20.01.2022

Jani Ahonen

Jani Ahonen, mitä kuuluu? 
Jyväskylän kaupunginteatterin lipunmyynnin vastaava Jani Ahonen kuvailee tämänhetkistä elämäänsä kuin päivänä murmelina. Esityskauden keskeytyessä niin Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa lipunmyyjät ovat joutuneet melkoiseen rumbaan, jossa lippujen myymisen sijaan palautetaan rahoja lipun ostaneille, postitetaan lahjakortteja tai siirretään lippuja myöhemmälle päivämäärälle – ja toivotaan, ettei niitä hetken päästä jouduta siirtämään uudestaan. Mitä tällä hetkellä kuuluu, Jani Ahonen?  
 
Jani Ahonen: Kiitos kysymästä, mutta odottamisen aikaahan tämä on. Odottelemme aluehallintoviraston päätöksiä, jotta tietäisimme, miten helmikuussa toimitaan. Vastasin nyt heti työn kannalta... mutta työasiat tahtovat pyöriä viikonloppuisinkin mielessä. Tämä on niin epävarmaa aikaa.  
 
Olen itse kymmenen vanhana aloittanut teatteriharrastuksen. Lapsena kiinnostus lähti varmaan siitä, että teatteria tehdessä pääsi aikuisten kanssa leikkimään. Taisi siellä olla lapsiakin, mutta minua innosti teatterissa ikärajojen hälventyminen, läsnä oleva leikki ja tarinan kerronta. Nämä kiehtovat minua edelleenkin. Näyttelemisestä kiinnostus laajeni iän myötä ohjaamisen ja tuottamisen puolelle, ja olen viimeisten kymmenen vuoden aikana saanut tehdä töitä niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin muun muassa Teatterikone Oskissa, Jyväskylän huoneteatterissa, Jyväskylän Teatteriyhdistys Kulississa, Laukaan Teatterissa ja Kanavateatterissa.  
 
Teatterin tekeminen on minulle elämäntapa. Sen kautta on tullut ystäviä, ja se on tarjonnut vastapainon arjelle. Opiskelin itseni kuitenkin ensin merkonomiksi ja sitten vielä kulttuurituottajaksi. Olen harkinnut tekeväni teatteria ammatikseni myös, ja kun ikää on vasta se 35, joitain väyliä myöten sitä voisi vielä kokeilla. Näytteleminen on kuitenkin pitkään ollut minulla mukana elämässäni.  
Se, mitä myyn, on intohimoni.
Jyväskylän kaupunginteatterissa olen ollut töissä tammikuusta 2019, ensin lipunmyyjänä ja elokuusta 2021 lähtien vakituisena lipunmyynnin vastaavana. Nautin työssäni siitä, että saan olla töissä teatterissa. Se, mitä myyn, on intohimoni. Jännitin aluksi asiakaspalvelutehtävää, mutta on jännää, miten olen kasvanut työhön kolmen vuoden aikana. Onneksi lähdin tähän. En tiedä olisiko minusta jotain muuta tuotetta myymään tai toimimaan muunkaltaisessa asiakaspalvelutehtävässä. Tässä on palkitsevaa nimenomaan työyhteisö ja asiakaskohtaamiset. Se, että saa asiakkaat tyytyväisiksi. Tämä työ on läsnäoloa. Sitä, että malttaa olla hetkessä ja kohdata jokainen ihminen erikseen.  
 
Ei minulta näytellessäkään jännitys ole yhtään hälventynyt vuosien saatossa, mutta näyttelijänä rooli suojaa sinua näyttämöllä. Asiakaspalvelijana huomaa, että on hyvä olla asiakaspalvelija-minä, mutta en osaa olla siinä roolissa täysin, koska asiakaspalvelu vaatii toisen kohtaamista omana itsenäni.  
Meiltä kysellään, tiedämmekö jotain, mitä mediassa ei kerrota, mutta ei hallitus meille valitettavasti ensimmäisenä kerro toimistaan.  
Pandemian iskiessä keväällä 2020, olin vielä määräaikaisessa työsuhteessa lipunmyyjänä Jyväskylän kaupunginteatterissa. Viikon ajan meillä oli tilanne päällä, jolloin näytökset peruttiin, mutta asiakkaat pystyivät käymään meillä lippuluukulla – kunnes laitoimme lapun luukulle ja ryhdyimme palvelemaan vain sähköpostitse ja puhelimitse. Se oli jännää aikaa, se viikko. Asiakkaat olivat selkeästi alkaneet lukea uutisia tarkemmin, mutta vielä samana päivänä, jolloin päätimme perua kaikki esitykset, saattoi joku käydä vielä aamupäivällä toiveikkaana ostamassa lipun illan esitykseen. Jos sitä aikaa vertaa tähän aikaan, niin se oli silloin kaikille uusi tilanne. Jouduimme kuitenkin juurta jaksaen selittämään mikä tilanne on. Nyt asiakkaat ovat tietoisempia siitä, miksi näin on. Että “tämä on nyt taas tämmöistä”. Lipunmyyjien lisäksi olemme infopisteen työntekijöitä. Meiltä kysellään, tiedämmekö jotain, mitä mediassa ei kerrota, mutta ei hallitus meille valitettavasti ensimmäisenä kerro toimistaan.  
 
Oli tuolloin todella isoa harmitusta ja epävarmuutta siitä, onko mitään mahdollisuuksia jatkaa tiettyjä tuotantoja. Phantom – Pariisin oopperan kummitus -musikaali oli todella suosittu. Sen poistumista ohjelmistosta asiakkaat pitkään harmittelivat. Siinä sitten selität, että kun tuotannot etenevät näin, ja niiden elinkaari on se tietty.  
Asiakkaat kyselivät koropassista jo ennenkuin se tuli käyttöön, että tuleehan se. Sitten se taisi olla käytössä kuukauden.  
Kun siirryin elokuussa 2021 lipunmyynnin vastaavaksi olin jo tottunut tähän menoon. Siihen, ettei tiedetä mistään varmasti. Siihen, että perutaan näytöksiä, siirretään lippuja, palautetaan lippurahoja, vaihdetaan lippuja lahjakorteiksi. Aaltoilevaan elämään. Siihen, että tupa on yhtäkkiä täynnä musikaalissa, ja muutaman päivän varoitusajalla tulee tieto, ettei koronapassi käykään matalanriskin tapahtumissa, ja yhteistuotannon ensi-ilta siirtyykin muutaman päivän varoitusajalla myöhempään hetkeen. Tämmöistä tämä on. Aaltoilevaa.  
 
Verrattuna syksyyn 2020 lipunmyynti lähti paljon paremmin täällä viime syksynä käyntiin, ryhmämyyntiäkin oli jonkin verran, tosin vähän vähemmän kuin aikaisemmin. Ihmisillä oli rokotuksia, ja uskalsivat lähteä yleisötapahtumiin. The Addams Family kiinnosti monen ikäistä yleisöä. Koronapassi otettiin todella hyvin vastaan Jyväskylässä, tällaista viestiä tuli aulahenkilökunnaltamme. Asiakkaat kyselivät jo ennenkuin se tuli käyttöön, että tuleehan se. Sitten se taisi olla käytössä kuukauden.  
 
Mutta kyllä olemme sen huomanneet, että ihmiset entistä enemmän viime tipassa tekevät päätöksiä. Seurataan tilannetta, ja pohditaan että uskalletaanko lähteä teatteriin. Olen voinut vain sanoa, että jos perutaan, niin ei me asiakkaiden rahoja pidetä – hyvityksen peruutetusta esityksestä saa. Viime aikoina monet ovat halunneet rahanpalautuksen, ymmärrän sen. Tosin he sanovat, että vaikka nyt otan rahat, tulen mielelläni taas heti kun tänne taas pääsee. Mutta on edelleen myös heitä, jotka haluavat vaihtaa lahjakorttiin. Alunperin lahjakortin voimassaoloaika oli vuosi, mutta päätimme vuoden 2020 lopulla, että voimassaoloajasta on parasta tehdä kertaheitolla kaksi vuotta. Asiakkaat ovat meidän puolellamme, ja se on kiva kuulla. Väsymystä ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta on paljon – kun kerta marketissa on niin paljon porukkaa, ja meillä taas olisi niin turvallista käydä.  
 
Oma jaksaminen on sekin aaltoilevaa. Raskainta tässä on ennustamattomuus. Viime viikon uutisoinneissa sanottiin, että viime perjantaihin mennessä pitäisi tulla aluehallintovirastolta päätös, ja sitten sitä ei tulekaan. Sitten kaivaa jostain uutisen, jossa ilmoitetaan, että päätös on tulossakin tälle viikolle. Aluehallintoviraston kotisivut ovat tulleet todella tutuiksi meillekin. Tässä jatkuvassa epätietoisuuden ja odotuksen tilassa oleminen, ja se, ettei pysty lupaamaan mitään on kaikista väsyttävintä. Tosin asiakkaat ymmärtävät, kun kysyvät, että miltä se nyt näyttää – onko kuukauden päästä näytös, ja minä voin vain sanoa, etten voi luvata mitään.  
 
Onneksi meillä on talossa optimismia. Tuotannot etenevät, jokaisella osastolla tehdään hommia, elämä jatkuu. Asiakkaat ovat tulleet meille yhä tutummiksi. Olemme käyneet paljon pidempiä keskusteluja. Ihmiset tykkäävät kertoa meille elämästään, meille on helppo puhua.  
Teatterin ja taiteen kaipuu on täällä Jyväskylässä suurta. 
Esitykset ovat tauolla Jyväskylässä näillä näkymin 31.1. saakka. Nyt on vaikea ennustaa tulevaa, mutta eihän tämä hyvältä helmikuun osalta näytä. Pelkään, että pitkälle päästään kalenterissa, ennenkuin tiedämme, miten helmikuu lähtee käyntiin. Siellä on ensi-iltoja ja esityksiä, jotka toteutuvat, kun se on mahdollista. Itse odotan keväältä pienen näyttämön esitystä Viimeinen ihminen, ja suuren näyttämön Vanhan naisen vierailu -esitystä, jossa teatterin pitkäaikainen näyttelijä Hanna Liinoja vierailee meillä. Olisi kiva nähdä myös teatterissa olevia vierailuja – ennen kaikkea: päästä teatteriin! 
 
Olen tässä aamusta vielä kotona. Lippumyymälä aukeaa klo 12. Hipsin siihen mennessä työpaikalle, ja katson, kuinka paljon on tullut lippujen palautuspyyntöjä, minkälaisista rahanpalautuksista on kyse, ja tarkistan sähköpostit. Lippujen siirtoja toiseen näytökseen on hyvä käydä kasvotusten tai puhelimitse. Kyllä myyntiäkin tapahtuu helmikuulle ja keväälle, mutta nyt ollaan vielä varovaisia. Tämä on melkoista päiväni murmelina -tyyppistä elämää parhaillaan.  
 
Kun esitykset tästä käynnistyisivät, niin samalla myös lipunmyynti pyörähtää vauhtiin. Teatterin ja taiteen kaipuu on täällä Jyväskylässä suurta. 
 
Jani Ahonen toimii Jyväskylän kaupunginteatterin lipunmyynnin vastaavana. Jyväskylän kaupunginteatterin Vuoden teatteriteko -tunnustuspalkinto myönnettiin marraskuussa 2021 teatterin koko henkilökunnalle. Teatteri juhlii tänä vuonna 60-vuotisnäytäntökauttaan.  
 
 
 

Sinua voisi kiinnostaa

Haastattelu Korona