkin kannustavaa, vaan koska meillä on oma lehmä ojassa. Yleisö pitää paikallisista aiheista.” Porin Teatterissa nähdään Tapio Parkkisen Pumpulitehtaan Ulla ja Ilpo Tuomarilan Impivaaran patruunat.

1978

Rovaniemen Teatteripäivien näytelmäkirjailijaseminaarissa puhutaan paikallisnäytelmistä. Anneli Pukema puhuu hyljeksityn paikallisnäytelmän puolesta. ”Nykyisessä kielenkäytössämme sana paikallinen on saanut vääristyneen sisällön, sen perusteita ei ole kunnolla harkittu. Vai eikö ole vähintään omituista, että kun Hannu Salama kirjoittaa romaanin helsinkiläisen ravintola Hansan kantakundeista, sitä ei kukaan nimitä paikallisromaaniksi. Mutta kun Kirsti Paltto kirjoittaa näytelmän saamelaisista tai minä Kemin sahatyöläisistä, niin lyödään heti leima paikallisnäytelmä, aluenäytelmä. Miksi?”

Ritva Holmberg ohjaa Uppsalan kaupunginteatterissa Goldonin Paljon melua kurpitsasta. Esitys saa hurmioituneen vastaanoton. ”Lienee lupa sanoa, että nyt on todellinen ohjaaja lopultakin osunut paikalle. Miten tällainen ihme muuten olisi voinut tapahtua”, kirjoittaa Svenska Dagbladetin kriitikko. Sitä ennen Holmberg ohjasi Göteborgin kaupunginteatterissa Gorkin Kesävieraat, jota sitäkin kiiteltiin. Työolosuhteet ovat Holmbergin mukaan meikäläisiä paremmat. Rahasta ei ole puutetta ja harjoituskertoja on tarpeeksi. Kesävierailla oli 99 harjoitusta.

Nukketeatteri Vihreä Omena saa oman teatteritilan. Se muuttaa Eläintarhan huvila 7:ään. Avajaisnäytelmänä nähdään Satu Aarre-Ahtion Suomen Kalle, jonka puolalainen Zygmunt Smandzik ohjaa. Mirjami Skarp suunnittelee nuket ja lavastuksen.

1979

Nimimerkki Ikikauna antaa tuta Teatteri-lehdessä (16.1.1979). Ohjaaja ja dramaturgit ottavat kyllä näytelmäkirjailijalta luulot pois. Ohjaaja tukenaan dramaturgi (jos muilta kiireiltään ehtii) lähinnä lukaisee näytelmän. Keskustelua näytelmästä kirjailijan kanssa vältellään. Näytelmäkirjailija menettää nuoruutensa ja toiveikkuutensa kirjoittaessaan seitsemän tai kahdeksan versiota, ”jotka ohjaaja, dramaturgin avustuksella lukaisee rennosti ja onnellisessa tapauksessa valitsee lopulta ensimmäiseksi lukaistun.” Ensi-iltaan ei näytelmäkirjailijalla enää ole voimia tulla. Jos tulee kiitosta, dramaturgi kertoo erinomaisesta ryhmätyöstä. Jos tulee risuja, on dramaturgin ikävänä velvollisuutena todeta: ”se kirjailijanretale ei tehnyt niin kuin minä käskin!”

 ”Jatkuva jankutus suomalaisen näytelmäkirjallisuuden heikosta tasosta ei voi olla osaltaan johtumatta siitä, että työtä tehdään sivutyönä tai jatkuvassa taloudellisessa puristuksessa ja epävarman huomisen ankeudessa. Kun kriitikot lisäksi terottavat kynänsä jo ennen ensi-iltaa ja etsivät synonyymisanakirjasta yhä uusia negatiivisia ilmaisuja eikä kirjailijalla ole organisaatiota, jonka suojiin kömpisi piiloon edes pahimman löylyn ajaksi, ei tilanne ole kovinkaan innoittava.” Näin kirjoittaa Inkeri Kilpinen näytelmäkirjailijan asemasta.

Veijo Meri puolestaan (31.12.1978) Aamulehdessä: ”Jos näytelmää arvostettaisiin puoliksikaan yhä paljon kuin romaaneja, meillä kirjoitettaisiin paljon hyviä näytelmiä. Näytelmäkirjailija katsotaan lippukarkuriksi. Näytelmää ei lueta ansioksi prosaistille eikä lyyrikollekaan, sen katsotaan olevan haaskausta, fuskaamista. Paine on aikamoinen.”  

Pirkko Saisio (Teatteri-lehti 19.2.1979): ”Ihanteellinen tilanne on mielestäni silloin kun teatteri tilaa näytelmän haluamatta määrittää aihetta. Jos aihe ja ohjaaja ovat selvillä ennen kuin ainoatakaan kohtausta on kirjoitettu, on olemassa vaara, että alkaa kirjoittaa jonkun mieliksi."

MIkropisto 1979

Aiemmin ilmestyneet Mikropistot ja lähdeluettelo

Katso myös Teatterien esityksiä, tapahtumia ja hankkeita juhlavuodelle 2017

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Elinvoimaa alueille!

Aluepolitiikka puhuttaa. Yhden keskustelukimmokkeen antoi Hesarissa Juha Akkanen (30.8.), jonka mielestä alueellinen elvytys yhtä turhaa kuin veden kaivoon kantaminen. Alueen Helsinki-Tampere-Turku sisällä asuu yhä suurempi osa väestä. Kaupungistuminen etenee, eikä vain niin, että maaseudulta tullaan kaupunkiin vaan myös niin, että isot kaupungit syövät pieniä kaupunkeja.

Kaupunkikunnissa on myös niitä, jotka kutistuvat ja väestö on yhä ikääntyneempää eikä tilannetta helppaa yhtään se, että julkiset kulkuyhteydet heikentyvät. Kulttuuriantropologi Matti Sarmela puhuu postlokaalista valtiokulttuurista, jossa vallitsee kehitysuskonto tai kehityskultti. Paluuta paikallisuuteen ei ole. Kulttuurin finalisaatiossa kansallisvaltiot sulautuvat mannervaltioiksi.

Ei tilanteen tällainen tarvitse olla. Olemmeko me juuri näitä Sarmelan kuvaamia kehitysuskonnon sokeita seuraajia. Masentavan fatalismin suossa osui silmiini Tampereen yliopiston hyvä uutinen. Ruotsalainen vakuutusyhtiö on myöntänyt yli miljoona euroa aluekehityksen tutkimukseen. Ruotsalais-suomalais-norjalainen tutkimusryhmä tulee analysoimaan, mitkä tekijät pitkällä aikavälillä vaikuttavat pohjoismaisten alueiden kehitykseen. Miksi siis jotkut alueet kehittyvät paremmin kuin toiset? Miten ottaa entistä paremmin huomioon alueiden erilaiset tarpeet? Tällaisiin kysymyksiin saadaan vastauksia. Professori Markku Sotarauta kertoo, että hankkeessa pohditaan myös rakenteiden ja toimijuuden välistä suhdetta. Mielenkiintoista! Tästä kaikesta saattaa olla apua myös kulttuurin alueelliselle kehittämiselle.

Minua aluepolitiikka askarruttaa eikä jätä rauhaan. Etelän variksena lähden jälleen pian pohjoiseen, katsomaan teatteria Rovaniemellä ja Kajaanissa. Tällä keikalla jää valitettavasti Kemi väliin. Tästä enemmän myöhemmin. Niin, ja Kaakkois-Suomikin odottaa. Tunnen pakottavaa tarvetta. Omatunto kolkuttaa.

KATSOS! suomalaista nukketeatteria Ranskassa

Marja Nykänen on yksi meidän kansainvälisistä nukketeatteritaiteilijoistamme. Nykänen hakeutui opiskelemaan Ranskaan, yhteen nukketeatterikoulutuksen kovista ytimistä, opiskeli vietnamilaista vesinukketeatteria, perusti Ranskaan oman ryhmänsä Théâtre d'Illusian ja järjestää nyt KATSOS!-festivaalin 16.-23.9.2017 Maailman nukketeatterifestivaalin kainalossa. Festivaalilla nähdään kahdeksan suomalaista nukke-esitystä, Tehdasteatterilta, Ofelia ja Pikkukulkurilta, Laura Sillanpäältä, Liikutukselta, Le Royal Joutavalta, Kalteva co:lta ja Livsmedeliltä sekä Nykäsen ryhmältä, Théâtre d´Illusialta.

Marja Nykäsen taiteilija-tuottaja-kuraattoriutta voi vain ihailla. Teatteri liikkuu parhaiten juuri hänen kaltaistensa taiteilijoiden varassa. Teatterin kansainvälisen liikkuvuuden ekosysteemi on pitkälti juuri tämänkaltainen. Tarvitaan Nykäsen kaltaisia kansainvälisesti taiteellisesti katu-uskottavia tuottaja-kuraattoreita.

Sen tiedän, että helppoa ei ole. Minimaalinen tuki ja näkyvyys Suomessa. Haloo! Minusta merkittävää, että suomalainen nukketeatteri näkyy näin laajasti festivaalilla. Onnittelut ja kestävyyttä!

Ikuisesti eläköön ylevä lajimme! Eläköön lajimme! Eläköön lähikosketus!

Viimeiseen viikkoon on osunut katsomiskokemuksia, joista ei voi olla kuin nöyrän kiitollinen ja onnellinen. Ajattelen nyt Vanhoja mestareita, ajattelen Amor Fatia, ajattelen Kikka Fan Clubia.

On suuresti etuoikeutettua istua parin kolmen metrin päässä kolmesta mestarinäyttelijästä Hannu-Pekka Björkmanista, Markku Maalismaasta ja Hannu Kiviojasta Vanhoissa mestareissa. Katsoa ja kuunnella – aistia  kokonaisvaltaisesti – miten näyttelijä soittaa instrumenttiaan absoluuttisella suvereniteetillä, metronomintarkasti, artikuloi Bernhardin vimmaista pakkomielteistä katkeamatonta ajatuksenvirtaa niin, että ajatus ei harhaudu vaan piirtyy esiin kylmänä, kirkkaana kuin vesi. Tässä minimalistisessa kaikesta turhasta poiskuoritussa ilmaisussa näyttelijällä on käytössään oma puhuva päänsä, sanat, suhde toiseen puhuvaan päähän ja omat pakkomielteis-neuroottiset pikkuliikkeensä ja jälleen suhteessa toiseen. Ja miten nämä näyttelijät instrumenttiaan soittavatkaan. Bachia kolmelle näyttelijälle!

Työryhmälähtöinen Amor Fati Kiasma-teatterissa on pieni helmi. Samoin se antaa katsojalle mahdollisuuden tulla esiintyjiä lähelle Kiasmassa yksinkertaisen näyttämökorokkeen äärelle todistamaan kohtalon kovin koettelemaa Bradia ja hänen kamppailuaan parin sadan savikilon kanssa. Tämä on myönteisessä mielessä ankara esitys. Se ei siedä yhtään turhaa esittävää (turhaa, itseään esille tuovaa) elettä, ei sentimentaalisuutta, ei itsetyytyväistä keekoilua. Siitä voisi tulla myötähäpeää synnyttävä kokemus, jossa esitys ja esittäminen näyttäytyvät kaikessa teennäisyydessään. Mutta ei ei! Kaikkea muuta! Tässä mennään melkoisille leveleille ja syvänauramiseen! Samuli Niittymäen kaltaista metafyysistä groteskia ja näyttelijäntyön materiaalisuutta näkee aika harvoin. Hitto, saviterapiaa peliin. Kaikki litkuttamaan suuren möhkäleen kanssa.

Kikka Fan Club Teatteri Jurkassa on pirullisen älykäs teksti ja esitys. Se tulee paljastaneeksi järkyttävän määrän sukupuolittuneita, kontrolloivia valtarakenteita, misogyniaa, monimuotoisiin/poikkeaviin naisrepresentaatioihin kohdistuvaa ylen- ja ohikatsetta.  Se naurattaa, se itkettää ja liikuttaa – ja vihastuttaa! Tämä kunnianosoitus Kikalle nojaa esiintyjään, muuta ei voi olla. Marilynimaisella Pia Anderssonilla on käsittämätön määrä sellaista vilpittömyyttä, avoimuutta, haavoittuvuutta yhdistyneenä seksuaalisuuteen, joka tekee Kikka Fan Clubista juuri sen kunnianosoituksen ja antaa arvonpalautuksen.

Itsenäisyyden juhlavuoden ylitse

Teatterissa Avoimissa katsotaan jo ohitse itsenäisyyden juhlavuoden ja mennään mikrotasolle suomalaiseen luokka- ja naishistoriaan ja sisällissotaan. Erottaja 1917-1918 tekee sen hienosti ja ihmisenkokoisesti näkökulmahenkilönään nuori tyttö, maalta Helsinkiin herrasväelle palvelijaksi tuleva Ida Redsven. Esitys vilauttaa unelmaa ja toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Kahden ajan ristivalotuksessa se näyttää prosessin, jossa unelmat murskataan ja murskautuvat.

Nuori Redsven tuomitaan kuolemaan. ”Mitä minusta olisi voinut tulla?” Tämä Redsvenin kysymys ja katse suuntautuu meihin. Ei patetiaa, ei vihaa. Maija Andersson Idana ja muut näyttelijät sen tekevät. Ovat läsnä tavoittelemassa parempaa kukin omasta asemastaan käsin, tuovat ristiääniä, musisoivat (hieno Suvi Isotalon musiikki). Ehkä järisyttävimpänä koin se, miten nainen oli kaksinkertaisesti toisen luokan kansalainen, myös luokkansa sisällä se alempi. Tämän esitys näyttää ja kasvattaa ymmärrystäni.  

Muistutus ihmisoikeuksista

Ihmisoikeuksien julistuksen voisi kai meilläkin lukea ja esittää. Ehkä samaa tarvittaisiin myös perustuslaista.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

TINFO PALVELEE

TINFO-apuraha käännöstyöhön | vuoden viimeiset hakemukset 1.12.2017 mennessä   

TINFO-apurahalla tuetaan suomalaisten näytelmien kääntämistä muille kielille. Apurahasta päättävä raati painottaa näytelmän esittämistä ulkomailla. Kuluvana vuonna tukea on voitu myöntää myös esitysten tekstityksen käännöstyölle. 
 
Hakemusten ja liitteiden on oltava meillä viimeistään 1.12.2017. Tämä on TINFO-apurahan neljäs ja viimeinen hakukierros tänä vuonna. 

Hakiessa on huomioitava, että TINFO-apurahaa ei myönnetä käännöshankkeeseen takautuvasti eikä keskeneräisen näytelmäteoksen kääntämiseen. 

Katso TINFO-apurahan hakuohjeet ja -lomake.  

Lue myös: TINFO-apurahasta nyt tukea myös esitysten tekstityksille


Loppuunmyynti: viimeiset Teatterilaisen muistikirja ja kalenterit myydään nyt

Teatterilaisen muistikirjaa ja kalenteria ei enää ensi vuodelle valmisteta. Sähköiseen aikaan siirtyminen on tehnyt painetun aineiston kysynnästä yhä vähäisempää, niin kävi myös Teatterilaisen muistikirja ja kalenterille.

Loput vuoden 2017 muistikirjat myydään nyt, katso TINFO-verkkokaupasta.

Kiitos kaikille Teatterilaisen muistikirjaa ja kalenteria vuosien varrella tilanneille!  

Tiedustelut: tinfo(a)tinfo.fi


Kevään 2017 katsojatilastojen keruu

Muistutamme teattereita lähettämään kevään ohjelmistokortin Teatteritilastoja 2017 varten. Kokoamme parhaillaan ammattiteatterien ohjelmistotilastoja 2016/2017.

Vos-teattereiden ohjelmistokortin palautus 31.8.2017 mennessä.

Rahoituslain ulkopuolisten ammattiteatteritoimijoiden ohjelmistokortin palautus 15.9.2017 mennessä.

Tilastointilomakkeet löytyvät myös TINFO-verkkosivuilta

Tiedustelut: TINFO / tilastonlaatija Piia Volmari, piia.volmari(a)tinfo.fi

TINFO kerää vuosittain tilastot maan ammattiteattereiden ja teatteri- ja orkesterilain piirissä olevien tanssiryhmien ohjelmistoista, katsojista, henkilöstöstä ja taloudesta. Myös lain ulkopuolisilta ryhmiltä kerätään tilastotietoja mahdollisuuksien mukaan.

Katso kaikki teatteritilastoista: www.tinfo.fi/fi/teatteritilastot

UUTISIA

Kaiken keskus vierailee MONO-festivaalilla Ruotsissa  

Esittävien taiteiden tuotanto-organisaatio Kaiken keskus vierailee MONO-festivaalilla Ruotsissa la 16.9.2017 teoksella Aisticocktailbaari, jota on aiemmin esitetty mm. Turun kulttuuripääkaupungin, Oulun Juhlaviikkojen ja Flow Festivalin ohjelmistoissa. Aisticocktailbaari oli myös osa esitystaiteen tuotantotalo Mad House Helsingille toteutettua Superolennot-teoskokonaisuutta, jolloin mocktailien suunnittelusta vastasivat 13-17 -vuotiaat nuoret.  

Teoksen konseptista vastaa kollektiivisesti Kaiken keskus. MONO:ssa nähtävän version on sovittanut festivaalille näyttelijä, tanssija, esitystaiteilija ja tohtoriopiskelija Sami Henrik Haapala ja siinä esiintyy Sami Henrik Haapala, tanssija Laura Sorvari sekä festivaalin taiteellinen johtaja, englantilainen performanssitaiteilija Tim Bishop.

MONO on Ruotsin ainoa festivaali, joka on keskittynyt yhdelle ihmiselle kerrallaan esitettäviin esityksiin. Se järjestetään nyt toista kertaa ja festivaalilla esiintyy Kaiken keskuksen lisäksi myös mm. tanskalainen Cantabile 2

www.monofestival.se


Viisi Lea-palkinnon finalistia selvillä

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n raati on valinnut viisi finalistia edellisen vuoden kotimaisten kantaesitysten joukosta.

Kilpailuun lähetettiin 24 vuonna 2016 kantaesitettyä tekstiä. Tämä on jyrkkä pudotus edellisen palkintokierroksen n. 60 tekstistä. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on erittäin huolissaan kotimaisen uuden draaman asemasta teatterikentällä.

Lea-palkinnon finalistit ovat: 

Juha Jokela: Sumu

”Näytelmäkirjailija nostaa kissan pöydälle. Iso poliittinen aihe, jota Jokela uskaltaa rohkeasti käsitellä. Mestarin työtä. Selkeä kysymyksenasettelu: miten suhtautuvat toisiinsa bisnes ja moraali? Miten paljon voi antaa periksi luopumatta periaatteistaan?”

Veikko Nuutinen: Pasi was here

”Vakavasta asiasta kirjoitettu tuore ja mukaansatempaava teksti. Ihmisille on syrjäisemmillä seuduilla käynyt kuin taloille, jotka jäävät käsiin, vailla arvoa. Mitään pelkäämätön, rento ja rakastettava teksti, joka saa nauramaan ja joka juhlii näyttämöllä.  Huikea loppukohtaus; ihan kunkku.”

Sirkku Peltola: Tyttö ja varis

”Kokeneen kirjailijan hiottu timantti, ehyt ja koskettava. Ajankohtainen kuva Suomesta. Teemat hyvin tarjoiltuna: yksinäisyys, työttömyys, perheiden hajoaminen, maahanmuuttajat. Hyvää näyteltävää myös vanhemmille naisille.”

Milja Sarkola: Allt som sägs

”Sarkolalla on kyky näyttää pienen ikkunan kautta suuri maisema. Puhuu nuoren naisen kehittymisestä, kasvukivuista ja hämmennyksestä kahdella kielellä, sortumatta tavanomaisuuksiin. Kysyy ja jättää vastaamisen katsojalle.”

Saara Turunen: Tavallisuuden aave

”Hieno suomalaisen ydinperheen kuvaus. Turunen on suomalaisen perheen mielenmaiseman tarkka piirtäjä. Hän operoi kuvilla ja luo tiheää näyttämökieltä, joka jättää paljon tilaa kokijalle. Hyvin omintakeinen teksti.

Voittaja julistetaan Lahden kaupunginteatterissa tammikuun alussa järjestettävässä lukudraama-tapahtumassa, jossa esitetään otteita kolmesta Lea-palkinnon finalistitekstistä. Luettavat tekstit julkistetaan myöhemmin tänä vuonna.

Lea-palkinnon saajan valitsevat tänä vuonna näyttelijä Kaija Pakarinen ja kirjailija, teatteritaiteen maisteri Siri Kolu. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry on jakanut Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle tekstin, ei siitä tehdyn esityksen perusteella. Lea-palkinnon rahallinen arvo on 5 000 euroa.

Lisätietoja

Jukka Asikainen / Suomen Näytelmäkirjailijat ja  Käsikirjoittajat ry, jukka.asikainen(a)sunklo.fi  / 040 838 6675


Koululaisoopperalle kansainvälinen palkinto

Ihmepoika A on valittu vuoden 2017 parhaaksi oopperaksi kansainvälisessä Young Audiences Music Awards (YAMawards) -kilpailussa. Kilpailussa palkitaan parhaita esimerkkejä oopperatalojen viimeisimmistä projekteista nuorten ja lasten kanssa. 

Tuomaristo painotti valinnassaan esityksen musiikillista ja taiteellista tasoa, lavastusta, nuorten esiintyjien taitoja, yleisön ja esiintyjien välistä kommunikaatiota sekä esityksen merkityksellisyyttä nuorille katsojille. YAMawards järjestettiin tänä syksynä 8. kerran. Mukana kilpailussa oli 60 teosta ja 17 maata.  

Ihmepoika A sai kantaesityksensä Kansallisoopperan Alminsalissa huhtikuussa 2017. Koululaisooppera syntyy alakouluoppilaiden ja oopperan ammattilaisten yhteistyönä. Rap-artisti Karri Miettisen eli Palefacen kirjoittama ja Timo Hietalan säveltämä ooppera kiertää syksystä 2017 alkaen jopa 80 koulussa ympäri Suomen. Ihmepoika A on järjestyksessään jo seitsemäs Kansallisoopperan tilaama koululaisooppera. 

Oopperaa ammattilaisten kanssa 

Koululaisoopperan valmisteluvaiheessa 40–60 oppilaan ryhmä perehtyy opettajansa johdolla teoksen musiikkiin, roolihahmoihin ja aiheeseen sekä opettelee näyttämöilmaisua. Teoksen aihepiiriin perehdytään eri oppiaineissa Oopperalta saadun materiaalipaketin avulla. Ennen esitystä ohjaaja ja pianisti vierailevat koululla harjoittamassa musiikkia ja ohjausta. Esityspäivänä teos esitetään koulutovereille ja perheille pukujen, maskeerauksen ja lavastuksen kanssa.  

Lisätietoja: viestintäsuunnittelija Petra Rönkä, p. 09 4030 2320, petra.ronka(a)opera.fi


Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöhanke juurtuu Jakomäkeen

Helsingin Kaupunginteatterin kolmivuotinen projekti Pääroolissa Jakomäki on aloittanut toimintansa Jakomäen alueella tammikuusta 2016 ja toimii aktiivisesti alueella jo toista vuotta. Projektin myötä Jakomäkeen on perustettu oma aikuisten teatteriryhmä. Esityksen Sydän paikallaan – Kiertomatka Jakomäen ytimeen ensiesitys tapahtuu 16.9.2017 Jakomäessä ulkotiloissa.  Näytelmä on kirjoitettu Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyöprojektiin kuuluvien jakomäkeläisten ryhmien tuottaman teksti- ja ideamateriaalin pohjalta.

Pääroolissa Jakomäki -hanke huipentuu toukokuussa 2018, jolloin ensi-iltansa saa jakomäkeläisten toteuttama Jakis-musikaali. Teatterihanke toimii aktiivisessa yhteistyössä Pohjois-Helsingin Bändikoulun kanssa.
 
Hanke on yksi Helsingin kaupungin Helsingin malli -hankkeista, jonka tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa ja jossa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.

Lisätiedot Pääroolissa Jakomäki -hankkeesta ja esityksestä: Jenny Jumppanen, yleisötyöntekijä, Helsingin Kaupunginteatteri, paaroolissajakomaki(a)hkt.fi, 0406529932


Turun Kaupunginteatteri palasi jokirantaan

Turun Kaupunginteatteri on asettunut takaisin Aurajoen rannan teatteritaloon kolmen evakkovuoden jälkeen. Modernin repertuaariteatterin tarpeita vastaavaksi peruskorjattu teatteritalo avataan Stingin säveltämän Viimeinen laiva -musikaalin Euroopan ensi-illalla. Pikkukaupungin telakalle sijoittuva musikaali istuu erinomaisesti Turkuun, kuten esityksen ohjannut Mikko Kouki kertoo:

"Musikaalin tarina hiljenevästä telakasta olisi voinut tapahtua myös Turussa, jossa laivojen rakentamisella on pitkät perinteet. Teatteritalokin sijaitsee entisellä Aurajoen sataman tontilla ja talon arkkitehtisuunnitelman nimi oli aikanaan Teatterilaiva. Tiesin heti nähtyäni Viimeisen laivan Broadwaylla, että haluan tuoda tämän musikaalin Turkuun."

Turun Kaupunginjohtaja Aleksi Randell pitää Aurajoen kansallismaiseman kannalta merkittävänä, että vuonna 1962 rakennettu teatteritalo on viimein uudistettu arvoiseensa asuun. Randell uskoo, että uudistetuissa puitteissa nähdään jatkossakin vaikuttavia esityksiä:

”Nyt peruskorjatun kaupunginteatterin tekniikaltaan huippumodernit ja yleisöystävälliset tilat nostavat Turun suoraan Suomen teatterikaupunkien kärkeen. Meillä on lupa odottaa suuria kulttuurielämyksiä tulevina vuosina.”

Kiinteistö Oy Turun Kaupunginteatterin hallituksen puheenjohtaja Jaakko Laaksonen toteaa myös peruskorjauksen ja laajennuksen tuoneen rakennuksen tähän päivään.

"Yleisölle näkyvimmät muutokset ovat laajennusosaan perustettu uusi näyttämö ja lämpiötilojen päivitys. Lisäksi rakennettiin takanäyttämö. Peruskorjauksen lähtökohtana oli säilyttää kaupunkikuvassa vanhat tutut tuntomerkit, kuten maamerkkinä toimiva näyttämötorni, mutta nykyaikaan päivitettynä."

Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtaja Arto Valkama vahvistaa, että teatteritalo tarjoaa nyt erinomaiset puitteet paitsi teatterin tekemiseen, myös esityksistä nauttimiseen:

”Tuotantotilat vastaavat tämän päivän teatterityön vaatimuksia ja esitystiloissa on huipputason teatteritekniikka. Esitysten lisäksi talossa tapahtuu muutakin: lipunoston yhteydessä voi istahtaa Lippis-kahvilaan tai lounastaa ravintola Kivessä. Ennen teatteriesitystä voi illallisen ohessa ihailla Turun kauneinta maisemaa teatterin ylälämpiöstä.”

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Emmi Kantonen, verkko- ja viestintäkoordinaattori
050 400 2766 / emmi.kantonen(a)turku.fi

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia


Muuttoliike-festivaali | 19.9.-1.10.2017, Helsinki

Muuttoliike-festivaali on Huopalahden Asematilassa, osoitteessa Kylätie 25 A, 00320 Helsinki 19.9.-1.10.2017 toteutuva taidetapahtumien sarja. Hulluudesta kulttuuriin on syntynyt kokonaisuus, jossa elämyksellisyyttä kunnioitetaan ja yksinpuurtamista kaihdetaan. Festivaalin ohjelmisto on päivittyvä, joten jos haluat osallistua kaikille avoimen taidepläjäyksen tuottamiseen, ota yhteyttä. Mervi Leivo, 045 357 9354, mervimarja(a)gmail.com

Lisätietoja osoitteessa:  

www.facebook.com/kiviakka

www.facebook.com/moppiset


Valosuunnittelun kirjoituskokoelman julkaisutilaisuus | 20.9.2017, Helsinki

Valosuunnittelun koulutus aloitettiin Teatterikorkeakoulussa vuonna 1986. Siitä asti teatteritaiteen maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman opetus on ollut sekä taiteelliseen että tekniseen osaamiseen keskittyvää ja opiskelijoiden taiteilijaidentiteettiä tukevaa. Aikansa rohkea avaus vaikutti syvästi suomalaiseen esittävien taiteiden kenttään; taiteelliset työryhmät ovat saaneet uudenlaisia osaajia – taiteilijoita, ajattelijoita, suunnittelijoita ja toteuttajia, jotka osallistuvat kokonaistaideteosten luomiseen. Kirjoituskokoelma Avauskulmia – Kirjoituksia valosuunnittelusta valottaa  valosuunnittelun tai sen koulutuksen historiaa sekä valosuunnittelijoiden työskentelyä, identiteettiä ja siihen liittyviä tekijyyden määrittelyitä. Lisäksi pureudutaan visuaalisen havainnon, läpinäkyvyyden käsitteen ja teknologiasuhteen kysymyksiin. Kirjoituskokoelma juhlistaa osaltaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun valosuunnittelun koulutuksen 30-vuotista taivalta.

Tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan kirjan tekijöiden kanssa keskiviikkona 20.9.2017 klo 17.30 Teatterikorkeakoulun kirjastopihalle (Haapaniemenkatu 6)!


Kiertoliike 2017 | 6.-7.10.2017, Turku

Kiertoliike 2017 – fuck the pysyvyys! Väliaikaisten yhteisöjen sietämätön keveys.

Kiertoliike 2017 tanssin kentän valtakunnallisen ammattilaisfoorumin järjestävät Tanssin talo ja Läntinen tanssin aluekeskus yhteistyössä tanssin aluekeskusten kanssa. Kiertoliike 2017 järjestetään 6.-7. lokakuuta Turussa New Performance Turku Festivalin yhteydessä. Teemana on Kiertoliike 2017 – fuck the pysyvyys! Väliaikaisten yhteisöjen sietämätön keveys. 

Kiertoliike 2017 -tapahtuman ohjelma on rakennettu niin, että aikaa ja tilaa on jätetty erityisesti keskustelulle, osallistumiselle ja kohtaamiselle. Virtuaalisuuden sijaan Kiertoliike 2017:ssa ollaan läsnä ja paikalla. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna New Performance Turku Festivalin yhteydessä, joten itse ohjelmakin on tällä kertaa tietoisesti muodoltaan performatiivinen. 

Ota aikaa, hengitä, valitse mieluisa paikka tilassa ja liity muiden seuraan. Ota lasillinen ja purtavaa. Mikä on mielimaisemasi tai missä maisemassa haluaisit olla – asetu siihen ja anna Kiertoliikkeen viedä sinut kohti uusia tuulia ja ajatuksia. Millaisia yhteisöjä sinä haluat rakentaa? 
 
Ohjelmassa on myös muun muassa Kissat pöydälle, PRKL! -väittelyklubi, performanssikävely, Maija Hirvasen esitysluento taiteesta ja rakkaudesta sekä tietenkin hyvät bileet! 

Lue lisää


Havahtumisia-tutkimussymposium | 12.-13.10.2017, Helsinki

Hollo-Instituutin 7. vuosittainen tutkimussymposium 
Havahtumisia – Taidekasvatuksen tulevaisuuden suuntia viitoittamassa 
12.-13. lokakuuta 2017 
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa 

Symposiumissa on tavoitteena tarkastella taidekasvatusta mahdollisuutena vaihtoehtoisiin tulevaisuuden näkymiin, joissa erityisesti osallistuminen ja osallisuus sekä yhteisöllisyys ja yhteisyys tuottavat uudenlaista kulttuurista ja yhteiskunnallista toimijuutta. 

Tapahtumassa kysytään, miten ja millä ehdoilla taidekasvatus voi vaalia demokratiaa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, sivistystä ja kestävää elämäntapaa. Voisiko taidekasvatus toimia aktiivisemmin yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä ja tuottaa luovia ratkaisuja nykyajan visaisiin ongelmiin ja tulevaisuuden haasteisiin?

Symposiumin kielet ovat suomi ja englanti. 

Tieteellisten seurain valtuuskunta on tukenut Hollo-symposiumia.

Kutsutut luennoitsijat: 

  • Charles Garoian, Professor of Art Education, Penn State University (Abstrakti)
  • Sruti Bala, Assistant Professor in Theatre and Performance Studies, University of Amsterdam (Abstrakti)

Järjestäjät: 

Hollo-Instituutti 
Taideyliopisto 
ArtsEqual, The Arts as Public Service: Strategic Steps towards Equality

Linkki ilmoittautumiseen ja ohjelmaluonnokseen sekä muuta tietoa


DuvTeatern: Min historia -seminaari | 28.-29.11.2017, Helsinki

Seminaari, joka tutkii taiteen, historian ja kehitysvammaisuuden yhteyksiä
   
AIKA: 28.–29. marraskuuta 2017
PAIKKA: G18, Yrjönkatu 18, Helsinki
   
Tule mukaan tutkimusmatkalle historiaan ja taiteeseen! Tutkimme yhdessä taiteilijoiden ja tutkijoiden kanssa, mitä tiedämme omasta historiastamme, miten siitä kerrotaan ja mikä merkitys sillä on.
 
Tarkastelemme, millaisia tarinoita voidaan kertoa taiteen avulla ja miten taiteella voidaan vaikuttaa siihen, ketkä muistetaan ja mistä.
   
Seminaari on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, yhtä hyvin kehitysvammaisille ihmisille kuin muillekin.
   
Ohjelma sisältää luentoja, työpajoja ja keskusteluja, DuvTeaternin lyhyitä esityksiä ja juhlan. Lopullinen ohjelma julkaistaan lokakuun alussa. Voit ilmoittautua seminaariin silloin. Mutta jo nyt voit mennä DuvTeaternin verkkosivulle ja ilmoittaa, että olet kiinnostunut seminaarista. Osoite on: www.duvteatern.fi/minhistoria Tällöin saat tietoa seminaarista suoraan sähköpostiisi.
   
Seminaarin pääkieli on ruotsi, joten olisi hyvä, jos ymmärrät puhuttua tai kirjoitettua ruotsia. Jos puhut mieluummin suomea tai englantia, sekin sopii. Käännämme tarvittaessa puheesi ruotsiksi. Seminaari myös kirjoitustulkataan.

Tilat ovat esteettömiä pyörätuolin käyttäjille.
  
www.duvteatern.fi

info(a)duvteatern.fi


Viirus 30 vuotta: näyttely ja muita tapahtumia 

Teatteri Viirus on muuttanut Jätkäsaareen Suomen uusimpaan teatteritaloon ja juhlii syksyllä 30 vuotista taivaltaan. Uusien tilojen myötä teatterin toiminta ja ohjelmisto laajenee merkittävästi. 

Jätkäsaaren Viirus sijaitsee osoitteessa Välimerenkatu 14 ja se koostuu Suuren salista, kahdesta studiotilasta, Amfiteatterista, Harjoitussalista ja erityisesti klubikäyttöön soveltuvasta Galleria-tilasta. Viiruksen omien tuotantojen ja yhteistuotantojen lisäksi teatteri isännöi myös useita vierailuesityksiä, festivaaleja ja muita tapahtumia.

Viirus 30 vuotta -näyttelyn avajaiset ovat 15. syyskuuta kello 17 teatterin Galleria-tilassa. Näyttely esittelee rinnakkain Viiruksen 30-vuotista historiaa, sekä maailman, suomalaisen yhteiskunnan ja kaupunki- ja kulttuurielämän muutosta. Kokonaisuuden kuraattorina toimii toimittaja Janne Strang. Näyttely on avoinna 8. lokakuuta asti talon aukioloaikojen ja tapahtumien mukaan.

Juhlatuotanto Mästaren och Margarita (Saatana saapuu Moskovaan) saa ensi-iltansa 29. syyskuuta ja esityskausi jatkuu 9. joulukuuta asti.  

Viiruksen oman ensemblen lisäksi näyttämöllä nähdään teatterin perustajajäsen Robert Enckell, useissa teatterin tuotannoissa nähty Tobias Zilliacus, sekä Minna Haapkylä, joka tunnetaan lukuisista elokuva-, televisio- ja teatterirooleistaan.

www.viirus.fi

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


Ponnistusapuraha, Koneen säätiö | haku 15.9.2017 mennessä

Suunnitteletko jotain suurta? Usein ison idean toteuttaminen vaatii kunnon valmistelua. Siihen taas tarvitaan aikaa ja ehkä vähän rahaakin. Tässä tulee avuksi ponnistusapuraha, jota voit hakea Koneen Säätiön apurahahaussa perjantaihin 15.9.2017 klo 16 asti. 

Ponnistusapuraha on tarkoitettu yksilöille ja työryhmille hankkeiden valmisteluun enimmillään kuuden kuukauden ajaksi. 

Koneen Säätiön yliasiamies Anna Talasniemi kertoo mikä on ponnistusraha.

www.koneensaatio.fi


Luovaa osaamista. Valtakunnallinen ESR-haku | haku 30.11.2017 mennessä

Tavoitteena on luovan osaamisen parempi hyödyntäminen kasvu- ja rakennemuutosaloilla toimivissa yrityksissä ja liike-elämässä, oppilaitoksissa ja julkisella sektorilla. Lue lisää.

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Vierailuesityshaku, Viirus | haku 26.9.2017 mennessä

Teatteri Viirus Jätkäsaaressa – vierailuesityksien ja projektien haku on käynnistynyt

Viirus on muuttanut Helsingin Jätkäsaareen, vastarakennettuun uuteen teatteritaloon. Teatterin 30-vuotisjuhlavuosi käynnistyy 29.9. ja syksyn 2017 vierailuesitykset löytyvät nyt kotisivuiltamme osoitteesta www.viirus.fi. 

Uudet tilat osoitteessa Välimerenkatu 14 koostuvat Suuresta salista (350m2), Studio 1stä (61m2), Studio 2sta (38m2), Galleriatilasta (78m2), Harjoitussalista (57m2), sekä ulkotiloissa sijaitsevasta Amfi-teatterista. 

Vierailuesitykset ja harjoitustilat Viiruksessa 2018/2019

Omien tuotantojensa ohella Viirus vuokraa tilojaan erilaisille taiteen alan toimijoille, vierailuesityksiin ja muihin tapahtumiin. Vastaanotamme mielellämme yhteistyötarjouksia, yhteistuotantotarjouksia ja kiinnostavia avauksia. Viirus on erityisen kiinnostunut produktioista ja tekijöistä, jotka uudistavat esitystaiteen konventioita ja käyttävät teatteritiloja innovatiivisesti hyväkseen. 

Vuoden 2018 ja 2019 vierailuesitysten ja muiden taiteen lajien projektien haku on nyt alkanut. Tiloja vuokrataan esityksiin, harjoituksiin, konsertteihin, performansseihin, elokuvanäytöksiin, elokuvakuvauksiin, näyttelyihin, seminaareihin, keskustelutilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin. Projektit voivat olla kestoltaan lyhytaikaisia (esim. muutamia tunteja tai päiviä) tai pitkäaikaisia (yhdestä viikosta useaan kuukauteen). Tiloja voi vuokrata myös ainoastaan harjoituksia varten. 

Vapaamuotoisen hakemuksen tulisi sisältää lyhyt ja alustava projektikuvaus, tieto työryhmän koostumuksesta, lisätietoja niin teknisistä kuin muista tarpeista (esim. istumapaikkojen määrä salissa), sekä toivottu vuokrausajankohta. 

Vuokrahinnoissa on otettu huomioon kulttuurialan tekijöiden toiminnan mahdollisuudet ja rajoitukset. Hinta lasketaan aina keston mukaan. 

Pyydämme lähettämään hakemukset osoitteeseen mirkka.maikola(a)viirus.fi 26.9.2017 mennessä.  

Tilojen teknisten yksityiskohtien tiedustelut ja muut lisätiedot ohjelmatuottajalta: +358 505437841, mirkka.maikola(a)viirus.fi


Työväen Näyttämöpäivät | haku 30.9.2017 mennessä

Tulevat 42. Työväen Näyttämöpäivät järjestetään Mikkelissä 26.–28. tammikuuta 2018. Näyttämöpäivien tulevan ohjelmiston valitsee ohjaaja Sirpa Riuttala. Hakemukset festivaalille tulee lähettää 30.9. mennessä. Hakulomake löytyy sähköisenä täältä. Esityksen taltiointi tulee toimittaa 27.10. mennessä.

Lisätietoja: tuottaja Mikko Väänänen mikko(a)tnl.fi tai 09 2511 2170.

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja ja työpajoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Scenography, Production and Costume Design Lectures | Fall 2017 schedule

The lectures are open to everyone, including the general public. Credits can be acquired only through student registration. Where the information is incomplete, it will be announced later.

Monday 18 September:
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Speaker to be confirmed

Monday 25 September: 
9:15 – 12:00, room Tarkovski (331), Otakaari 7
Costume, Performance and Public Space: The Tribes walking exhibition from PQ 2015
Professor Sofia Pantouvaki, Aalto University (in English)

Monday 2 October: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Costume design in contemporary dance - personal perspectives
Costume Designer Erika Turunen, MA (in Finnish/English)

Monday 9 October: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Lajienvälisestä esityksestä
Teatteriohjaaja Tuija Kokkonen, TT (in Finnish)

Monday 16 October: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Speaker to be confirmed

Monday 30 October: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
The 'challenge of thinking widely': Researching one’s own work through stage costume in three different operas
PhD Johanna Oksanen, Independent designer, maker and researcher (in English)

Monday 6 November: 
9:15 – 12:00, room Tarkovski (331), Otakaari 7
The Mask Project: An integrated approach to practice-based, costume-led and craft-oriented research
PhD Johanna Oksanen, Independent designer, maker and researcher (in English)

Monday 13 November: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Human Perception
Dr Esthir Lemi, Artist (in English)

Monday 20 November: 
9:15 – 12:00, room U121B, Otakaari 1
Title to be confirmed
Artist Tuomas Laitinen  

Monday 27 November: 
9:15 – 12:00, room Tarkovski (331), Otakaari 7
Speaker to be confirmed

More information:

Dr. Sofia Pantouvaki
Professor of Costume Design for Theatre and Film
sofia.pantouvaki(a)aalto.fi  


Suomen teatterit ry:n kysely: Koulutusta teatterituottajille?

Jäsenkyselyssämme nousi esiin toive tuottajille järjestettävistä koulutuksista ja verkostoitumistapahtumista. Suomen Teatterit ry:ssä olemme tosiaan kouluttaneet niin teattereiden hallintojohtajia, hallituksen jäseniä kuin tiedottajia ja markkinoijiakin, mutta tuottajat ovat toistaiseksi jääneet huomioimatta koulutustarjonnassamme. 

Jos kiinnostusta koulutukseen löytyy, järjestämme sellaista mielellämme. Toteutamme pienen kyselyn kartoittaaksemme kiinnostusta koulutukseen osallistumiseen ja teemoja, joita koulutuksen toivottaisiin käsiteltävän. Kyselyä saa mielellään jakaa eteenpäin teattereissa, jotta saavutamme mahdollisimman suuren joukon mahdollisesti kiinnostuneita tuottajia! 

Vastaa kyselyyn


Haku Integraatioteatteri Baltzarin toimintakaudelle 2017-2018

Lokakuussa käynnistyy Helsingin Aleksanterin teatterissa vakituisesti toimivan, kulttuurineuvos Veijo Baltzarin johtaman Integraatioteatteri Baltzarin seuraava toimintakausi. Osallistuminen edellyttää sitoutumista, mutta on maksutonta.

Integraatioteatteri Baltzar tarjoaa vuosittain ilmaista taidekasvatusta nuorille. Opetusproduktion aikana valmistetaan Aleksanterin teatterissa ja Savoy-teatterissa esitettävä musiikkipainotteinen produktio, mustalaiskabaree ”Linnuntietä taivaaseen”. 

Harjoituksia on kahtena päivänä viikossa, n. 3h/kerta: ke- ja pe-illat (aloitus klo 19), sekä vaihtoehtoisesti la -iltapäivä. Tekniikan sijasta Baltzarin opetus-ohjauksessa paneudutaan monikulttuuriseen tunneäly-ilmaisuun. 

AVOIN HAKU kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä. Ilmoittautuminen viimeistään pe 29. syyskuuta! Koe-esiintymiset järjestetään viikolla 40 (aikaväli 4.-6.10). Harjoitukset alkavat ke 11.10. ja kestävät huhtikuuhun 2018. 

Katso avoimeen hakuun liittyvä esittelyvideo: Linnun tietä taivaaseen - hae mukaan NYT!

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Kampaaja-maskeeraaja, Lappeenrannan kaupunginteatteri | haku 6.10.2017 mennessä

Lappeenrannan kaupunginteatteri hakee kokenutta  

Kampaaja-maskeeraajaa

Tehtävä täytetään 1.1.2018 alkaen tai sopimuksen mukaan aluksi määräaikaisesti. Myöhemmin on mahdollisuus toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.

Tehtävä on itsenäinen ja vaatii luovuutta, paineensietokykyä, organisointi- ja ryhmätyöskentelytaitoja ja sopeutumista nopeisiin muutoksiin sekä vaihtuviin työtehtäviin. Alan koulutus ja kokemus esittävän taiteen alalta katsotaan eduksi. Tietotekniikan perus-osaaminen on toivottavaa. Valinnassa korostuvat ensisijaisesti henkilön sopivuus ja jo hankittu osaaminen kyseiseen tehtävään. Tehtävän palkkaus on alan työehtosopimuksen mukainen.

Lisätietoja tehtävästä antaa: Maarit Welin, puh. 040 353 9535.

Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset ansioluetteloineen pyydämme lähettämään 6.10.2017 klo 15 mennessä osoitteella: Lappeenrannan kaupunginteatteri, Kaivokatu 5a D3, 53100 Lappeenranta. Kuoreen merkintä: Kampaaja-maskeeraaja. Hakemuksen voi toimittaa myös sähköpostilla: maarit.welin(a)lappeenranta.fi. Aihekenttään: Kampaaja-maskeeraaja.

MUITA ILMOITUKSIA

Ehdota Vimma-palkinnon saajaa!

Kynnys ry ja Tukilinja-lehti jakavat jälleen Vimma-palkinnon merkittävälle vammaispoliittisen taiteen tekijälle. 

Tavoitteena on palkita sellaisia taideteoksia, taiteellista toimintaa tai taidetapahtumia, joissa vammaisuus ja toimintarajoitteisuus on tuotu yhteiskunnalliseen tietoisuuteen ja keskusteluun tavalla, joka on herättänyt laadullaan positiivista huomiota.  

Palkinto jaetaan vuosittain kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.  

Viime vuonna palkinnon sai tanssija Maija Karhunen. 

Palkinnon saajaa voi ehdottaa Kynnys ry:lle lokakuun loppuun mennessä.  

Lähetä ehdotuksia sähköpostitse osoitteella sanni.purhonen(a)kynnys.fi tai postitse osoitteella Kynnys ry / Vimma-kulttuuripalkinto, Siltasaarenkatu 4, 5krs. 00530 Helsinki. 

Aiemmat Vimma-kulttuuripalkinnot täällä.


Jukka-Pekka Löhönen 30 vuotta näyttämöllä, juhlat Varkauden teatterissa

Varkauden teatterin pitkäaikainen näyttelijä Jukka-Pekka Löhönen juhlii 30-vuotista taiteilijantaivaltaan. Oulun Työväen Näyttämön kasvatin ammattiura alkoi Oulun kaupunginteatterissa, Christer Kihlmanin näytelmässä Henkikulta, jonka ohjasi Jussi Helminen.

Jukka-Pekka Löhönen on näyttelijäsuosikki, joka kykenee tuomaan näyttämölle elävän roolihenkilön niin draamassa, komedioissa, lastennäytelmissä kuin musikaaleissa. Savolaisyleisö muistaa hänet erityisesti Kalle Päätalon kirjoittamana hahmona, Vikke Nilona näytelmässä Lentojätkä (2009). Taiteilijajuhlapäivän 7.10.2017 näytäntönä on Manillaköysi, jossa Löhösellä on päärooli Joose Keppilänä.  

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: puh. 044 3648830 tai myynti(a)varkaudenteatteri.fi


Kuopion kaupunginteatteri: Sotaveteraanit ja lotat ilmaiseksi teatteriin

Tästä syksystä lähtien kaikki sotaveteraanit ja lotat pääsevät ilmaiseksi Kuopion kaupunginteatterin omiin esityksiin. Omia esityksiä ovat nyt syksyllä musikaali Viulunsoittaja katolla, Luolamies, Suomen hevonen, Patriarkka ja Siipirikkoja ja matriarkkoja eli kuule meitä Kaija Koo.  

Sotaveteraanien ja lottien ilmaisliput Kuopio Infosta, teatterin lippukassalta tai Kuopion musiikkikeskuksen lippukassalta.

www.kuopionkaupunginteatteri.fi


Voita matka Nuuk Nordic-festivaaliin

Oletko kuullut Nuuk Nordic festivaaleista Grönlannissa? Ne ovat NAPAn (Grönlannin pohjoismaisen instituutti) järjestämät kulttuurifestivaalit Nuukissa. Me Pohjoismaisella kulttuuripisteellä päätimme järjestää kilpailun, jonka voittaja pääsee festivaaleille Grönlantiin. Kilpailun nimi on Nuuk Nordic Pitch ja säännöt ovat yksinkertaiset.

Lisätietoa

Lue myös: Suomalais-grönlantilainen teatteriyhteistyö esillä Nuukissa


Toimistotilaa vuokrattavana Teatterikulmassa

Teatterikulman kiinteistössä Helsingin Kruununhaassa on vapaata toimitilaa tarjolla. 

Osoite: Meritullinkatu 33 A 2, 2. krs (entinen TINFOn, Teatterikeskuksen ja Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehden tila)

Koko: 272 m2, 9 työhuonetta, keittiönurkka. Lisäksi mahdollisuus vuokrata kellarikerroksesta säilytystilaa. Vuokralaisella on oikeus talon kokoustilojen käyttöön.

Vuokrataan toimistokäyttöön, ei asuintilaksi.

Vuokranantaja: Näyttämöväen vanhuudenturvasäätiö

Yhteydenotot ensisijaisesti sähköpostilla: mikko.karvinen(a)tinfo.fi

Puhelintiedustelut 18.9. alkaen: ma-pe klo 15-16 / 050 353 7874, Mikko Karvinen, TINFO


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.