05.09.2019

TINFO-tiedote 27 / 5.9.2019 Kuusimukka-erikoisnumero
 

KUUSIMUKKA-VIIKON SATOA

UUTISIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

TYÖPAIKKOJA

MUITA ILMOITUKSIA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

KUUSIMUKKA-VIIKON SATOA

 

Kuusimukka_kollaasi

Tunnelmakuvia reissusta. Kuvaajat: Piia, Hanna ja Jenni.

Hanna Helavuoren työpäiväkirjasta: Kestävyydestä, kestosta ja pohjoisesta

Me tinfolaiset olemme matkanneet junalla ensin Rovaniemelle, käyneet jututtamassa taiteellista johtajaa Miika Murasta, tehneet talokierrosta, seuranneet valmistavia Korjaamon valmistavia harjoituksia. Murasen kiertämistä ja ekologista kestävyyttä pohdiskeleva blogin voi lukea tästä.

Matka on jatkunut Kuusimukkaan, Ivaloon. Tapasimme saamelaiskulttuurin läänintaiteilijan, inarinsaamelaisen Auri Aholan , joka asuu Muddusjärven saaressa. Auri ehtii valottaa meille etelän variksille, junantuomille olosuhteita, todellisuuksia ja moninaisuutta, joista meillä ei ole aavistustakaan. Ollaan kulttuurikurssilla.  

Helsingistä Rovaniemelle on linnuntietä 706 kilometriä. Junalla matka kestää 8-9 tunnin kieppeillä.  Rovaniemeltä Ivaloon välimatkaa on 287 kilometriä, nelisen tuntia bussissa. Maisema ehtii muuttua moneen kertaan.

Olemme testanneet etäläsnäoloa, työskentelyä junassa ja bussissa. Halusimme tietää, miltä maailma näyttää näillä leveysasteilla. Perstuntuma kestoon ja välimatkoihin on terveellistä. Pitäisi olla pakollinen jokaiselle.

Johtajuus ja kestävyys taideinstituutiossa

Hämeenlinnan Teatteri on valinnut muutosjohtajan. Kaksivuotista toimitusjohtajan pestiä tulee hoitamaan KTM Pasi Ruohonen Turusta. Hämeen Sanomissa – miltei huutavan äänenä korvessa – pohtii Kulttuurivieras kolumnin kirjoittaja, miksi tilanteesta on oltu niin hiljaa ja meneekö teatterilla todellakin niin huonosti, että muutosjohtajaa tarvitaan.

Pasi Ruohonen on viimeksi toiminut perheyrityksessään ABC. Taitoviestintä Oy, joka yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaisesti näyttäisi olevan asetettu konkurssiin 17.4.2019.

Millaisia ovat ne kompetenssit, joita johtajan työnsisällöt ja työ vaativat, kun kyse on valtionosuusteatterista? Talous- ja henkilöstöjohtaminen, yhteistyö, verkostoituminen, muutosjohtajuus, resurssien turvaaminen, uusien toimintamallien kehittäminen, verkostoyhteistyö – mitä tuo tarkoittaa silloin, kun kyse on taideorganisaatiosta. Onnistuminen tällaisessa tehtävässä on sidoksissa henkilökunnan johtamiseen, sen voimavarojen tukemiseen ja taitojen ylläpitämiseen.

Ekologinen kestävyys Teatterikorkeakoulussa

Opiskelijoiden taiteelliset ja kirjalliset opinnäytteet (mm. Ilja Lehtinen, Klaus Maunuksela, Ronja Louhivuori, Pietu Wikström) kertovat akuutista huolesta ja tahtotilasta. Valosuunnittelun professori Tomi Humalisto puhuu siitä, miten opiskelijat ovat nostaneet esiin kestävämmät valinnat. PQ-näyttelyyn Prahaan lähti viime kesänä toistakymmentä vässiläistä pyöräillen ja TeaK tuki tätä matkaa apurahalla. Opiskelijat laativat viime keväänä vetoomuksen ”jälkifossiilisesta ajattelusta uudessa opetussuunnitelmassa” ja toivoivat, että kysymykset otettaisiin nykyistä paremmin huomioon opetuksessa.

Humaliston mukaan yliopisto on hitaampi laiva, mutta konkretiaa löytyy. Uuden Sörnäisten-kampuksen muutostöiden yhteydessä vanha pitkä Teatterisali puolitetaan ja esitystoimintaan jäävästä osasta kaavaillaan ”vihreää teatteria”, jossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota esitystoiminnan ekologiseen kestävyyteen. Tämä idea on lähtenyt liikkeelle viime tammikuussa käydyistä Erätauko-keskusteluista. Tässä opetusteatteri, erityisesti valosuunnittelija Hanna Käyhkö ja vässiläiset ovat olleet aktiivisia.

Taideyliopistoon on kiinnitetty asiantuntijaksi Taru Elfving. Hänen tehtävänään on selvittää, miten ekologisuus näkyy eri korkeakoulujen arjessa.

Kestävyysesimerkkejä

Arts Council julkaisee seuraavan kestävyysraporttinsa vuoden loppupuolella. Se tekee yhteistyötä hyväntekeväisyysorganisaatio Julie´s Bicyclen kanssa  ja sillä on tarjolla erilaisia tukimuotoja teattereiden ekologisen kestävyyden parantamiseksi.  

Pimeässä

Klaus Maunuksela kirjoitti Ekologisen surun poetiikassaan siitä, miten kaikkea kirjoittamista ja tekemistä kehystää ekologinen suru.  Ekokriisi on tekemisen ja ajattelun kriisi, joka pakottaa kyseenalaistamaan kirjoittamisen, katsomisen ja ajattelun tottumuksia ja kieltäytymään välineellistymisestä. Tekstin tulee puolustaa kokemusten yhteismitatonta arvoa ja ajattelun monimielisyyttä.  

Äänitaideteoksen, nykymusiikin, esitystaiteen, rituaalin sekoittuma UXO (dramaturgia ja libretto Klaus Maunuksela ja sävellys ja äänisuunnittelu), jonka koimme Suvilahden Kattilahallin täydellisessä pimeydessä, sai palaamaan Maunukselan ajatteluun.

Mietin kuuloaistimuksiani. Jokin alkaa liki äänettömyydestä ja silti ääntä ja jatkaa kapitalistisen koneen tavoin kulkuaan. Sen tekstit olivat kapitalismin kiihdyttämöstä mm. Ayn Randia, Margaret Thatcheriä ja sitten Marxia ja Engelsiä, Walter Benjaminia. Minua ympäröivät eri puolilta tulevat ihmisäänet, perkussiot, kumu, jyly, iskentä, ja kuin hymni. Kuin Hararin ajattelu olisi laitettu äänten tehosekoittimeen. Jälkikäteen minulle kerrottiin, että teos käyttää ns. Shepardin asteikkoa. Sillä on mahdollista synnyttää harhaa ja illuusiota.

UXO lähestyi sitä, mikä on vaikeasti hahmotettavissa, mitä ei voi kuvitella. Se viritti kokemuksen toisin, poistaessaan mahdollisuuden aistia silmillä ja tarjotessaan pimeyden. Ei ole eroa sillä, pidänkö silmiäni auki vai kiinni. Olen muiden aistimusten ja herkkyyksien varassa selittämättömän äärellä.

Mikä olisi se pointti, että tavallinen kansa menisi katsomaan teatteria?

Lapsuudessa teatterissakäynti oli ihan normijuttu. Nykyajan lapset tuupataan täyteen ärsykkeitä. Mitä tälle älypuhelinsukupolvelle käy? Ei se voi mihinkään metsään mennä, kun naama ja peukalot on kiinni kännykässä. Itse mieluummin meen kämpille ja kasvatan tomaatteja ja liikun mettässä. Kaksi viikkoa sitten ostin ensimmäisen älykännykän, ja nyt jo kaduttaa.” Jutellaan Ivalon Kultahipun ravintolassa kahden huopakattoja keikkaduuneina tekevän kanssa. Aikovat mennä katsomaan Korjaamoa Rovaniemen Teatteriin.

Tuo otsikon kysymys oli se, johon huopakatontekijä penäsi meiltä vastauksia. Itse hän oli hiljattain kokenut onnistuneet teatteri-illat, yhden lastensa, toisen puolisonsa kanssa Oulussa ja Rovaniemellä.

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

 


Eettisen kartaston avulla uutta kohti. Mikko Kannisen haastattelu
 

Kun ihminen on valtavien asioiden edessä, sellaisten kuin ilmastonmuutos ja maapallon kantokyvyn rajat, tekee mieli tehdä edes jotakin. Mikko Kanninen on valinnut elämäänsä vegaanin kulutusrajoitteet, pyrkii fossiilisesta energiasta vapaaseen tekemiseen, on lentolakkoillut ja asentanut taloonsa aurinkopaneelit. Silti hän ei usko toiminnallansa vaikuttavansa maailman tilaan.

Mikko Kanninen on teatteritaiteen tohtori, teatterintekijä ja alan opettaja Tampereen yliopistossa. Hän on myös Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) hallituksen puheenjohtaja.
 

Mikä siis motivoi ekologisesti ja eettisesti elämiseen, jos ei vaikuttaminen?

Valinnoillani en niinkään pyri “parantamaan maailmaa”, vaan saamaan rauhaa tuhon tiedolta itselleni, mielihyvää siitä että olen pystynyt seuraamaan jotenkin muuttunutta eettistä kysymyksenasettelua. En siis välttämättä usko että henkilökohtaisilla toimillani, vaikka aurinkopaneelien asentamisella, olisi niinkään kylmän numeerisia, konkreettisia vaikutuksia maailman tilaan.

Tätä kuulevat kaiken aikaa kaikki ihmiset, jotka kertovat vähentävänsä yksityisautoilua, lentämistä tai lihankulutusta. Asioita tarkastellaan usein kaikissa yhteyksissä pelkästään hetkellisesti ja/tai numeerisesti, laskemalla päästöjä tai erilaisten resurssien kulutusta. Yhden ihmisen, perheen tai yhteisön valinnat eivät tällaisessa tarkasteluissa toden totta merkitsekään juuri mitään maapallon suuressa ja vaikeasti käsiteltävässä mittakaavassa.

Näkökulmaksi voisi sen sijaan ottaa sen, mikä merkitys ja arvo teoilla ja valinnoilla on ihmiselle itselleen, sekä puhua siitä, millainen voimavara arvot ja arvojen mukainen elämä on, yksilölle ja yhteisölle.
 

Miten sitten pysyä kärryillä tässä “eettisessä kysymyksenasettelussa” tapahtuvassa muutoksessa?

Kaiken pohjana on tiedonhankkiminen, kriittinen ajattelu. Uskon että onnellisen elämän perustana on jonkinlainen oman elinympäristönsä tunteminen ja oikean tiedon etsintä. Dynaaminen, onnellinen oleminen perustuu siihen, että kykenee kyseenalaistamaan omat, mahdollisesti vanhentuneet tietonsa ja uskomuksensa uuden tutkimuksen ja muuttuneen todellisuuden valossa.

Tältä, tiedon dynaamiselta pohjalta pyrin muodostamaan jonkinlaisen moniulotteisen eettisen kartaston, jota pyrin sitten jokapäiväisillä toimillani mahdollisimman hyvin toteuttamaan. Kyseessä on eräänlainen kaiken aikaa käynnissä oleva omien tietojen ja eettisen ajattelun kyseenalaistaminen ja samaan aikaan niiden tulosten käytännön toteuttaminen.

Kaikkiin inhimillisiin päätöksiin ja niistä seuranneeseen toimintaan vaikuttavat monet asiat. Yksilön onkin mahdotonta olla tietoinen kaikista motiiveistaan. On hyvä kuitenkin tunnistaa valintoihin tietoisesti liitetyt merkitykset ja ennen kaikkea merkityksellisyyden kokemukset: kestävämmät valinnat voivat tuntua tärkeiltä, tulevien sukupolvien tai elonkehän kannalta hyödyllisiltä ja oikeilta ja siten hyviltä.

Jaettuina tällaiset merkitykset ja kokemukset myös lujittavat kaikkia yhteisöjä: perheitä, työpaikkoja ja jopa kansakuntia. Jos esim. TINFO työpaikkana ja toimintaympäristönä tunnustaa ja tunnistaa yhdessä samat globaalit ongelmat, se liimaa tämän yhteisön myös toiminnallisesti yhteen.
 

Mikä on teatterin osa näissä maailmankaikkeuden kokoisissa tuhokuvissa?

Ilmastonmuutos uhkaa koko olemassaoloamme. Teatterilla ei kuitenkaan ole tämän tuhon keskellä mitään erityistä vastuuta tai tehtävää. Teatterin vastuu sama kuin koko ihmiskunnalla: muuttaa nopeasti suuntaa tai tuhoutua. Tällöin tarkastelun alle joutuvat kaikki sen (teatterin) toimintatavat, käytännöt, elinkeinot ja etiikka.

Sama siis koskee kaikkia inhimillisen toiminnan alueita. Teatteri on (väitän) pohjimmiltaan ihmiselle luontaista toimintaa, sitä on ollut aina kun on ollut kommunikoivia ihmisiä, esitys ympäröi ja on aina eri tavoin ympäröinyt meitä.

Nykytaiteen emergenssi 1900-luvulla luo tähän kuitenkin toisenlaisen velvoitteen: taiteesta (myös teatteri luetaan tähän) tulee kaikkea inhimillistä organisointia uudelleenjärjestävä työkalu. Tällöin myös teatterin on nykytaiteena organisoitava meitä tähän uuteen, niukempaan maailmanjärjestykseen.

Se ei ole ainoastaan teatteriyhteisöjen ja tekijöiden eettinen velvollisuus vaan taiteemme (kaiken taiteen) perustavavanlaatuinen ominaisuus: tunnistaa liikkeessä oleva yhteiskunnallinen tilanne ja tuotava se näkyväksi, organisoida meidät uudelleen.

 

Jos sinusta, minusta, meistä merkitykselliseltä tuntuva liimaa meistä muodostuvaa yhteisöä tiukemmin yhteen, miten käy niille, joiden mielestä merkityksellistä on jokin aivan muu? Miten vältymme vastakkainasettelulta tai ulossulkemiselta?

Täytyy etsiä yhdistäviä asioita. Yhteistä maastoa. Yllättäviä yhteyksiä. Konkreettisia yhteyksiä Parantaa kommunikatiivisia taitoja ja sosiaalisia taitoja koko yhteiskunnassa. Tämä voi olla myös se “teatterin kontribuutio”.

Täytyy samalla muistaa että kaikkea ei voi hyväksyä. On myös vääriä mielipiteitä ja vaarallista toimintaa. Niitä vastaan täytyy taistella ja joillekin asioille ei tule antaa milliäkään periksi.
 

TINFO on pieni asiantuntijaorganisaatio. Mikä on sen paikka toimijana maailmassa, jonka kestävyyden rajat on saavutettu?

TINFOn yksi tehtävä on lukea tätä taiteen liikettä ja sanoittaa sitä, kääntää sitä “yleisöksi". Ehkäistä päättäjien ja suurien massojen väärinymmärryksiä ja tehdä nämä liikkeet yleisemmin ymmärrettäviksi. Kulkea mukana oppaana päättäjille ja niille jotka ovat seuraavat asioita jostain taiteen reunalta tai jopa siitä pimennossa.

 

TINFO / Sari Havukainen 2.9.2019


Tuttu vieras: Arktinen kansallinen näyttämö ja kiertämisen erityisolosuhteet

 

”Esitykset ja esiintyjät tuovat hymyn huulille ja luovat hyvinvointia ja elinvoimaa kuntalaisille. Joitakin esityksiä saatetaan muistella useamman vuoden ajan.” (teatteriasiamies, Ranua)

” Eräskin iäkkäämpi rouva totesi bussiretkistä teatteriin, että ”tämän retken ja taide-elämyksen voimalla sitä jaksaa taas läpi pitkän kaamosajan.” (teatteriasiamies, Savukoski)

” Alueteatterin esitysten kävijämäärät ovat olleet korkeita ja esityksiä on kiitelty runsaasti. Lapin Alueteatterin esitykset ovat korkeatasoisia, ja kertovat tarinoita, jotka koskettavat ja joihin lappilaisen yleisön on helppo samaistua.” (teatteriasiamies, Tornio)

”Näissä lasten draamatyöpajoissa me kasvattajat itsekin virkistytään ja opitaan uusia työtapoja sekä saadaan herättelyä, miten asioita voi tehdä uusilla taiteen tavoilla.”  (varhaiskasvattaja, Kittilä)

” Kaikilla kuntalaisillamme ei ole mahdollisuutta lähteä muualle esityksiä katsomaan. On hyvä, kun teatteri tuodaan lähelle kuntalaista.” (teatteriasiamies, Simo)

” Koska välimatkat ovat pitkiä, keliolosuhteet haastavia ja ikärakenne on mitä on, korostuu vierailujen merkitys entisestään!” (teatteriasiamies, Salla)

 

Ihmisten puolesta ja ihmisille teatteria tehdään! Teatterilta pyydetään soveltavaa, yhteisöllistä teatteria. Eikö juuri alueteatteri ole puhtaimmillaan sitä, mitä teatteri voi alueen ihmisten eteen tehdä. Meillä on olemassa tällainen 50 vuotta kehitelty muoto. Miksi keksiä uusia, kummallisia ratkaisuja, kun on tällainen infra ja osaaminen olemassa. Olemme hiljattain jututtaneet teatteriasiamiehiä ja teatterikasvattajia eri puolilta Lappia ja kuulleet, mitä teatteri heille merkitsee. Täällä koetaan, että Rovaniemen Teatteri on ”meidän teatteri”. Tapaamme asiamiehet ja teatterikasvattajat kaksi kertaa vuodessa. Pohdimme yhdessä, mitä tekisimme ja miten toimintaa voisi kehittää.

Olen täältä alueelta kotoisin. Alue on minua, ja minun lajiani ovat nämä ihmiset. Teen teatteria ja puhun omieni ja alueen puolesta. Haluan laajentaa yhteistä kokemusta. Pyrkimykseni on tulevaisuudessa lähteä yhdelle kiertueelle mukaan, sillä haluan kohdata kiertueella yleisöjä silmästä silmään. Haluan viestiä, että nämä ihmiset ovat meille tärkeitä, me välitetään ja ollaan kiinnostuneita.

Kun puhutaan kansallisista päänäyttämöistä Suomessa, niin arktinen kansallinen päänäyttämöhän voisi olla Rovaniemellä! Me edistämme lappilaisten kulttuurista tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä! Kenellä olisi pokkaa ja mielivaltaa päättää, että tämän alueen ihmiset eivät enää tarvitsisi kulttuuria. Tässäkin osassa Suomea tarvitaan ammattiteatteri. 

Kun puhutaan kansallisista päänäyttämöistä Suomessa, niin arktinen kansallinen päänäyttämöhän voisi olla Rovaniemellä! 

Alueteatteritoiminnassa on mukana 14 kuntaa, mutta me vierailemme jokaisessa Lapin 21 kunnassa vähintään kerran näytäntövuoden aikana. Maantieteellisesti toiminta-alueena on koko Lapin maakunta, 1/3 Suomen pinta-alasta. Tällä harvaan asutulla, isolla alueella, välimatkat ovat pitkiä. Jos teatteri ei satu olemaan sydämen ykkösasia, niin lähtisitkö monen sadan kilometrin päähän tiettyyn kellonaikaan esitystä katsomaan, kun suoratoistopalvelut ovat saatavilla kaukosäätimen etäisyydellä. Siksi on tärkeätä, että me tulemme ihmisten luokse.

Tässä yksilökeskeisessä ajassa olemme kiertueteatterin rinnalla yrittäneet edistää ryhmämatkailua taloon. Täällä isossa osassa ovat linja-autot, joilla tullaan yhdessä teatteriin. Hiilijalanjälki pienenee. Ajatuksena on, että lähdetään yhdessä tilausbusseilla, ja teatterilta voi hakea kuljetustukea matkakustannuksiin. Olemme tiiviissä yhteydessä yhdistyksiin ja järjestöihin alueella.

Täällä tehdään teatteria erityisolosuhteissa. Kun välimatkat ovat pitkiä, niin kiertuebussille saattaa kertyä 7000-9000 matkakilometriä. Epäekologista olisi suhata edestakaisin pitkiä matkoja. Täällä ollaan kiertueella vuodesta 6-8 viikkoa ja kiertueet suunnitellaan järkevästi niin, että mennään vierekkäisiin kuntiin. Teatterissa on kiertueryhmä, jossa on joka vuosi eri näyttelijät, jotta kiertuevuorot jakaantuvat tasaisesti. Pyrimme ottamaan huomioon, kenen on mahdollista olla pois kotoa. 

Epäekologista olisi suhata edestakaisin pitkiä matkoja. Täällä ollaan kiertueella vuodesta 6-8 viikkoa.

Ryhmälle kertyy kiertueviikkojen aikana reissupäiviä ja -öitä noin viisi viikossa. Vuositasolla 30-40 yötä olet poissa kotoa. Mutta kaikki rakastavat näitä kohtaamisia. Pienestä kylästä esityksiin tullaan koko kylän voimalla, pahoitellaan, että yksi ei päässyt tulemaan, kun oli kipeä. Toisessa kylässä pyydettiin, että esitys aloitettaisiin vähän myöhemmin, jotta ajossa ollut taksikuskikin ehtisi esitykseen.

Jo pelkkä Rovaniemikin on jo niin suuri – viidenneksi suurin Suomen kunnista, että siinä riittää kiertämistä. Se on kuin oma maakuntansa. Yhdet resurssit pitäisi laittaa jo tämän kunnan sisällä kiertämiseen. Meillä on joka vuosi uusi yleisötyöhanke. Viime vuonna kehitelty Reissuteatteri on saanut tänä vuonna muodokseen Toiverunoklubin, jossa näyttelijät lukevat omia ja katsojien valitsemia runoja.

Tasapainon löytäminen on haaste: pitää ajatella kiertuetta ja koko taloa. Koko talossa on näyttelijöitä 12 ja heistä kiertueella yhdestä kolmeen henkeä. Suuren näyttämön kerrontaan tällä on vaikutusta. Omaa ensemblea voi kasvattaa seinien ulkopuolella. Olen käynnistämässä avustajapankin, jotta tiedettäisiin alueen eri osaajien kirjo. Kuka tahansa voi tulla esittäytymään.

Kaikki ihmiset eivät voi olla kiinnostuneita teatterista, joillekin tämä on aivan yhdentekevä laji. Mutta kaikille on annettava mahdollisuus teatteriin.
 

Miika Muranen aloitti elokuussa Rovaniemen Teatterin - Lapin alueteatterin taiteellisena johtajana

Kirjoitus on julkaistu TINFO-blogissa Tuttu vieras -sarjassa


TINFO menee metsään – suuntana Ivalon Kuusimukka

Viime vuoden "joulukorttirahamme" sai Luonnonperintösäätiön kautta Kuusimukka-niminen metsäpalsta. Kuusimukka on yksi Suomen pohjoisimpia kuusimetsiä, säätiö on perustamassa siitä suojelualuetta. 

Lähdemme nyt neljäksi päiväksi 2.-5.9.2019 juna- ja bussimatkalle pohjoiseen. Yhdistämme sinä aikana etätyön, suunnitteluvetäytymisen, tekijöiden tapaamisia ja tyhypäivän. Käymme samalla katsastamassa "tiluksemme".

Kuusimukka-viikon aikana mielissämme ovat erityisesti metsät, ilmastonsuojelu ja pohjoisen ymäristön tila. Tästä lisää somekanaviemme kautta ja TINFO-tiedotteen Kuusimukka-spesiaalissa. 

Tule seuraamme!

Instagramissa:
@theatreinfofinland

Twitterissä:
@tinfotweets

Facebookissa:
tinfoteatterintiedotuskeskus

Katso myös:

Ekologisesti kestävä TINFO

Arvomme ja asenteemme

www.luonnonperintosaatio.fi/fi/suojelualueet/kuusimukka

UUTISIA

Stella Polaris esiintyy Tukholmassa

Improvisaatioteatteri Stella Polaris on kutsuttu jälleen Ruotsiin, UusiTeatterin vieraaksi. Improvisoidut näytelmät esitetään kahtena iltana 11.-12.9.2019. Lisäksi kaksikielinen radio Sveriges Radio Sisuradio haastattelee stellalaisia aamushowssaan. Vierailu ei ole Stella Polarikselle ensimmäinen, edellinen vierailu UusiTeatterissa oli 2017.

Improvisoidussa esityksessä ei ole käsikirjoitusta tai ennalta sovittua juonta. Näyttelijät, muusikot ja valosuunnittelijat inspiroituvat tilanteesta ja saavat vaikutteita yleisön ideoista. Näin syntyy tarinoita, jotka ovat hauskoja, koskettavia, jännittäviä ja taatusti ainutlaatuisia.

Stella Polaris on Helsingissä toimiva, teatterialan ammattilaisista koostuva improvisaatioteatteri, joka perustettiin vuonna 1990. Teatterin ohjelmisto koostuu täysin improvisoiduista esityksistä: mm. improvisoituja näytelmiä, komedioita, musikaaleja ja rikostarinoita.

Tukholman-keikalla mukana esiintyjät Antti Laukkarinen, Micke Rejström, Elina Stirkkinen,  muusikko Topi Korhonen sekä valoimprovisoija Jari Piitulainen.

stella-polaris.fi


Työryhmä valmistelemaan esittävän taiteen rahoitusuudistusta

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ehdotus esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotus uudistukseksi valmistellaan hallituksen esityksen muotoon.

Eduskunta hyväksyi vuoden 2019 talousarvion yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit.

Hallitusohjelmassa 2019-2023 todetaan, että "toteutetaan taiteen toimintaedellytysten parantamiseksi esittävien taiteiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus koskee kaikkia esittävän taiteen toimijoita. Uudistuksessa turvataan Svenska Teaternin ja Tampereen Työväen Teatterin asema ja rahoitus kansallisina päänäyttämöinä."

Työryhmän tulee ottaa huomioon edellä mainittu eduskunnan lausuma ja hallitusohjelman linjaukset.

Työryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Tuomo Puumala. Työryhmän jäseniä ovat ylijohtaja Riitta Kaivosoja (varapuheenjohtaja, OKM), puheenjohtaja Ahti Vänttinen (Muusikkojen liitto), erityisasiantuntija Johanna Selkee (Suomen Kuntaliitto), toiminnanjohtaja Helena Värri (Suomen Sinfoniaorkesterit ry), toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi (Suomen Teatterit ry), toiminnanjohtaja Karola Baran (Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry), erityisasiantuntija Mari Karikoski (Taiteen edistämiskeskus), hallitusneuvos Joni Hiitola (OKM) ja kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila (OKM).

Työryhmän sihteerinä toimivat kulttuurisihteeri Eero Koski (OKM) sekä työryhmän jäsen, erityisasiantuntija Mari Karikoski. Työryhmän asiantuntijoina toimivat kouluneuvos Antti Markkanen, järjestelmäasiantuntija Simo Eerola ja asiantuntija Mikko Rantanen Opetushallituksesta.

Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2020.

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285

Hanketiedot: esittävän taiteen valtionosuusuudistus


Taideneuvoston kokoonpano nimitetty

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on nimennyt taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet toimikaudeksi 1.9.2019-31.8.2022. Taideneuvoston puheenjohtajaksi nimettiin kirjailija Juha Itkonen.

Muita jäseniä ovat kulttuurijohtaja Sari Kaasinen, ylikapellimestari Ville Matvejeff, kuvataiteilija Melek Mazici, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, toiminnanjohtaja Hanna Rosendahl, toimitusjohtaja Hannu Saha, kirjailija Philip Teir ja rehtori Mauri Ylä-Kotola.

”Odotan innolla aktiivista vuoropuhelua uuden Taideneuvoston kanssa, jossa on mukana hieno kattaus taiteen ja kulttuurin osaajia eri aloilta. Uskon että hyvässä yhteistyössä Taideneuvoston kanssa voimme vahvistaa kulttuurin ja taiteen tilaa koko Suomessa kaikkien suomalaisten hyväksi ja iloksi” sanoo ministeri Hanna Kosonen.

Taideneuvosto on Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelin, joka päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä. Se nimeää taidetoimikuntien jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä.

Lisätietoja:

- erityisavustaja Satu Mäki-Lassila, p. 02953 30103
- kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila, p. 02953 30285

Taideneuvosto

Lähde: OKM


Taideyliopisto valitsi ensimmäiset Vuoden Alumninsa 

Taideyliopiston Vuoden alumnit ovat rohkeita esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Taideyliopisto valitsee Vuoden alumnit tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Myös jatkossa Vuoden alumneja valitaan vuosittain kolme.

Taideyliopiston kasvatteina Vuoden alumnit osallistuvat taiteellisten perinteiden eteenpäin välittämiseen ja oman alansa rohkeaan uudistamiseen. Tänä vuonna valinnassa korostettiin lisäksi kestävän tulevaisuuden teemaa, joka kiinnittää valinnan ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Vuoden alumnit -valintaperusteluiden mukaan Vuoden alumneiksi 2019 valitut taiteilijat ovat omalla työllään ja taiteellaan tehneet kestävän tulevaisuuden teemaa näkyväksi yhteiskunnassa. He ovat nostaneet esiin uusia näkökulmia, avanneet asiaa taiteen avulla ja tuottaneet keskusteluun uusia tapoja käsitellä asiaa.

Kukin Taideyliopiston kolmesta akatemiasta ehdotti omia taiteenalojaan edustavaa Vuoden alumnia, ja lopullisen valinnan teki rehtori Jari Perkiömäki.

Lue lisää

Taideyliopiston Vuoden alumnit 2019:

Elina Mustonen on monipuolinen muusikko, soittimenaan cembalo. Elina on tunnettu kiinnostavista tulkinnoistaan niin solistina kuin kamarimuusikkonakin. Hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtorin tutkinnon vuonna 2006. Hänen ohjelmistoonsa kuuluu niin barokin ajan teoksia kuin aikamme uusinta musiikkiakin. Suomen luonnonsuojeluliitto on palkinnut Elinan saimaannorpan hyväksi tehdystä merkittävästä suojelutyöstä. Elina on laajentanut taiteellista toimintaansa uudella ja rohkealla tavalla projekteissa, joissa hän etsii kiinnostavia kirjallisuuden hahmoja ja esittää ne toimien itse sekä näyttelijänä että muusikkona.

Tuula Närhinen on kuvataiteilija ja tutkija, joka käsittelee teoksissaan luontoa ja luonnonilmiöitä. Hänen teoksensa ovat installaatioita, jotka koostuvat mm. valokuvista, piirustuksista ja veistoksista. Hän on valmistunut taiteen tohtoriksi vuonna 2016 Kuvataideakatemiasta. Tuula Närhinen yhdistää ainutlaatuisella tavalla taideteosten valmistamisen ja luonnonilmiöiden tutkimisen prosesseja. Hänen kuvalliset esityksensä vaikuttavat siihen, mitä havaitsemme, ymmärrämme ja tiedämme maailmasta.

Kalle Ropponen on valosuunnittelija, lavastaja ja esiintyjä. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmasta vuonna 2004. Kalle työskentelee monipuolisesti esittävän taiteen kentällä. Hän on työskennellyt laajalti kotimaisissa teattereissa ja aloittaa Kansallisteatterin valo-, ääni- ja video-osaston päällikkönä keväällä 2020. Kalle on toiminut vuosia alan ammattilaisten järjestöissä ja toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kallen käsissä pienimuotoiset puitteet kasvavat ilmaisulliseen laajuuteen ja suuremmat välttävät itsetarkoituksellisen paisuttelun.


Teatteri on Turun Kirjamessujen yksi päätemoista

Kotimainen näytelmäkirjallisuus sykkii elävänä ja voi katsojatilastojenkin valossa hyvin. Nyt näytelmät on nostettu ensimmäistä kertaa keskiöön Turun Kirjamessujen ohjelmassa, kun teatteri on yksi messujen päätemoista.  

Turun Kaupunginteatteri ja Suomen Kansallisteatteri ovat näyttävästi esillä messuilla yhteisellä osastollaan ja yhdessä tuotetuilla ohjelmasisällöillä. Teatterien messuosasto Backstage kutsuu kävijöitä tapaamaan taiteilijoita ja tutustumaan esityksiin ja messutarjouksiin. Teatterikauden ohjelmistoa tekijöineen esitellään myös eri ohjelmalavoilla ja neljä teatteria tuottavat yhdessä uuden näytelmän aina ideasta ensi-iltaan saakka Kirjamessujen aikana.

Turun Kaupunginteatterin dramaturgi ja näytelmäkirjailija Satu Rasila pitää näytelmäkirjallisuuden vahvaa mukana oloa messuohjelmassa uraauurtavana: ”Näytelmäkirjailijoiden työhön ja teksteihin ei ole koskaan aiemmin ollut yhtä helppoa tutustua kerralla. On ollut antoisaa ja merkityksellistä olla mukana kutomassa teatteriteemaa Kirjamessujen tilkkutäkkiin. Toivon tietenkin hartaasti, että näytelmät vakiinnuttavat paikkansa osana tarjontaa tulevinakin vuosina.”

Teatterin oma Backstage A-hallissa

This is where the magic happens. Backstagella kohdataan teatteritekijöitä ilman rooleja. Osastolla kuhisevat sulassa sovussa taiteilijat, vieraat ja yleisö. Teatterin ohjelmistoon voi tutustua esitteiden välityksellä tai jututtamalla esitysten tekijöitä. Messutarjoukset johdattavat kävijät kohti teatterikatsomoita. Yhteistyön merkeissä teatterintekijöitä haastatellaan myös Turun seudun äidinkielenopettajien osastolla.

Paneelikeskusteluja eri lavoilla

Agricola-lavalla luodaan katsaus teatterin johtamiseen. Perjantaina aiheesta keskustelevat Mikko Kouki, Mika Myllyaho ja Lilli Earl, lauantaina luodaan katse menneisiin vuosikymmeniin ja teatterikentän ilmiöihin. Näytelmäkirjailijat ja dramaturgit kertovat työstään useissa eri keskustelutilaisuuksissa messujen aikana.

Maistiaisia syksyn ohjelmistosta

Turun Kaupunginteatterin hyvän mielen syksyn kohokohta on Amélie-musikaali, jonka hurmaava pääosapari Marketta Tikkanen ja Mikael Saari laulavat Kirjamessujen perjantaisessa avajaistilaisuudessa Auditoriossa. Marraskuussa Päänäyttämöllä ensi-iltansa saava Babe -urhea possu ilahduttaa pienempää messuväkeä B-hallin esityslavalla lauantaina. Myös Red Nose Companyn klovnit rientävät paikalle kertomaan syksyllä Turussa vierailevasta Don Quijote -komediastaan.

24 h play – Kirjamessuilla syntyy uusi näytelmä

Amerikkalainen näytelmäntekokonsepti toteutetaan Kirjamessuilla Turun Kaupunginteatterin, Åbo Svenska Teatterin, Linnateatterin ja Rakastajat teatterin yhteisponnistuksena. Esitys kirjoitetaan ja valmistetaan messuilla ja yleisö näkee sen ensi-illan lauantaina Auditoriossa.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Kantonen
Verkko- ja viestintäkoordinaattori
Turun Kaupunginteatteri
+358 50 400 2766
emmi.kantonen(a)turku.fi

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


TINFO-apuraha näytelmien käännöstyöhön | Haku 8.9.2019 mennessä

TINFO jakaa apurahoja suomalaisten näytelmien käännöstyöhön. Apurahaa on mahdollisuus saada myös esitysten tekstitysten kääntämiseen. TINFO-apurahasta päättävä asiantuntijaraati kokoontuu vuosittain neljä kertaa.

Hakemusten ja liitteiden määräpäivä toiseen hakukierrokseen on 8.9.2019.

Hakuohjeet


Konstsamfundet: Septemberansökan | Ansök senast 30.9.2019

Septemberansökan (höst)
Ansökningstid: 1-30.9.2019

• Allmänna kulturella strävanden
• Musik
• Media och publikationer
• Scenkonst
• Utbildning

Läs mer


Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto | Haku 1.10.2019 mennessä

Rahasto jakaa yleisiä apurahoja Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä edistäviin hankkeisiin, esim. kulttuuri-, kieli-, media-, tutkimus- ja koulutusalan projekteihin. Rahaston apurahoja voivat hakea yksityishenkilöt, järjestöt ja yhdistykset, joiden toimiala liittyy rahaston toiminta-alueeseen, ts. Suomen ja Ruotsin välisten kulttuurisuhteiden edistämiseen. Rahasto myöntää myös oleskelustipendejä Suomeen/Ruotsiin opintokäynteihin, tutkimustoimintaan tai kulttuurivaihtoon liittyen.

Tarkemmat tiedot apurahoista ja stipendeistä


Pohjoismainen kulttuuripiste: NORDBUK-tukiohjelma | Haku 7.10.2019 mennessä

Ohjelman tavoitteena on tukea lasten ja nuorten omia projekteja sekä vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan järjestäytyä, vaikuttaa ja osallistua poliittiseen, sosiaaliseen ja kulttuurialan toimintaan. Tukiohjelman kohderyhmänä ovat lapset ja enintään 30-vuotiaat nuoret.

Tukea voi hakea projektille tai verkostolle, joka koostuu sosiaalisesta, poliittisesta tai kulttuurialan toiminnasta ja johon lapset ja nuoret ovat sitoutuneet niin, että he ovat aktiivisesti mukana prosesseissa ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Projektin tulee aina kannustaa demokraattiseen osallistumiseen ja varmistaa, että siinä mukana olevat lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan.

Lue lisää

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Helsingin yliopiston teatteritieteen ainejärjestö etsii esitystä | Haku 19.9.2019 mennessä

Helsingin yliopiston teatteritieteen ainejärjestö täyttää 20-vuotta. Vuosijuhlat pidetään Teatterimuseolla 18.10. Etsimme juhliin esitystä esim. 30min monologia. Kysymykset ja tarjoukset palkkapyyntöineen 19.9. mennessä repliikkiry(at)gmail.com.


Valtakunnallinen monologikilpailu | Haku 31.10.2019 mennessä

Haku auki: 23. Valtakunnallinen monologikilpailu 7.-9.2.2020 Oulussa

Haku on käynnissä 16.9. alkaen ja päättyy 31.10. klo 16.00.  

Hakeminen tapahtuu sähköpostitse. Sähköpostissa tulee kertoa  

  • esityksen lyhyt esittely  
  • esityksen tekniset tiedot (mitä tekniikkaa tarvitaan järjestäjän puolesta, mitä esiintyjä tuo itse, pystytys- ja purkuaika, tilavaatimus)  
  • hakijan lyhyt esittely  
  • painokelpoisia kuvia esityksestä  
  • esitystallenne  

Hakemus ja esitystallenne tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen akseliklonk(a)gmail.com 
Jos toimitatte tallenteen postise, mainitkaa se hakemuksessa.  

Postitse esitystallenteen voi toimittaa osoitteeseen:  

Nukketeatteriyhdistys Akseli Klonk ry 
PL 42 
90015 OULUN KAUPUNKI  

Valtakunnallinen Monologikilpailu on avoinna sekä ammattilaisille että harrastajille. Monologin kestoa tai esitysmuotoa ei ole rajattu. Esityksen kielenä on oltava joko suomi, ruotsi tai saame. Loppukilpailuun valitut julkaistaan marraskuussa 2019. Monologit kilpailuun valitsee Teatteri Akseli Klonkin johtaja Janne Kuustie. Loppukilpailu järjestetään Kulttuuritalo Valveella ja loppukilpailussa näytellään livenä. Monologikilpailun pääpalkintona on 3000 ¤ stipendi. Monologikilpailun voittajan valitsee teatterialan ammattilaisista koostuva raati. Lisäksi jaetaan muita stipendejä. Vuonna 2019 kilpailun voitti Pinja Hahtola monologilla Eino Leinon eksät- enemmän ja vähemmän muusina. Toisena oli Juha Valkeapään Juha Biitsillä ja kolmanneksi tuli Jussi Lankosken Valkoisen miehen taakka. Finaalissa oli 16 kilpailijaa ja raatina finaalissa toimi Ahti Ahonen, Nazia Asif, Saku Heinonen, Janne Kuustie, Anna-Mari Laulumaa, Maria Säkö sekä Juha Vuorinen  

Aikaisemmin 20 kertaa Pieksämäellä järjestetty Monologikilpailu siirtyi vuonna 2018 kahden välivuoden jälkeen Ouluun yhdessä Teatterimaraton-festivaalin kanssa. Tapahtuman järjestävät ensimmäisen monologikilpailun perustaja Janne Kuustie, Teatteri Akseli Klonk sekä viimeiset 12 vuotta tapahtumaa järjestänyt Saku Heinonen. 

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Svenska Teatern söker kvinnliga skådespelare | Ansök senast 13.9.2019

Svenska Teatern sätter hösten 2020 upp “Själarnas ö” av Johanna Holmström i dramatisering av Seppo Parkkinen och regi av Mikaela Hasán. Vi söker nu fyra kvinnliga skådespelare i olika åldrar. Sångförmåga och kunskaper i svenska förutsätts.

Vi håller en audition 7 oktober 2019.
Anmäl ditt intresse till audition(a)svenskateatern.fi senast 13 september.

Frågor kan riktas till emma.mether(a)svenskateatern.fi.

Läs mer


Routa Company hakee taiteellista johtajaa | Haku 30.9.2019 mennessä

Työ alkaa: 1.8.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan
Perehdytys työhön keväällä 2020
Määräaikainen: 3 vuotta (+ 2v optio), koeaika 6kk
Työsuhde: 50-prosenttinen
Hakuaika: 1. – 30.9.2019

Routa Company on Kajaanissa toimiva nykytanssikeskus. Ohjelmisto koostuu sekä omista tuotannoista että koti- ja ulkomaisista vierailuesityksistä. Vuodesta 2002 toiminut Routa tunnetaan ihmisläheisestä, rohkeasta ja sinnikkäästä työstään. Routa palkittiin Tanssin mainetekopalkinnolla vuonna 2010. Routa on yksi Pohjoisen tanssin aluekeskuksen jäsenorganisaatioista ja toimii aktviisena toimijana Tanssin aluekeskusten verkostossa. Toimipiste on Kajaanissa Generaattorilla, jonka se jakaa kaupungin muiden vapaiden esittävän taiteen ryhmien kanssa.

Taiteellisen johtajan tehtäviin kuuluu mm.
– omien tuotantojen, esitysvierailujen ja kiertueiden edistäminen
– residenssitoiminnan suunnittelu
– soveltavan toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen yhteistyössä muun henkilöstön kanssa
– toimiminen aktiivisessa vuorovaikutuksessa suomalaisen kulttuuri- ja tanssikentän kanssa
– lisäksi mahdollisesti oma taiteellinen työ 25 % – 50 % per vuosi (erillinen korvaus)

Tehtävien menestyksekäs hoito edellyttää
– alan vankkaa tuntemusta ja soveltuvaa tutkintoa
– kokemusta taiteellisen työn tuotannosta, hallinnasta ja organisoinnista
– esiintymis-, viestintä- ja ihmissuhdetaitoja
– valmiutta matkustamiseen työhön liittyvissä tehtävissä
– laajaan työnkuvaan sopeutumista (mm. viralliset edustustehtävät, julisteiden jako)

Lähetä sähköinen vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi sekä kiteytetty visio Roudan toiminnan kehittämisestä taiteellisen johtajan työn näkökulmasta viimeistään 30.9.2019 piia(a)routacompany.fi.

Lisätietoja:
– tuottaja Piia Julkunen piia(a)routacompany.fi / 044 0556977
– hallituksen puheenjohtaja Riikka Puumalainen riikka(a)minimi.fi / 050 376 4824 (tavoitettavissa rajoitetusti puhelimitse)
– taiteellinen johtaja Saku Koistinen saku(a)routacompany.fi / 044 3231588 (vkolla 37 tavoitettavissa rajoitetusti puhelimitse)

MUITA ILMOITUKSIA

Rovaniemen Teatteri perustaa avustajapankin | Ilmoittaudu avustajakatselmukseen 6.9.2019 mennessä

Rovaniemen Teatteri perustaa avustajapankin, johon etsii uusia jäseniä syyskuussa järjestettävien avustajakatselmusten kautta. Avustajakatselmuksiin ovat tervetulleita kaikenikäiset teatteriharrastajat, joita kiinnostaa työskennellä avustajan tehtävissä teatterin tuotannoissa. Teatteri tarvitsee silloin tällöin avustajia pieniin rooleihin ja joukkokohtauksiin.  

Kerätystä rekisteristä teatteri voi kutsua avustajia koe-esiintymisiin ja tarvittaessa jopa suoraan tarjota avustajan töitä. Avustajien työaika painottuu teoksesta riippuen pääasiallisesti iltaan klo 18–21.30, mutta useimmista teoksista on myös päiväesityksiä. Tehtävät ja työajat sovitaan aina avustaja- ja produktiokohtaisesti.

Avustajakatselmukseen voi ilmoittautua mukaan sähköpostilla 6.9.2019 mennessä osoitteeseen avustajapankki.rovaniemi(a)gmail.com. Alaikäisten lasten ja nuorten kohdalla huoltajan täytyy tehdä ilmoittautuminen. Kerro ilmoittautuessa seuraavat tiedot:

  • nimi ja syntymävuosi
  • yhteystiedot
  • harrastukset

Lähetä ilmoittautumisen yhteydessä itsestäsi selkeä kasvokuva. Aikuiset voivat liittää mukaan myös CV:n.  

Aikuisten katselmus järjestetään su 15.9., 7–13-vuotiaiden katselmus ma 16.9. ja 14–17-vuotiaiden katselmus to 19.9. Katselmusten tarkemmat ohjeet ja ennakkotehtävät löytyvät osoitteesta rovaniementeatteri.fi/teatteri/ajankohtaista.

Tervetuloa esittäytymään!


Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden syyskauden avausnumeron poimintoja  

Lehdessä arvioidaan muun muassa menneen kesän festivaaleja.  

Taiteesta ja työstään puhuvat tanssitaiteilija Reetta-Kaisa Iles, lavastaja Martti Tsokkinen ja sirkustaiteilija Reija Tapaninen.  

Nuorten omaan teatterin tekemiseen paneudutaan usealla aukeamalla - mitä miettivät työn tekemisensä edellytyksistä nuortenteatterin vetäjät RyhmisNuorissa, Q-teatterin Nuorten Teatterissa ja Kansallisteatterin Kantissa? Lue myös, millaista on tehdä teatteria palestiinalaisessa teatteriryhmässä Länsirannalla.  

Seuraava lehti on tuhti kaksoisnumero 6-7/2019, joka ilmestyy 31.10.2019  

Katso lisää poimintoja artikkeleista: www.teatteritanssi.fi  

Tuttuun tapaan verkkosivuilta löytyy myös ohjelmistokalenteri ja ensi-iltoja.  

Vielä ehtii vastata myös kyselyyn lehden sisältö- ja ulkoasu-uudistuksesta nettisivuilla.


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.