07.04.2020

TINFO-tiedote 13 / 7.4.2020

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Kipupisteet ja kehittämispaineet näkyviin. Selvitys on paljastava Taike-perusteos. Siitä saa käsityksen, miten tämä tuore virasto on toiminut.

MARIA JOTUNI 140 VUOTTA

TINFO PALVELEE

UUTISIA

TAPAHTUMIA

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

HAKUJA

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TYÖPAIKKOJA

twitter.com/tinfotweets

Tilaa TINFO-tiedote sähköpostiisi

MERKINTÖJÄ HANNA HELAVUOREN TYÖPÄIVÄKIRJASTA

Kipupisteet ja kehittämispaineet näkyviin

Cuporen tutkijat ovat tehneet taide- ja kulttuuripolitiikan kehittämisen kannalta suunnattoman arvokkaan ja perinpohjaisen Taikea koskevan arviointityön, jonka raportti on nyt julkaistu. Taiken ja OKM:n virkamiehiä on haastateltu ja on järjestetty yhteiskeskustelu. Kyselyyn on vastannut iso joukko taiteen alan toiminta-avustusten saaja- ja hakijakenttää, yhteisöavustusten saajia ja vertaisarvioijia. Lisäksi on käyty lävitse Taiken valtionavustusten avustustilastot 2013-2019. Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat jo esitti useita kehittämisehdotuksia. Tuleva vos-uudistus lisää entisestään tarvetta kehittää Taiken toimintaa. Nyt on kunnon tietoa kehittämistyöhön – kiitos Cuporen tekemän arvioinnin.

Yli 200-sivuinen julkaisu valaisee monelta eri kantilta politiikkakeinojen – porkkanoiden (taloudelliset keinot/kannusteet), keppien (pakotteet/normit) ja saarnan (informaatio) – järjestelmää, sen toimivuutta ja toimimattomuutta. 

Selvitys on paljastava Taike-perusteos. Siitä saa käsityksen, miten tämä tuore virasto on toiminut, missä suhteessa toiminta-avustukset ovat valtion kulttuuripolitiikan tavoitteisiin ja OKM:n strategisiin tavoitteisiin, kuinka toimivia Taiken prosessit ovat, millaista toimintaa näillä Taiken porkkanoilla (tai porkkanan palasilla) on tuettu ja miten kenttä on kokenut Taiken vaikuttavuuden ja millaista on ollut seuranta.

Selvitys nostaa kipupisteet esiin. Onko Taike oikea päättäjä vai pelkkä toimeenpanija? Taike toivoo itselleen enemmän toimintavapautta. Niin kauan kuin OKM päättää taiteenalakohtaisista poteista ja harjoittaa yksityiskohtaista resurssiohjausta, on Taikella lähinnä toimeenpanijan rooli. Haastatellut virkamiehet ja asiantuntijat kaipaavat tulosohjausprosessiin lisää avoimuutta ja osallistavuutta. Eniten mättää hyvän ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen puute ”eri tasojen virkamiesten välillä”. 

Kuten selvityksessä todetaan: ”Kyse on pohjimmiltaan myös avustusten määrittelyyn kytkeytyvästä vallankäytöstä sekä toimeenpanon ja määrittelyvallan suhteesta.
 

Avoimuutta myös myöntöperusteisiin

Taiteen kenttä on monimuotoistunut, mutta järjestelmä ei monitaiteisuutta ja -muotoisuutta tunnista. Mennään muuttumattoman kehyksen puitteissa. Pienillä toiminta-avustuksilla ei taiteilijoiden toimeentuloa mahdollisteta. Lisää suurempia yksittäisiä toiminta-avustuksia, avointa keskustelua ja myöntöperusteiden läpinäkyvyyttä. Kaikki toiminta-avustukset voisivat saman tien olla kolmivuotisia.  
 

Näillä keinoin parannuksia


Tässä pitkä listaus Taike-selvityksen esittämistä jatkotoimenpiteistä:

·       Taiteenalojen tilanteesta on muodostettava kokonaiskuva valtionavustuspolitiikan tarpeiden täsmentämiseksi.

·       Tarvitaan kokonaisnäkemys taide- ja kulttuuripoliittisista avustusjärjestelmistä.

·       Selkiytetään opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiken välistä työnjakoa yhteisöjen ja järjestöjen tukemisen osalta ja lisätään valtionavustuspolitiikan kokonaiskoordinaatiota.

·       Selvennetään Taiken vastuuta myös kulttuurin tukemisen osalta ja kulttuuripolitiikan toteuttajana.

·       Parannetaan luottamusta ministeriön ja viraston välillä.

·       Valtionavustuspolitiikka perustuu tiukkaan taiteenaloittaiseen jakoon (hallinnon organisaatio, budjetointi, esittelijätyö, vertaisarviointi sekä edunvalvonta), mikä vähentää sen joustavuutta. Joustavoitetaan Taiken valtionavustustoimintaa ja edistetään sen asiantuntijaroolia väljentämällä Taikeen kohdistuvaa yksityiskohtaista resurssiohjausta.

·       Toiminta-avustusten kokoa tulisi pääsääntöisesti kasvattaa ja kaikille avustusta hakeville yhteisöille tulisi antaa mahdollisuus useampivuotisiin avustuksiin.

·       Lisätään avoimuutta avustusten toimeenpanoa koskevissa valinnoissa (esim. budjetoinnissa, erilaisten toimintakonseptien tukemisessa) ja tietopohjaista tarveanalyysiä.  

·       Toiminta-avustuksin on tuettava monimuotoisuutta.

·       Toiminta-avustusjärjestelmän parantamiseksi tulee tehdä valintoja. Toimeenpanon pitkäjänteisyyttä, avoimuutta ja dialogisuutta kehitettävä.

·       Vältetään liiallista byrokratiaa.  

·       Avustustoiminnan ja kehittämistyön on perustuttava tietoon.

·       Sisällytetään valtionavustusprosessin mekanismeja, joiden avulla saadaan aiempaa parempi käsitys taidetoimijoiden toiminnasta.

·       Seurannan prosesseja on parannettava.

·       Avustuksilla rahoitettua toimintaa seurataan ja seurantatietoa käytetään tilannekuvan päivittämisessä.

·       Luodaan tähän mennessä puuttunut linkki arvioinnin ja avustuspolitiikan valmistelun välille. Todellisten tarpeiden ja tiedon tulee olla pohjana avustustoiminnan linjausten muuttamiselle.

 

Vuoden 2019 myydyt liput

Ensimmäinen suuri, myytyjen lippujen savotta vuodelta 2019 on nyt TINFOssa tehty. Yhteistuotannot keräävät yhä enemmän katsojia, vaikka niiden kokonaisosuus onkin edelleen vähäinen. Tässä Katsojatilastot 2019 yhdeltä osin eli vos-teattereiden, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan osalta. Tilasto täydentyy vielä rahoituslain ulkopuolisten toimijoiden luvuilla. Vuoden 2020 myytyjen lippujen määrä tuleekin olemaan jotain aivan toista...

Tarkkana olemme joutuneet olemaan sen suhteen, mikä on teatteritoimintaa ja mikä ei. Rajavalvontaa. Toki vos-teatterit voivat muuna toimintanaan antaa/vuokrata tilansa vaikka mihin esitystoimintaan, mutta teatteriksi tilastoitavaksi ei kaikki käänny. Toivoisin teattereilta kriittistä itsereflektiota epätoivoisen katsojametsästyksen sijaan. Tätä pohdiskelua tulee jatkaa – yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja kentän kanssa. Vos-lainsäädäntö asettaa rajoja.
 

Isän maasta – Jussi Moila

Toistaiseksi peruttujen ensi-iltojen jäljillä. Yritämme TINFOssa tehdä näkyväksi näitä tekstejä ja teoksia ja taitelijoita niiden takana. Ensimmäisenä vuorossa on Jussi Moila ja hänen näytelmänsä Isän maa. Kiitos ajatuksistasi, Jussi!  Nyt pitää vain jaksaa odottaa Sini Pesosen ohjausta Isän maasta, joka syksyllä nähdään Suomen Kansallisteatterissa Kansallisen ja Teatteri Nirvanan yhteistuotantona.
 

Maria Jotuni 140 vuotta

Maria Jotunin juhlavuosi! Jotunin syntymästä tulee kuluneeksi 140 vuotta 9.4.2020. Juhlavuoden kunniaksi TINFOn tilastolaatija Piia Volmari on tehnyt ILONA-esitystietokannan tietojen pohjalta graafit siitä, miten Jotunin teoksia on eri vuosikymmeninä ja eri puolilla Suomea esitetty. Lisäksi halusimme kuulla, millainen on Jotuni-ohjausten grand-young-man Mikko Roihan Jotuni. Tässä Roihan pohdintaa! Kiitos, Mikko!
 

Kehysriihi – kriisiriihi

Kehysriihessä pelastettavana on myös kulttuuri ja taide. Ilman tukea ei ala toivu. Miljardiluokan lisätalousarviosta tulisi herua myös tänne.

COVID-19 -epidemian poikkeusolosuhteissa hallitus päättää kehysriihessä sen, millainen tulee olemaan julkisen talouden suunnitelma seuraavina neljänä vuotena. Hallitusohjelman talouslinjauksia täsmennetään. Kulttuurissa ja taiteessa meillä on kaksinkertainen kriisi. Veikkausvoittovarojen tuoton väheneminen ja koronan aiheuttava katastrofitilanne koskettavat isoa osaa taiteen ja kulttuurin kentän taidetyön tekijöistä ja itsensätyöllistäjistä sekä instituutioita ja muita yhteisöjä. Ei, meillä on kolminkertainen kriisi. Tähän päälle vielä koronakriisin entisestään heikentämä kuntatalous. On osattava katsoa kauas.
 

Aiemmat Hanna Helavuoren työpäiväkirjamerkinnät

twitter.com/tinfotweets

MARIA JOTUNI 140

Minun Jotunini. Neljä kirjailijan teosta ohjannut Mikko Roiha.

Neljä Maria Jotunin teokseen perustuvaa teatteriesitystä ohjannut Mikko Roiha pohtii tässä jutussa, mikä häntä Jotunissa vetää puoleensa. Kirjailijan syntymästä tulee tänä vuonna (9.4.2020) kuluneeksi 140 vuotta. TINFO kysyi, ja Roiha kertoo omasta suhteestaan kuhunkin näihin neljään teokseen ja löytää etsimättä syyn sille, miksi Miehen kylkiluu on Jotunin esitetyin näytelmä.

Tohvelisankarin rouva

Ensimmäinen Jotuni-ohjaukseni oli Tohvelisankarin rouva Kouvolan Teatteriin. Muistan prosessista sen, että yritin ohjata sitä vakavammaksi kuin se onkaan, olin Hella Wuolijoen Niskavuorien kohdalla tottunut “löysiin”, siihen ettei kirjailija ole niin nokonuuka tulkinnan tarkkuudesta, kunhan pohja on oikea. Jotuni näpäytti aika pian sormille, näytelmän rytmi ei vaan toiminut ennen kuin piioille pantiin essut, rouvalle korsetti ja isännälle maailmaa syleilevä humala.

Arvelen tämän johtuvan siitä vaikutuksesta, jonka Jotuni sai katsottuaan Kansallisteatterin esittämiä farsseja, toisaalta koko eurooppalaisen kirjallisuuden vaikutus näkyy.
 

Elämä ja kuolema

Toinen Jotuni-ohjaukseni oli kirjailijalta kesken jäänyt Elämä ja kuolema, näytelmäfragmentti sisällissodasta. Dramatisoin ja ohjasin teoksen valmiiksi Oulun kaupunginteatterin remontin aikana väistötiloihin, entiselle makkaratehtaalle. Jotunin jäljiltä juttu alkaa Strindbergin Uninäytelmänä, päähenkilö Lauran herääminen todellisuuteen jatkuu painajaisena, jossa punaisten ja valkoisten välinen sota rinnastuu avioliittoon ja sen hintaan.

Teksti on keskeneräisyydestään huolimatta tarkka analyysi sodasta, suoraan sen keskeltä kirjoitettu. En ole nähnyt historioitsijoiden lisäävän yhtään näkemystä, jota Jotuni ei olisi jo tekstissään nähnyt.

Elämässä ja kuolemassa kiinnostaa myös dramaturginen muoto: se alkaa ehyenä, klassisena näytelmänä, mutta hajoaa varsin pian palasiksi, irrallisiksi kohtauksiksi, jotka ovat hukanneet yhteytensä. Tästä tuli dramaturgian lähtökohta "sodan dramaturgiaksi", sotahan aivan samalla tavalla lähtee liikkeelle selkeän suunnitelman ja hallinnan kautta, mutta hajoaa irrallisiksi kohtaloiksi, kesken jääneiksi hätähuudoiksi.

Kohtaukset ja henkilöt kurkottivat kohti yhteyttä, toisiin ihmisiin, maailmaan, yhteiskuntarakenteisiin ja lopulta – elämään ja kuolemaan. Tunnelmat siis kutakuinkin samat kuin koronaeristys, jonka keskellä nyt melko lailla sadan vuoden jälkeen elämme.

Miehen kylkiluu

Kolmas Jotuni tuli vahingossa. Miehen kylkiluuta olin neuvotellut joskus aiemmin ja hylännyt ajatuksen, mutta nyt tuntui, että tälle syntyneelle työryhmälle tämä aikuisten Kesäyön unelma sopii parhaiten.

Miehen kylkiluu on Jotunin esitetyin näytelmä, eikä syytä tarvitse kauaa miettiä: se on luonteeltaan salliva, antaa meille mahdollisuuden tulla rakastetuiksi kaikissa olosuhteissa. Juttu ratkesi lavastuksen kautta: koko homma tapahtui apteekin välitilassa, eteisessä, rakkauden tuulikaapissa. Miehen kylkiluuhan sijoittuu pienelle paikkakunnalle, jolloin apteekki on kylän kuuma paikka myös sosiaalisesti, siksi sieltä haetaan arvonnousua ja tietenkin myös lääkettä kipeytyneeseen sieluun.

Jotuni jos kuka osaa kuvata suomalaisen porvarillisuuden perinteen. Myös Miehen kylkiluussa tämä näkyy siinä, että kaikki hahmot ovat itse asiassa hyvin puettuja, he yrittävät ylläpitää asemaansa ja sitä kautta sivistystä yllä, vaikka väkeä on todella vähän. Siksi on hiukan vaikea ymmärtää määritelmää Jotunista kansankuvaajana. Toki häneltä löytyy eukot ja ukotkin, mutta olennaisinta hänen kirjoittamisessaan on minusta pyrkimys ylös- ja ulospäin.

Mielenkiintoinen havainto Miehen kylkiluusta: yhteistyömalli, saman teoksen eri puolella Suomea esittäminen paljasti sen, ettei suomalaiset teatteriyleisöt todellakaan ole yhtenäistä joukkoa. Siinä missä Orvokki Aution Pesärikon pohjalaisnaiset olivat Länsi-Suomessa vanhoja tuttuja ja Itä-Suomessa heidän kauttaan piirtynyt musta huumori tukehtui tragediaksi, oli Jotuni kaakkois-Suomessa tuttu ja tunnistettava, Hämeessä ja Keski-Suomessa samoin, mutta tällä kertaa Turussa savolaisen poljennon taitavaa kirjailijaa luettiin tarkasti kuunneltavana, eurooppalaisena kirjailijana.

Mikä hän totisesti onkin. Mutta “suattaa se olla niin, vuan suattaa se olla näinnii” -mentaliteetti näyttäytyi yhtäkkiä entisessä pääkaupungissa eurooppalaisena parisuhdeproblematiikkana, kielen monimerkityksisyys, repliikin sisäinen ristiveto taas porvarillisena draamana. Tässä siis havaintoon perustuva todistus sille, joka vielä väittää suomalaisen kansan olevan yksi ja yhtenäinen. Ei se ole.

Kultainen vasikka

Korona on siirtänyt Kultaisen vasikan harjoitukset alkukesästä elokuulle. Mielenkiintoista tässä ajassa on ehkä se, että tasan 100 vuotta sitten maailman pörssikurssit syöksyivät mihin suuntaan sattui, jälki oli todella pahaa. Jälleen raha, sen heilahtelu rinnastuu parisuhteeseen, mutta verrattuna Elämään ja kuolemaan, jonka päähenkilö Laura on pakotettu avioliittoonsa, on Eedit vapaampi toimija. Ja jälleen mittaa toisistaan ottaa myös ihmisessä riehuvat himot ja tarve toteutua, käyttää aikansa mahdollisimman täydestä, ottaa elämästä se minkä siitä irti saa. Ja toisaalta sivistys, humanismi, joka työntää sivuun yksilön oikeuksia ja pyrkii katsomaan maailmaa laajakuvassa.

Mielenkiintoista on se, että Jotuni jätti kesken aikalaisanalyysin Elämän ja kuoleman ja kirjoitti sen sijaan tämän pohjimmiltaan varsin julman komedian. Mutta se on samalla myös Jotunin näytelmistä feministisin. Muutenkin Jotunissa mielenkiintoista on se, että hän on kirjoittanut draaman jotenkin naisten henkilöihin sisään, heidän persoonansa sisäiseksi ristivedoksi, miehet taas ovat usein lempeämpiä, usein humanisteja.

Näyttelijälle tämä tarkoittaa mahdollisuutta näytellä perinteiseksi miellettyjä sukupuolirooleja laajempaa skaalaa. Varsinkin hänen naisensa kamppailevat aikaa vastaan, ovat jotenkin itsensä ja maailman kanssa sodassa, ottavat siitä mittaa, siksi he ovat haluissaan ja toiveissaan, jopa teoissaan ristiriitaisia, siinä kun miehillä on varaa kurottaa preesensin ulkopuolelle, tuleviin ja menneisyyteen, puhua filosofoiden, raamatun vertauksin.

Jotuni käsittelee jo näytelmän nimessä rahaa, sen vaikutusta ihmiseen ja tämän mahdollisuuksiin, eikä yhtymäkohtaa tähän päivään tarvitse kovin kauaa hakea. Niin kauan kuin koronan repimää Suomea pitää hengissä matalapalkka-alaiset naiset, voimme unohtaa puheet tasa-arvosta. Euro ei ole edelleenkään kaikille sukupuolille sama. Kun me nyt kansakuntana tokenemme tästä kriisistä ja aloitamme rakentamaan yhteiskuntaa uudelleen, on meillä tilaisuus aloittaa puhtaalta pöydältä myös sukupuolten suhteen.

Raha on hyvä mittari, sillä se on yhtä aikaa kuumaa ja kylmää, mutta se on aina selkeää, tasavertaiseksi tekevää. Kultaisen vasikan naisten tarve rahaan ei siis ole vain ahneutta vaan myös vapautta, vertaisuutta. Heidän täytyy ostaa vapautensa siinä missä miehet ovat saaneet sen ilmaiseksi.

***

Mikko Roiha on Berliinissä asuva ja kahdessa maassa työskentelevä teatteriohjaaja ja Vapaa Teatterin perustaja. Hän on yli 10 vuoden ajan tehnyt teoksia yhteistuotantoina, joissa on joka kerta mukana useita kaupunginteattereita. Kultainen vasikka on seuraava tällainen yhteistuotantona syntyvä esitys, ja sen ensi-ilta on syksyllä 2020.


Maria Jotunin teokset teatterissa 1910-2019

Maria Jotuni ensi-illat

Teatterin tiedotuskeskus TINFO laski Maria Jotunin yhdeksän teoksen esityskertoja ja ensi-iltoja teatterissa. Tarkastelujakso on 1910-2019 ja lähde ILONA-esitystietokanta.
 
Miehen kylkiluu on ollut suosituin teksti 1802 esityskerrallaan. Tohvelisankarin rouva on saanut 1547 esityskertaa, Kultainen vasikka 1163, Suhteita/Rakkautta/Sanovat sitä rakkaudeksi 726, Amerikan morsian 703, Savu-uhri 361, Huojuva talo 323, Kun on tunteet 320 ja Klaus, Louhikon herra 179.
Esityskertoja näillä teoksilla on ollut yhteensä 7124. Huomioitavaa on, että monesta 1900-luvun alun tuotannosta ei ole tiedossa esityskertojen määrää, joten todellinen esityskertojen määrä on erityisesti Miehen kylkiluulla suurempi.
 
Eri tuotantoja eli ensi-iltoja näille teoksille kertyi vuosien 1910-2019 aikana yhteensä 285 ympäri Suomen, 31 paikkakunnalla.

Mari Jotuni esityskerrat

Maria Jotuni koko Suomi

Datan keruu ILONA-esitystietokannasta: Sanni Martiskainen ja Piia Volmari

Lue koko uutinen ja katso kuvat

TINFO PALVELEE

TINFO päivystystauolla 14.-17.4.2020

TINFO vetäytyy hetkeksi päivystystauolle 14.-17.4. väliseksi ajaksi.

Myös TINFO-tiedote on tuona aikana tauolla. Seuraava uutiskirjepäivä on torstai 23.4.2020

TINFO-tiedotteeseen voi lähettää uutisia ja ilmoituksia ehdolle osoitteeseen tinfo (at) tinfo.fi


Ilmoita muuttuneet ja tulevat ensi-iltatiedot TINFOn verkkosivulle

Ilmoita teatterisi tiedossa olevat ensi-iltapäivämäärät TINFOn verkkosivuilla olevalle Ensi-iltalistalle.

Ilmoittaminen on helppoa ja nopeaa tällä lomakkeella: www.tinfo.fi/ilmoita-ensi-ilta. Jos pelkkä päivämäärä on muuttunut, voit laittaa muutospyynnön sähköpostilla osoitteeseen tinfo(a)tinfo.fi.

Jos teatterisi puuttuu teatterilistalta, tai tietoihin on tullut muutoksia, voit ilmoittaa tiedot tällä lomakkeella: www.tinfo.fi/fi/Ilmoita-teatteri


Teatteri kotisohvalle listaa verkossa tapahtuvia esityksiä

TINFO kerää tietoa teatterien erilaisista verkossa tapahtuvista esityksistä ja teostallenteista.

Ohjelmistolista päivittyy sitä mukaa, kun saamme tietoja. Teatterilaiset, ilmoitelkaa: tinfo (a) tinfo.fi

Lue myös: Esityksiä peruttu, mitä tilalle? 

Teatteri kotisohvalle: https://www.tinfo.fi/fi/Teatteri_kotisohvalle

UUTISIA

TINFO: Vetoomus taide- ja kulttuurikentän pelastamiseksi

Teatterin tiedotuskeskus TINFO vetoaa alamme merkittävimmän eurooppalaisen yhteistyöverkoston IETM:n (International network for contemporary performing arts) kanssa koko valtioneuvostoon taide- ja kulttuurikentän akuutin kriisin ratkaisemiseksi ja kestävyyden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa.

Koronakriisi on aiheuttanut kaikkialla maailmassa ikään, taustaan, arvoihin ja asemaan katsomatta suunnattomasti kärsimystä, epävarmuutta toimeentulosta ja pelkoa tulevaisuudesta terveydellisten ongelmien lisäksi. Kriisi on sulkenut taide- ja kulttuuri-instituutioiden ovia ja estänyt kansalaisten tasa-arvoista pääsyä taiteen ja kulttuurin äärelle. Kriisi on sulkenut rajoja vähentäen kansainvälistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja liikkuvuutta. Kulttuuri- ja taideinstituutioiden sulkemisella on lisäksi suuria aluetaloudellisia seurannaisvaikutuksia. Samaan aikaan kriisi on kuitenkin näyttänyt myös taiteen ja kulttuurin voiman yhteisöjen voimanlähteenä, lohdun- ja ilontuojana.

Taiteen kenttä on osoittanut solidaarisuuttaan ja kuvittelukykyään luomalla uusia etäyhteisöllisyyden muotoja ja keinoja löytää tiensä ihmisten luo. Elävään vuorovaikutukseen perustuville taiteenlajeille kuten teatterille, tanssille ja sirkukselle tilanne on erityisen haastava, koska sen ekosysteemi on ollut usealta osin hauras jo ennen kriisiäkin.

Arvostamme suuresti kaikkia niitä käytännön toimia, joihin valtioneuvosto on jo tähän mennessä tarttunut taide- ja kulttuurialan ahdingossa. Ylirajaisia ja poikkihallinnollisia toimia tarvitaan kuitenkin edelleen.

  • Varmistetaan uuden suunnitteilla olevan rahoitusinstrumentin luominen pitkäaikaisena investointina siten, että suunnitteilla oleva luovien alojen ja kulttuurin rahoituspohjaa monipuolistavalle rahastolle saadaan valtion lahjoituksena pääomaa yksityisen pääoman rinnalla.
  • Varmistetaan eri työmarkkina-asemassa olevien taiteilijoiden ja muiden taidetyön tekijöiden toimeentulo erilaisin avustus- ja apurahajärjestelyin korvaamaan COVID-19:n aiheuttamia tulonmenetyksiä ja arvioidaan jatkossa jo tehtyjen toimien riittävyyttä ja varaudutaan lisätukeen myös jatkossa.
  • Huomioidaan valtionosuuksien kohdalla COVID-19:n aiheuttamien henkilötyövuosien väheneminen siten, ettei lasku toteutuneissa henkilötyövuosissa vaikuta tuleviin päätöksiin.
  • Lisätään joustavuutta nykyisten toiminta-avustusten ja apurahojen tiliselvitysten suhteen edunsaajan tarpeet huomioiden.
  • Huomioidaan tulevien vuosien rahoituskehyksessä kulttuurin ja taiteen kestävä kehitys riittävällä rahoituksella.
  • Otetaan uudelleen pohdittavaksi perustulo osana sosiaaliturvan uudistamista.
  • Euroopan unionin aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelman kautta ohjataan tukea kulttuurisektorille.

Kunnioittavasti

Teatterin tiedotuskeskus TINFO


Katsojatilastot 2019

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) tuottaa vuosittain Teatteritilastot, joihin sisältyvistä Katsojatilastoista osa on esitetty tässä kuvina ja tekstinä.

Katsojatilastoa täydennetään kevään aikana rahoituslain ulkopuolisten teatteritoimijoiden tilastoilla sekä tanssin ja sirkuksen tilastoilla, jotka tuottavat Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus. 

Tarkastelussa nyt ovat vos-teattereiden, Suomen Kansallisteatterin ja Suomen Kansallisoopperan kalenterivuoden 2019 myydyt liput, esityskerrat, yhteistuotannot, täyttöasteet ja kotimaan kiertuetoiminta. Uutena tietona vuodesta 2019 lähtien tarjotaan suosikkiesitykset laskettuna katsojamäärien mukaan.

Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera: katsojat 2019

Kokonaiskatsojamäärä 59 tilastoidulla teatterilla (Vos-teatterit, Suomen Kansallisteatteri, Suomen Kansallisooppera) oli 2 635 826 (2018: 2 664 103). 

Katsojat 2019 - vos - katsojatTeattereiden omiin esityksiin myytiin yhteensä 2 322 353 lippua. Teatteria kohti lippuja myytiin keskimäärin 39 362 kpl. Mediaani oli kaikilla tilastoiduilla teattereilla yhteensä 24 305, ryhmillä ja pienteattereilla 21 470 ja tanssiryhmillä ja -tuotantokeskuksilla 12 595. Suurilla ja keskisuurilla teattereilla mediaani oli 29 373. 

Lisäksi teattereissa kävi kutsulipulla tai ilmaiseksi tarjottuihin esityksiin osallistuneita katsojia 108 183, ja teattereiden vastaanottamat vierailuesitykset keräsivät 233 721 katsojaa. Kokonaiskatsojamäärästä on vähennetty keskinäisistä vierailuista ja yhteistuotannoista aiheutuneet päällekkäisyydet.  

Taulukko: Vos: Esityskerrat ja myydyt liput, tilausnäytännöt, ilmaisesitykset ja vierailijat kalenterivuonna 2019

Lue koko uutinen


Näytelmäkirjailija Jussi Moilan haastattelu: Kriisistä kriisiin, ja niin on hyvä
 

Näytelmäkirjailija Jussi Moilan Isän maa saa odottaa kantaesitystään. Sillä välin keskustellaan perheestä, patriarkaatista, patetiasta ja identiteetistä, joka ei kaipaa sukupuolta.
 

Jussi Moilan näytelmän Isän maa kantaesityksen oli tarkoitus olla Suomen Kansallisteatterissa 1. huhtikuuta Teatteri Nirvanan ja Kansallisen yhteistuotantona. Sitkeästi yritettiin sinne asti päästä, vaikka harjoittelu yleisen hämmennyksen, ihmisten korkean stressitilan keskellä oli jo veitsenterällä. Sitten tuli kuolinisku. Ei ensi-iltaa huhtikuussa, teatterit suljettaisiin.

Lukudraama ei tälle tekstille tekisi oikeutta. Haluan saada tämän näytelmän ensi-iltaan. Isän maa tarvitsee näyttelijät, heidän kehollisuutensa. Se tarvitsee valot, äänet, musiikin, lavasteet, puvut – se tarvitsee hyvän ohjaajan!”, toteaa näytelmäkirjailija Jussi Moila. Nyt ensi-iltaa pitää odottaa – syksyllä se on tulossa, siihen uskovat vakaasti molemmat yhteistuotanto-osapuolet.

Halusin käsitellä tätä näytelmää kirjailijan itsensä kanssa, vaihtaa ajatuksia ja tuntemuksia, liikkua tämän kiehtovan tekstin äärellä esitystä odottaessa.

Lue kirjoitus

TINFO / Hanna Helavuori 6.4.2020


Vuoden 2020 ensimmäiset TINFO-apurahat jaettu

Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) on jakanut vuoden 2020 ensimmäiset apurahat näytelmien ja esitysten tekstitysten kääntämiseen. TINFO-apurahan sai kolme käännöshanketta.

Teatteri Jurkassa vuonna 2018 kantaesityksensä saanut, Marie Kajavan käsikirjoittama ja Alma Lehmuskallion ohjaama Nora on saanut kutsun The International Ibsen Festivalille 2020 Norjaan. Anne Aho tekee englanninkielisen av-käännöksen esityksen tekstitystä varten.

Teatteri Quo Vadis jatkaa yhteistyötään madridilaisen Teatro Réplikan kanssa, jonka ohjelmistoon lastennäytelmä Feeri – Unta ja totta tulee vuonna 2021. Työryhmän, Otso KauttoMaija Rissanen – Kolina van der BergMinerva Kautto kirjoittaman teoksen kääntää espanjaksi Ursula Kautto.

Alzbeta Stollova kääntää tsekiksi Marie Kajavan näytelmän Nälänhätä. Teos tulee mukaan prahalaisen DILIA-teatteriagentuurin markkinointiin ja esiteltäväksi esimerkiksi LETI-teatterin dramaturgille, joka on kiinnostunut nykynäytelmien esittämisestä teatterissaan..

TINFO-apuraha maksetaan aina kääntäjälle. Apurahojen myöntämisestä päättää asiantuntijaraati, jonka TINFO kutsuu koolle pariksi kaudeksi kerrallaan.
 
Apurahojen tarkoitus on suomalaisten näytelmien tunnetuksi tekeminen maailmalla ja esitysten kansainvälisen liikkuvuuden tukeminen. TINFO-apurahalla tuettavien käännöshankkeiden valinta perustuu vertaisarviointiin.

Mikäli käännöshankkeeseen liittyy esitystuotanto tai suunnitteilla olevan produktion aiesopimus, TINFO-apuraha voi olla vain osa käännöksen rahoitusta. Esittävän teatterin tai festivaalin asemalla kohdemaassa on merkitystä apurahaa myönnettäessä.  

Tiedustelut:
TINFO / johtaja Hanna Helavuori, hanna (a) tinfo.fi

Lue lisää TINFO-apurahasta ja sen kriteereistä


Taike käynnistää uuden palvelun sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille ja taiteilijoille

Taiken uuden asiantuntijapalvelun tavoitteena on vahvistaa taiteen käyttöä sosiaali- ja terveyssektorilla. Taiteilijoille se avaa työllistymismahdollisuuksia. Taike on valinnut viisivuotiseen pilottiin kaksi taideasiantuntijaa: teatteritaiteen tohtori Pia Hounin ja tanssitaiteen tohtori Isto Turpeisen.

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijat tukevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita toiminta-, rahoitus- ja arviointimallien suunnittelussa ja käyttöönottamisessa. Taiteilijoita tuetaan puolestaan kulttuurihyvinvoinnin toimialalle työllistymisessä ja osaamisen kehittymisessä. Lisäksi palvelusta saa tukea tiedolla johtamiseen ja vaikuttamistyöhön. Taiteen avulla on mahdollista vaikuttaa pitkäjänteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Taiteen mukaan ottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin vähentää syrjäytymistä ja terveydenhuollon kustannuksia.

- Oikeus taiteisiin on yksi ihmisten perusoikeuksista riippumatta siitä, missä kunnossa ihminen on. Taiteilijoille työskentely kulttuurihyvinvoinnin edistämistyössä avaa lukuisia uusia työllis-tymismahdollisuuksia, sanoo Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen.

Uudet taideasiantuntijat monipuolisia kulttuurihyvinvoinnin osaajia

Kulttuurihyvinvoinnin palvelussa aloittaa kaksi uutta taideasiantuntijaa: teatteritaiteen tohtori Pia Houni ja tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen. Molemmat olivat myös Taideyliopiston koordinoimassa ArtsEqual-hankkeessa tutkijoina. Hankkeessa selvitettiin laajasti, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.

Pia Hounilla on kokemusta taiteen, taiteen tutkimuksen, fasilitointimenetelmien ja kulttuurihyvinvoinnin aloilta. Lisäksi hänellä on osaamista taiteen vaikutuksien mittaamisesta laadullisin ja taloudellisin menetelmin. Viimeisinä vuosina hän on tehnyt tutkimuskoonteja kulttuurihyvinvoinnin saralla ja toiminut asiantuntijajäsenenä alan ohjaus- ja työryhmissä. Hounilla on osaamista työhyvinvoinnin tukemisesta taiteen avulla ja erityisesti ymmärrystä taiteilijoiden työhy-vinvointiin liittyvistä seikoista. Houni aloittaa Taikessa toukokuussa.

Isto Turpeisella on kokemusta taiteilijakentän rinnalla toimimisesta mm. kehittämisessä, toiminnan arvioinnissa ja tuotteistamisen monivaiheisessa prosessissa. Viimeiset vuodet Turpeinen on toiminut Taideyliopiston tutkijana ja vs. lehtorina. Opetustehtävien lisäksi hän on ollut kehittämässä taideyliopiston opetusta ja toimintaa. Turpeinen on myös itse toiminut taiteilijana sosiaali- ja terveyssektorilla ja ennaltaehkäisevän toiminnan parissa. Hän on ollut kehittämässä etsivän kulttuurityön mallia kouluihin syrjäytymisen ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi. Segregaatio ja poikien taideosallistuminen ovat olleet yksi keskeinen tutkimuksen kohde. Turpeinen aloittaa Taikessa elokuussa. 

Kulttuurihyvinvoinnin asiantuntijapalvelut rakentuu jo aikaisemmin tehdyn kehittämistyön pohjalle. 

Palveluun kuuluvat myös taiteen käytön, hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittämisohjelmaan aikaisemmin kuuluneet läänintaiteilijat Esa Vienamo (outsider taide), Heli Kauhanen (korutaide) ja Jaakko Kemppainen (pelitaide).

Taideasiantuntijan tehtäviin tuli yhteensä 127 hakemusta määräaikaan mennessä.

Kulttuurihyvinvoinnin palveluita johtaa erityisasiantuntija Johanna Vuolasto.

Lisätiedot: Johanna Vuolasto, p. 0295 330 870, johanna.vuolasto(a)taike.fi

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä. 

Lue lisää Taiken verkkosivuilta


Cupore: Vapaan taidekentän yhteisöille tärkeät harkinnanvaraiset avustukset kaipaavat uudistusta

Valtionosuusjärjestelmän ulkopuoliset taiteen vapaan kentän yhteisöt ovat monimuotoinen joukko, jonka toiminta-avustukset kanavoidaan pääosin Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) kautta. Toiminta-avustuksilla on niiden saajille suuri merkitys, mutta avustusmuoto ei vastaa kaikilta osin taiteenalojen tarpeisiin, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen julkaisemasta tuoreesta arviointiraportista. 

Valtaosa toiminta-avustuksista on ollut pieniä – mediaanikoko on ollut vain 30 000 euroa. Ne myös kohdistuvat taiteenaloittain ja maantieteellisesti katsottuna epätasaisesti: 60 prosenttia avustuksista jaettiin teatterin ja tanssin yhteisöille. Samoin 60 prosenttia toiminta-avustusten rahamäärästä kohdistui Uudellemaalle. Arvioinnin mukaan toiminta-avustukset eivät tue taiteilijan toimeentuloa kovinkaan hyvin. 

Avustuksilla tuetaan monenlaista toimintaa, kuten taideyhteisöjä ja tuotantotaloja, taidekouluja, aluekeskuksia, edunvalvontaa ja paikallisyhteisöjä. 

Toiminta-avustusten painoarvo kasvussa 

Cuporen tutkijat tähdentävät, että Taiken myöntämien toiminta-avustusten painoarvo Taiken toiminnassa on kasvanut. Toiminta-avustuksiin myönnetään Taikesta yhteensä jo saman verran rahaa kuin suoraan taiteilijoille maksettaviin valtion taiteilija-apurahoihin.  

Arvioinnista selviää, että taiteen vapaa kenttä toivoo avoimia myöntöperusteita, suurempia keskimääräisiä avustuksia pidemmille ajanjaksoille sekä kentän monimuotoisuuden parempaa huomioimista.  

”Kentällä haluttaisiin myös avointa keskustelua siitä, ketä tuetaan, miksi, ja miten rahat jakaantuvat eri alojen välillä. Kyse on myös ministeriön ja sen alaisten virastojen välisestä suhteesta kulttuuripolitiikassa”, tutkija Olli Jakonen toteaa. 

Järjestelmään kohdistuu kehittämispaineita 

Arviointia varten tehtyjen haastattelujen mukaan Taiken toiminta-avustuksiin kohdistuu selviä kehittämispaineita. Tilanne ei ole ainutkertainen, vaan vastaavia kehitystarpeita on tunnistettu liikunnan ja urheilun valtionavustusten kohdalla. Avustusten tulisi vastata hallinnon strategioiden lisäksi kentän tarpeisiin. 

”Mikäli kentän toiveisiin ja muutoksiin todella aiotaan vastata, olisi järkevää kehittää avustusjärjestelmää toiminnan erilaiset sisällöt ja tavoitteet paremmin tunnistavaan suuntaan. Silloin paras ratkaisu ei ole aina uusien taiteenalojen tunnistaminen ja avustusten jakaminen yhä pienemmissä kokonaisuuksissa. Avustusten vaikuttavuuden tunnistamiseksi pitäisi luoda parempia tiedonkeruun ja seurannan järjestelmiä”, erikoistutkija Sakarias Sokka sanoo. 

Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taidepolitiikan-kepit-ja-porkkanat

Sakarias Sokka ja Olli Jakonen 2020. Taidepolitiikan kepit ja porkkanat. Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustukset taiteenalojen yhteisöille 2013‒2019. Cuporen verkkojulkaisuja 58. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Cupore arvioi vuosina 2017–2020 Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) toimeksiannosta sen taiteenalojen yhteisöille myöntämiä toiminta-avustuksia. Harkinnanvaraiset toiminta-avustukset taideyhteisöille ovat keskeinen osa taiteen suoran tukemisen järjestelmää taiteilija-apurahojen sekä VOS-laitosten ohella. Arvioinnin kohteina olivat toiminta-avustukset Taiken toiminnan käynnistymisestä eli vuodesta 2013 alkaen vuoteen 2019 saakka. Taike jakaa vuosittain lähes 40 miljoonaa euroa apurahoja ja avustuksia. Taiteenalojen yhteisöjen toiminta-avustuksiin jaettava osuus koko summasta on kasvanut 5,8 miljoonasta (2010) 12,7 miljoonaan euroon (2020) erityisesti esittävien taiteiden lisärahoituksen myötä. Taiteen ja kulttuurin budjetista Taiken jakamat taiteenalojen yhteisöavustukset muodostavat noin 2,5 prosenttia. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 

Erikoistutkija Sakarias Sokka, sakarias.sokka(a)cupore.fi, 050-387 2728 
Tutkija Olli Jakonen, olli.jakonen(a)cupore.fi, 050-305 3414  

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on kulttuuripolitiikan alan tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuskeskus tuottaa monipuolisesti taide- ja kulttuuripolitiikkaa koskevaa tietoa sekä toimii tiedonvälittäjänä ja keskustelun avaajana. Cuporessa työskentelee vuosittain noin 20 henkilöä, joista suurin osa toimii tutkijoina. Tutkimuskeskus sijaitsee Helsingissä, ja sen toimintaa ylläpitää vuonna 2002 perustettu, yksityisoikeudellinen Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö.  

TAPAHTUMIA

Lisää ajankohtaisia ja tulevia tapahtumia: www.tinfo.fi/tapahtumia
Lisää teatterielämyksiä Teatteri kotisohvalle -sivulta: www.tinfo.fi/fi/Teatteri_kotisohvalle


Jyväskylän kaupunginteatterin Poikkeamia-verkkonäyttämö

Jyväskylän kaupunginteatteri haluaa pitää yhteyttä yleisöönsä myös koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana. Teatteri on siksi pystyttänyt esitystauon ajaksi verkkonäyttämön, joka tuo teatterintekijät kotiisi.

Poikkeamia-verkkonäyttämölle kaupunginteatterin näyttelijät yhdessä muun henkilökunnan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa tuottaa monipuolista ohjelmistoa, joka julkaistaan verkossa.  

Poikkeusajan ohjelmistosta löytyy monipuolista sisältöä kaikenikäisille. Poikkeamia-verkkonäyttämöllä kaupunginteatterin sivuilla on jo nyt koettavissa Villen Viikon biisi musiikinnälkäisille, näyttelijöiden lukemia Tarinatuokioita iltasatuhetkiin, eksistentialistinen äänikollaasi Tsehov-tuokio sekä viihdyttävä ja informatiivinen kulissikatsaus Kuinka teatteriesitys syntyy. Osa jo olemassa olevista sisällöistä saa jatkoa kevään aikana. Lisäksi verkkonäyttämölle saadaan vielä esimerkiksi Kysy taiteilijalta -talkshow, johon yleisö voi lähettää omia kysymyksiään teatterintekijöiden vastattavaksi.  

Verkkonäyttämöllä säännöllisin väliajoin esitettävää sisältöä julkaistaan monipuolisesti teatterin sosiaalisen median kanavilla ja sitä kootaan teatterin verkkosivuille. Verkkonäyttämölle on kaikille vapaa pääsy, ja ohjelmasta voi nauttia juuri silloin, kun itselle parhaiten sopii. Tiedotamme tulevasta ohjelmistosta sosiaalisen median kanavillamme sekä verkkosivuillamme.

Löydät Poikkeamia-verkkonäyttämön kaupunginteatterin verkkosivuilta osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/ohjelmisto/poikkeamia


Etäjamit | 12.4.2020

Etäjamit ovat poikkeustilan versio dj jameista. dj jamit käyttävät kontakti-improvisaatiota yhteyden perustana, etäjameissa yhteys improvisoidaan dj:n soittaman musiikin, yhteisen virittäytymisen ja yhteisen tanssin kautta.  

Jamien rakenne

18 – 18.30 Saapuminen Zoomiin. Voit moikata tuttuja ja virittäytyä kuten haluat. Jamien vetäjä myös auttaa sinua mahdollista teknisten pulmien kanssa. 
18.30 – 19 Yhteinen ja vedetty virittäytyminen
19 – 20 Jamit 
20 – 20.30 Loppurinki 

Saapumisen ja loppuringin aikana pidämme mikrofonit avoinna, mutta saatamme rajata niitä jos ne aiheuttavat liikaa häiriöääniä. 

Etäjamit tanssitaan livenä Zoom-palvelun (https://zoom.us) kautta. 

Pääset sessioon suoraan tästä linkistä:
https://zoom.us/j/976504403?pwd=YkdHR3B0Rkk2WXdKMnByTGg4UUNxQT09
(Mikäli Zoom kysyy sinulta salasanaa, se on 077024.)

Mikäli sinulla on pulmia päästä Zoomiin sisään, lähetä viesti osoitteeseen office(a)centerforeverything.com ja autamme sinua. 

Lue lisää ja katso ohjeet Facebook-sivulta


Oh NO Puppets! -somefestivaali | 16.-18.4.2020

Vaikka Oh My Puppets! -festivaali Helsingissä on tältä keväältä peruttu, toteutetaan se aiottuna aikana jossain muodossa virtuaalisesti:

Kevään virkein nukketeatterifestivaali tarjoaa taskulämpimintä lohdutusta teatterinnälkäisille, ennennäkemättömiä kurkistuksia kulisseihin sekä kutsuu kaikki yhdessä yksin neljän seinän sisälle mm. kymmenen jyrsijän ja yhden kissan seuraan!

Tervetuloa mukaan somefestivaalille Facebook-tapahtuman kautta. Seuraa myös Instagram-tiliämme!

Pidämme alkuperäisestä festivaaliaikataulusta kiinni julkaisemalla kuva- ja  videomateriaalia festivaalin esityksistä. Luvassa on myös Pieni nukketeatterikeskustelu, striimattu esitys ja Festivaaliklubilla lauantaina 18.4. nautitaan ainakin hyvästä musiikista sekä yllättävästä ohjelmasta!


Vaasan kaupunginteatteri: Laaki ja vainaa -uutuusnäytelmä, sekä vappukonsertti verkossa | 18.4.ja 30.4.2020

Vaasan kaupunginteatteri haluaa tuottaa elämyksiä myös poikkeusaikana. Teatteri esittää huhtikuussa uutuusnäytelmän sekä vappukonsertin verkon välityksellä.

Uutuusnäytelmä Laaki ja vainaa on kahden näyttelijän tähdittämä toimistokomedia, jossa Veikko kavaltaa luihulta työnantajaltaan miljoonapotin. Samassa hänen toimistoonsa saapuu kutsumaton vieras, jonka todellisesta henkilöllisyydesta Veikko yrittää päästä selville. Nauruhermoja kutkuttava näytelmä nähdään ensi kertaa videotallenneversiona Vaasan kaupunginteatterissa.

Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Manu Havisalmi ja Ville Virkkunen. Ohjaajana työskentelee Vaasan kaupunginteatterin näyttelijä Ville Seivo. Videotaltioinnista, valoista ja äänistä vastaa Teemu Vähänen ja pukusuunnittelijana toimii Paula Varis. Lavastus ja tarpeisto on Jaana Ala-Lähdesmäen käsialaa. Rooleissa nähdään Oiva Nuojua ja Ville Seivo.

Laaki ja vainaa katsottavissa NetTicket-palvelun katselualustalla 18. huhtikuuta klo 19.00 alkaen.

Vappuna musisoidaan verkossa

Vappuaattoa voi juhlistaa Vaasan kaupunginteatterin vappukonsertin merkeissä. Esiintyjät tulkitsevat tunnetuimpia klassikkohittejä Vaasan kaupunginorkesterin säestämänä. Lavalla nähdään Kirsi Asikainen, Ville Härkönen, Toni Ikola, Emmi Kangas, Timo Luoma, Filip Ohls, Anna Pukkila ja Vesa Ania. Konsertin juontavat teatterinjohtaja Seppo Välinen ja näyttelijä Oliver Kollberg. Konsertin on kuvannut Teemu Vähänen. Äänitys on Sami Koiviston ja valosuunnittelusta vastaa Olli Haakana.

Vappukonsertti on nähtävissä NetTicket-palvelun katselualustalla 30. huhtikuuta klo 19.00 alkaen.


Tampereen Teatterikesä | 3.-9.8.2020

Tampereen Teatterikesä seuraa tarkoin viranomaisten linjauksia koskien koronavirustilannetta – näillä näkymin pääohjelmisto julkistetaan toukokuun lopulla
 
Maailma on valtavassa myllerryksessä tällä hetkellä ja epävarmuutta ja huolta on paljon ilmassa. Etenemme myös Teatterikesässä päivä ja viikko kerrallaan: seuraamme tarkoin viranomaisten linjauksia koskien  koronavirustilannetta ja toimimme annettujen määräysten mukaisesti. 

Toistaiseksi tavoitteena on järjestää festivaali tuttuun tapaan elokuussa, 3.-9.8.2020. Tiedotamme mahdollisista muutoksista kevään  edetessä.
 
Perinteisesti Pääohjelmiston ja Ohjelmateltan esitykset on julkistettu heti toukokuun alussa, mutta poikkeustilanteesta johtuen esitykset julkistetaan ja lipunmyynti käynnistyy tämänhetkisten suunnitelmien mukaan toukokuun lopulla. Ilmoitamme tarkemmasta ajankohdasta, kun se varmistuu.
 
Koronatilanne on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan suuresti meidän kaikkien elämään. Toivotamme kaikille voimia sekä luottamusta siihen, että kohtaamme jälleen – myös esittävän taiteen parissa.

https://www.teatterikesa.fi/ajankohtaista/paivitys-festivaalin-valmistelut-poikkeustilanteessa/

APURAHOJA JA AVUSTUKSIA

Ajankohtaiset apurahahaut löydät Apurahavahdista


European Cultural Foundation: Culture of Solidarity Fund | Deadline 27 April 2020

The Fund - set up in partnership with other foundations - is looking to support imaginative cultural initiatives - big or small - that reinforce solidarity and the notion of Europe as a shared public space in response to the current crisis and its aftershocks. Grants can be used for financing a wide range of activities ranging from seed money for entirely new initiatives to (co-)funding for scaling up already existing ideas to European level.  
Deadline: 27 April 2020.

The Fund has grants available in three amounts:  

  • ¤5.000 – 15.000 (5 - 10 awarded projects per submission round)
  • ¤15.000 – 30.000 (2 - 3 awarded projects per submission round)
  • ¤30.000 – 50.000 (1 - 2 awarded projects per submission round)

Grants can be used for financing a wide range of activities ranging from seed money for entirely new initiatives to (co-)funding for scaling up already existing ideas to European level. They can cover material costs, office costs, online co-working and communication tools, production costs, but also expert fees and staff costs.

Deadline: 27 April 2020

Read more about Culture of Solidarity Fund

HAKUJA

Aiemmin TINFO-tiedotteessa ilmoitettuja avoimia hakuja: www.tinfo.fi/fi/hakuja


ETC Podcast Open Call | Deadline 17 April 2020

What kind of thoughts arise when living in the middle of a global pandemic? How does Corona effect the daily lives of immigrants? We’re looking for monologues about Corona for a podcast series. We want to hear the perspectives of foreign-born authors, scriptwriters and playwrights who are living in the Nordic countries. Send your app. five-minute-long monologue to david(at)theatrecollective.com in Finnish, English or in your mother tongue. Deadline for the texts is Friday 17.4.2020. The chosen artists will receive payment/compensation.

More information: https://www.facebook.com/europeantheatrecollective/posts/3158023977552328

ETC etsii korona-aiheisia monologeja podcast-sarjaan

Millaisia ajatuksia elämä keskellä globaalia pandemiaa herättää? Miten korona vaikuttaa maahanmuuttajien jokapäiväiseen elämään? Etsimme korona-aiheisia monologeja podcast-sarjaan. Haluamme kuulla Pohjoismaissa maahanmuuttajina asuvien kirjailijoiden, näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien näkökulmia pandemian kanssa elämisestä. Kirjoita n. viiden minuutin pituinen monologi suomeksi, englanniksi tai omalla äidinkielelläsi ja lähetä se osoitteeseen david(at)theatrecollective.com viimeistään perjantaina 17.4.2020. Valituista teksteistä maksetaan palkkio.


Globe Art Point: Open Call for a Blog Article | Deadline 20 April 2020

Would you be interested in writing an article about your life as a foreign-born artist or cultural worker in Finland, during the Coronavirus outbreak? How has the pandemic affected your livelihood and/or your environment?  

Globe Art Point selects and publishes four blog contributions during April and May 2020. The blogs will be published on http://www.globeartpoint.fi/category/blog/. 150 euros will be paid for each published article. The recommended length of the article is 500 to 1500 words.  

Please send the proposed article with a short biography (max. 150 words) and a photo of yourself to info(at)globeartpoint.fi (subject: Blog - Corona) by 20th of April at 4pm.

The submissions will be forwarded anonymously to Globe Art Point's board members for selection.


Open Call for Field Kitchen Academy Educational Residency | Deadline 22 June 2020

FIELD KITCHEN ACADEMY Educational Residency near BERLIN, GERMANY 15 August - 9 September 2020

APPLICATION DEADLINE: 22 JUNE 2020, 23:59 CET

Open call for an educational residency with:
BILL FONTANA (composer and video artist),
HANS PETER KUHN (sound and visual artist),
SEBASTIAN MULLAERT a.k.a MINILOGUE (producer and DJ),
OVE HOLMQVIST (sound artist),
HANS ROSENSTRÖM (sound artist),
JI WOO & SUN WOO (Zen masters) and
PROF. DR. URSULA KOCH (Neurophysiologist).

Chef in Residence: EMRAH TAŞ

Selection committee: Peter Cusack, Ali M. Demirel, Juliana Hodkinson, Mario Asef and Ece Pazarbaşı.

The FIELD KITCHEN ACADEMY is an interdisciplinary educational residency programme that gathers artists/ creative minds, a resident chef and prominent experts from different fields together around a kitchen table through mind-opening acts and actions.

A total of 11 interdisciplinary residents will be selected to join the upcoming FIELD KITCHEN ACADEMY in its three modules. Curated by Ece Pazarbaşı, this year, under the title of THE CURIOUS LOOP, we will use the notion of loops-in-sound as a gateway to other concepts of repetition, offering a variety of individual and collective experiences. Loops represent a time that is suspended, which is a compressed source of the past, present and the future. The loop also oscillates between the known and the unknown; as for the viewer and listener it could unfold to a future of known (as it repeats the same material over and over again), but also it may relate to an unknown (as surprises are always welcome), and one never knows if the loop will be broken with an unknown sound or visual component - no matter how well defined and repeated the loop has developed in the past. If one cannot step into the same river twice, and if one opens to perception with all senses, what differences can we find in each loop?

Composed of three intertwined modules that allow for different durations in the residency, the program is open to application from all disciplines and all walks of life. The selected residents will have the opportunity of pursuing processes of experimentation, discussion, trial and error, the progression of knowledge, and know-how in working sessions during the first 3 weeks. The last half week will be the ‘simmering’ period where the residents are expected to do NOTHING but only LISTENING.

* for the Covid-19 measures at the Field Kitchen Academy /// The Curious Loop, please visit our website.

Location: GUTSHAUS WÜSTEN-BUCHHOLZ, Perleberg, Germany / app. 2 hrs. away from Berlin. Selected participants will be announced by 6 July 2020.     

FOR MORE INFO on content, location, fees & registration:
www.fieldkitchen-academy.org
www.facebook.com/fieldkitchenacademy

Our mailing address is:
fieldkitchenacademy(a)gmail.com


Naisasialiitto Unionin ja Ida Salinin kesäkotirahaston tutkija- ja taitelijaresidenssi | Haku 30.4.2020 mennessä

Haku Naisasialiitto Unionin ja Ida Salinin kesäkotirahaston tutkija- ja taitelijaresidenssiin, Villa Salinin huvilaan Lauttasaaressa, on avoinna 1.–30.4.2020. Residenssiä voivat hakea naistutkijat, sukupuolentutkijat, queertutkijat, feministiset taiteilijat ja vastaavat kulttuurielämän toimijat, tai näiden muodostamat ryhmät.

Residenssihakuohje


Share your story of absence and participate in the performance exhibition | Deadline 4 May 2020

Open Call: Share your story of absence and participate in the performance exhibition ‘You are where I am not and I am where you are not’.  

Where: NDSM Fuse, Amsterdam 
When: July 2020 
Deadline for applications: 04.05.2020  

How do we encounter a body that is not here? How do we touch one another without touching one another’s skin?  

We are both dance-artists working in the field of choreography and performance. Within the frame of an upcoming performance exhibition at NDSM Fuse/ Amsterdam and in collaboration with the Over Het Ij Festival Amsterdam North we are collecting stories of absence. The stories will not be manipulated by us but rather serve as a narrative landscape to the exhibition. They will be put in dialogue with the research we have been doing and the material we have been creating together. Our interest is to enfold ways of presenting different narratives on the topic of absence, presence and their interrelatedness through spoken and written text, movement and performance.

To participate in the project you can either:  

Write a letter to an absent other – the letter can be written in any language and should be no more than one page.

Create an audio recording of you telling a story of absence – the story can be told in any language and should be no longer than 2 minutes.

If you wish to express your story of absence in another form, e.g. a movement video, feel free to do so but limit it to no longer than 1 minute.  

Allow the following questions to stimulate your thoughts/imagination:

  • How do you encounter a body/person that is not there? And what do you share/imagine of the other?
  • How can you touch one another w/o touching one another’s skin?
  • How can the reality of the absent other pass into bodily sensation?
  • How does your imagination of the other create a presence for you?

When: Please send your material by May 4th, 2020 to imaginedchoreo(a)gmail.com

Unfortunately, we cannot financially compensate your contribution. However, as a token of our appreciation, you will each receive either a digital or printed copy of an archival artist booklet from the exhibition. With your consent, we would also announce the exhibition on our website and name all the participants involved.  

For further information to the project and to the participation in the exhibition have a look at the Open Call published on our website: https://imaginedchoreographies.com/news/


Esiintyjäryhmä maailman harrastajateatterifestivaaleille Monacoon 2021 | Haku 1.5.-1.8.2020

Suomen Harrastajateatteriliitto hakee esiintyjäryhmää ehdokkaaksi AITA/IATAN Monacossa 18.-27.8.2021 järjestettäville maailman harrastajateatterifestivaaleille.

AITA/IATA OFFICIAL WORLD FESTIVAL MONDIAL DU THEATRE MONACO -festivaaleille haetaan ehdokasta Suomesta 1.8.2020 mennessä. Hakijaryhmän tulee olla sujuvasti englanninkielen taitoinen. Valittavan esityksen tulee olla kansainvälisen yleisön ymmärrettävissä, kestoltaan maksimissaan yhden tunnin ja taiteellisesti korkeatasoinen.

Hakeminen ehdokkaaksi tapahtuu täyttämällä hakulomake hakuaikana ja lähettämällä sen mukana kokonainen tallenne esityksestä. Hakulomake on auki 1.5.-1.8.2020.
 
Lisätietoa festivaalista ja hakemisesta tästä linkistä.

KURSSEJA JA TYÖPAJOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja kursseja ja työpajoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Sooloillaan yhdessä -etäkurssi Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa | 1.-5.6.2020

Kurssin tavoitteena on perehtyä liikelähtöisen soolon tekemiseen ja samalla opiskella fyysisen teatterin ja klovnerian perusasioita. Miten voi säilyttää leikillysyyden yksin työskennellessä? Kuinka (klovni) voi kuvitella yleisökontaktin kameratyöskentelyssä? Viikon aikana tehdään tehtäviä, jotka opiskelija toteuttaa videoimalla. Työskentelyä voidaan henkilökohtaistaa kunkin opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. On mahdolisuus tehdä muutamia lyhyitä soolotehtäviä tai työskennellä laajemman, myöhemmin toisaalla toteuttavan soolon kanssa.

Opiskelu toteutetaan etäopetuksena. Päivittäin tehdään aamulla opettajan vetämänä harjoituksia yhdessä ryhmänä ja iltapäivisin tarkastellaan yhdessä kokemuksia ja havaintoja jaetusta videomateriaalista.

Opiskelija työskentelee joka päivä itsenäisesti. Opettajalta saa viikon aikana henkilökohtaista ohjausta ja palautetta omasta työskentelystä.

Kohderyhmä:
Kurssi on tarkoitettu joko aiemmin klovneriaan ja fyysiseen teatterin tutustuneille tai rohkeille ensikertalaisille.

Koulutuksen ajankohta: 1.6.2020 - 5.6.2020
Opetuskieli: suomi
Koulutuksen laajuus: 2 opintopistettä
Opetusaika: Päivä- ja iltaopetus
Opetustapa: Etäopetus, Verkko-opiskelu
Opiskelumuoto: Ohjattu opiskelu, Itsenäinen opiskelu, Verkko-opiskelu
Maksullinen: 30 euroa
Opettaja: Taina Mäki-Iso

Verkko-opetus:
ma 9.30-11.30
ti 17-18.30
ke 9.30-14
to 9.30-11
pe 10-15

Opintojakso sisältää henkilökohtaista ohjaamista yhden oppitunnin/osallistuja. Henkilökohtaisen ohjauksen aika ilmoitetaan erikseen valituille.

Opintojakso sisältää runsaasti itsenäistä työskentelyä.

Lisätietoja: Opintojaksolle valitaan ennakkotehtävän kautta korkeintaan 14 opiskelijaa.

Ennakkotehtävä:

1. Perustele miksi haluat tälle kurssille?
2. Mikä sinua erityisesti kiinnostaa fyysisessä teatterissa ja/tai klovneriassa?
3. Onko sinulla mahdollisesti jo idea omasta soolosta?

Vastausten pituus korkeintaan viisi (5) riviä/kysymys.

Opettaja:

FM Taina Mäki-Iso on erikoistunut fyysiseen teatteriin ja klovneriaan. Hän on toiminut opettajana esim. Teatterikorkeakoulussa, Nätyllä, Salpauksen sirkuskoulutuksessa ja Turun taideakatemiassa. Mäki-Iso on tehnyt kuusi klovnisooloa ja esiintynyt klovnina kotimaan lisäksi mm. Espanjassa, T¨ekissä ja Arabiemiraateissa. Hän on opiskellut klovneriaa ja komiikkaa opettajinaan mm. Philippe Gaulier, Pierre Byland, Ami Hattab, Norman Taylor, Giovanni Fusetti ja Angela de Castro.

Koulutuksen yhteyshenkilö
Taideyliopiston avoin yliopisto
Sähköposti: avoin(a)uniarts.fi

Lue lisää kurssista

TYÖPAIKKOJA

TINFO-tiedotteissa ilmoitettuja avoimia työpaikkoja löydät myös: www.tinfo.fi/fi/hakuja


Vaasan kaupunginteatteri hakee äänisuunnittelijaa | Haku 21.4.2020 mennessä

Haemme äänisuunnittelijaa/suunnittelevaa äänimestaria määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 1.8.2020 - 31.7.2022. Työpaikka on Vaasan kaupunginteatteri, Pitkäkatu 53 Vaasa.

Vaasan kaupunginteatteri on Vaasassa toimiva suomenkielinen ammattiteatteri, joka kuuluu keskisuuriin, täyskunnallisiin teattereihin. Talossa on kaksi salia: 370-paikkainen Romeo-näyttämö ja 120-paikkainen Julia-näyttämö sekä Ravintola Kulman näyttämö. Teatterin tuotanto on monipuolista, ja ohjelmistossa painotetaan musiikkiteatteria. Vaasan kaupunginteatteri tuottaa vuosittain 6-8 ensi-iltaa draamasta oopperaan.

Vaasan kaupunginteatteri tarjoaa äänisuunnittelijalle dynaamisen työympäristön ja monipuolisia suunnittelutöitä. Tuletko sinä osaksi vahvaa tiimiämme?

Kelpoisuusvaatimuksena on alan korkeakoulututkinto.

Tehtävän hoitaminen edellyttää vahvaa teatterialan tuntemusta ja laajaa osaamista esitystekniikan puolella. Toivomme hakijalta hyviä vuorovaikutustaitoja, yhteistyökykyä, organisointitaitoja, joustavuutta ja paineensietokykyä. Hyvät tietotekniset valmiudet ja musiikkiteatterin tuntemus katsotaan eduksi.

Tehtäväkohtainen palkkaus: Teatterialan työehtosopimus.

Haastatteluun kutsutut ottavat mukaansa alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset.

HUOM! Tiedustelut ainoastaan puhelimitse 14.-17.4.2020 klo 12-15: teatterinjohtaja Seppo Välinen, puh. 040 575 5231.

Vapaamuotoiset hakemukset ansioluetteloineen 21.4.2020 mennessä sähköpostitse: seppo.valinen (a) vaasa.fi.

Ilmoitus kuntarekry.fi -sivustolla.


Näytelmäkulma etsii toimitusjohtajaa | Haku 4.5.2020 mennessä

Näytelmäkulma etsii uutta toimitusjohtajaa – Nordic Drama Corner oy seeks a new CEO

The CEO of  Nordic Drama Corner has decided to leave after many years of loyal service, and we are seeking a new CEO for an exciting and challenging job in a cultural world under constant change.

Nordic Drama Corner is the largest theatrical agency in Finland, having its office in the lively Punavuori district in Helsinki. We represent many leading Finnish playwrights and we carry a broad selection of titles by major dramatists worldwide. We work closely with the entire theatre sector in Finland and we actively cultivate our extensive international network, based on long-standing presence in the field going back to the 1920s.

We are looking for a CEO who can perform the usual management functions in a small company, but also actively participate in the agency’s internal and external work on serving the playwrights and theatres, extending the markets, marketing and sales of Finnish and international drama and musicals by means of knowledge of the Finnish theatre world as well as Finnish and international drama. The managerial task will primarily be related to financial management, board service and meetings, management of our three person staff and development, administration as well as strategy work and business development.

The CEO of Nordic Drama Corner would ideally:

  • have an active interest in theatre and drama;
  • have a university degree in the related fields (this requirement can be compensated with a longer relevant professional experience);
  • have some practical experience in budgeting, contract negotiations and leadership;
  • be able to work in the Finnish, Swedish and English languages, command of other languages is a plus

The new CEO would preferably start in August 2020. Please apply by mail in English to Chairperson of the Board Ms. Jytte Due, jd(a)nordiska.dk by 4 May 2020.

If you have questions to the position offered please contact Board Member Fred Olav Johannessen, foj(a)nordiska.dk , or +4522807205.


twitter.com/tinfotweets

TINFO julkaisee ajankohtaisista teatterialan tapahtumista uutiskirjeen kerran viikossa.
Voit tilata TINFO-tiedotteet sähköpostiisi tästä.

Aiemmin ilmestyneet TINFO-tiedotteet.