03.02.2022

Jukka Korpi

Jukka Korpi, mitä kuuluu? 

Tukholmassa toimiva lasten- ja nuortenteatteriin erikoistunut UusiTeatteri viettää 20-vuotisjuhlavuottaan. Pandemia on koetellut pientä vähemmistöteatteria, Ruotsissa odotetaan täysien salien paluuta ja toivotaan, ettei varovaisuus ole tullut jäädäkseen, vaan yleisö uskaltaa suunnitella teatteria kalenteriinsa nyt kun maan hallitus poistaa kaikki rajoitukset 9.2.2022 lähtien. Kysyimme teatterinjohtaja Jukka Korvelta, mitä kuuluu?  
 
Jukka Korpi: Pientä stressiä tässä on, ei suinkaan tämän haastattelun takia, vaan ihan muusta syystä. Outoa aikaa tässä eletään. Jokainen päivä on jollain lailla outo ja hankala. Toisaalta tämä päivä on myös ollut erittäin hauska. Esitimme aamulla Aurinko nukkuu -teoksemme, joka meni hyvin, vaikka puolet yleisöstä perui tulonsa ja paikalla oli vain kolme perhettä. Normaaliaikoina se ei tuntuisi suurelta yleisöltä, mutta näinä aikoina se tuntui huomattavalta yleisöltä.  
 
Lähdin Ruotsiin 1980-luvulla opiskelemaan tanssia, ja tänne jäin. Jokainen tanssija tekee jossain vaiheessa tietenkin töitä myös teatterissa. Tein UusiTeatterille koreografian vuonna 2003, ja tämän jälkeen toimin näyttelijänä, tanssijana ja koreografina vuosien varrella. Tästä tuli kotiteatterini. Kun edeltäjäni Irma Kario ilmoitti jäävänsä eläkkeelle vuonna 2012, päätin hakea teatterijohtajan paikkaa. Minulla oli ideoita, ja halusin kehittää teatteria eteenpäin.  
 
UusiTeatteri täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Alkuaikoina toimimme enimmäkseen kiertävänä teatterina, ja toiminnan painopiste oli Västeråsissa ja Västmanlandin läänissä. Nykyään meillä on oma näyttämö Tukholman Vasastanissa, ja jatkamme kiertuetoimintaa ympäri Ruotsia. Minun johtajakautenani olemme muuttaneet parikin kertaa, ja nämä muutot ovat joka kerta edellyttäneet jonkinlaista toiminnan uudelleen käynnistämistä, on luotava uusia suhteita ja kehitettävä yhteistyötä uudessa ympäristössä. Tämä pandemiakin on edellyttänyt, että jollain tavalla aloitamme toimintamme uudestaan, ja ryhdymme kehittämään toimintaa uuteen suuntaan.  
Pandemiakin on edellyttänyt, että aloitamme toimintamme tavallaan uudestaan, ja ryhdymme kehittämään toimintaa uuteen suuntaan.  
Me olemme Ruotsissa luokiteltuna laitosteatteriksi, vaikka toiminnan puolesta meillä on enemmän yhteistä vapaiden ryhmien kanssa kuin esimerkiksi Riksteaternin tai Tukholman kaupunginteatterin kanssa. Täältä löytyy vapaita ryhmiä, jotka ovat meiltä paljon suurempia. Mutta rahoittajamme luokittelevat meidät tästä huolimatta niin sanotuksi ‘institutionsteateriksi’. Edustamme kansallista vähemmistöä - suomenkielisiä - joten saamme rahoituksemme niistä tuista, jotka on allokoitu kansallisille vähemmistöille. Meidän lisäksi mm. Pajalassa toimiva meänkielinen Tornionlaakson Teatteri sekä Kiirunassa toimiva Giron Sámi Teáhter saavat meidän lisäksi rahoituksensa samalta momentilta. Rahoitus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla viimeiset 20 vuotta, näin ollen meillä ei ole samoja lihaksia kuin läänin- tai kaupunginteattereilla.  
 
Mielestäni viime vuosina on ollut enemmän kiinnostusta suomen- ja kaksikielistä teatteritoimintaa kohtaan. Viime aikoina kentälle on tullut kaksi vapaata, ruotsinsuomalaista ryhmää, joten tarjontaakin on enemmän. Tietoisuus ja tarve on tätä mukaa kasvanut, mutta on tämä yhä teatterin tekemistä marginaalissa. Teemme kielelliselle vähemmistölle teatteria, silti esitämme kaikki näytelmämme myös ruotsiksi. Suomenkielinen esitystoiminta on kulttuuripoliittisesti tärkein tehtävämme, kuitenkin ruotsinkielinen yleisömme on niin paljon suurempi, että sille esittäminen on elinehto.  
 
Teemme myös kaksikielisiä esityksiä, tai paremminkin ruotsinkielisiä esityksiä, joissa on suomenkielisiä osioita... tai kuten täällä sanotaan, “suomea ripotellen”. Tilaaja ei aina tiedä, mille yleisölle hän on esitystä tilaamassa. Joka vuosi meillä on tilanteita, jossa järjestäjä on tilannut vääränkielisen esityksen, esimerkiksi tilannut suomenkielisen esityksen, mutta yleisössä ei olekaan yhtään suomenkielisiä. Olen itse ollut mukana tilanteissa, joissa tilaaja pyytää viisi minuuttia ennen esitystä, että voitaisiinko sittenkin esittää ruotsiksi. Niin nopeasti ei aina pysty asennoitumaan uudestaan, ja sitten vedetään suomeksi yleisölle, joka ei ymmärrä mitä me sanomme. 
 
Korona yllätti myös meidät keväällä 2020. Jouduimme perumaan kaikki esitykset ja vierailut. Pystyimme onneksi esiintymään huhtikuusta lähtien ulkona. Seuraavana syksynä meillä taas piti olla uuden esityksen ensi-ilta, jota olimme suunnitelleet pitkään ja jota varten näyttelijät oli palkattu – joten veimme esityksen ensi-iltaan saakka, mutta tämän jälkeen emme pystyneet sitä esittämään kuin ihan muutaman kerran kouluissa. Keväällä 2021 yleisötilaisuuksissa sai olla kerrallaan kahdeksan henkilöä, mikä tarkoitti, ettei kukaan tästä huolimatta käynyt esityksissä. Minäkin masennuin, vaikka olen muutoin positiivinen. Loppukeväästä pääsimme jälleen esiintymään ulkotiloissa, ja syksyllä saimme hyvin yleisöä esityksiimme.  
Tukholman kaupunki tukee lastenteatteritoimintaa avokätisesti. 
Tästä voimme kiittää osin Tukholman kaupungin tukitoimia. Tukholman kaupunki tukee lastenteatteritoimintaa avokätisesti. Kaupunki subventoi kouluja normaaliolosuhteissa maksamalla puolet koulujen pääsylipuista, pandemian aikana kaupunki on tukenut koulujen pääsylippukuluja jopa 80 prosentilla. On haluttu tukea oppilaiden mahdollisuutta käydä teattereissa, ja on myös haluttu tukea teattereita. Tämä on meille todella tärkeä tukimuoto.  
 
Olemme myös saaneet kahta eri koronatukea Ruotsin valtiolta. Ensin korvauksen menetetyistä lippu- ja keikkatuloista, sitten myös tukea esitysten digitalisointia varten. Tallensimme yhden esityksen kahdella kameralla. Näiden lisäksi valtion lomautustuki on ollut meille hyvin tärkeä. Jouduimme lomauttamaan koko henkilökunnan. Minä tein teatterijohtajana töitä 40 prosenttia normaalista työajastani, mutta palkkani laski vain seitsemän prosenttia. Työmäärä on kuitenkin vain kasvanut pandemian aikana, kun erilaisia hakemuksia ja uusia suunnitelmia on tehtävänä yhä enemmän. 
 
Tällä hetkellä meitä pieniä toimijoita koskevat rajoitukset tarkoittavat, että voimme ottaa esityksiimme 20–50 katsojaa, mutta katsojien välissä on oltava yhden metrin turvaväli, tai jos katsomossa on enintään kahdeksan hengen ryhmiä, ryhmien välissä on oltava yhden metrin turvaväli. Tätä metrin etäisyyssääntöä voi välttää vaatimalla koronapassia yleisöltä, mutta mikäli yleisössä on enemmän kuin 50 katsojaa, niin turvavälit sekä koronapassi on oltava käytössä. Nyt odotamme, että saamme lievennettyä rajoituksia 9.2.*  
Täällä on muun muassa hyvin järjestäytynyt lastenteatterikenttä, mikä mahdollistaa sen, että pääsemme esiintymään ympäri Ruotsia.
Monet paikat suosittelevat maskin käyttöä, mutta ei täällä niitä käytetä. Tunnelbanassa käytetään jonkin verran, etenkin ruuhka-aikana, me tarjoamme niitä lipputiskillä, mutta täällä ikään kuin ei haluta alentua niiden käyttämiseen. Tosin täällä kyllä ollaan tietoisia taudista, se on tullut hyvin lähelle. 
 
En aktiivisesti seuraa suomalaista teatterikenttää, mutta luen Teatteri&Tanssi-lehteä. Mikäli jotain voisin suositella täkäläisistä toiminnoista, suosittelisin Suomeen suurempaa järjestäytymistä ja yhteistyötä. Täällä on muun muassa hyvin järjestäytynyt lastenteatterikenttä, mikä mahdollistaa sen, että pääsemme esiintymään ympäri Ruotsia. Riksteaternin kaltaisen valtavan toimijan lisäksi täällä järjestetään useita erillisiä messupäiviä, joissa tilaajatahot pääsevät tutustumaan kiertue-esityksiin.  
 
Uskon, että pandemia jättää pysyvän jäljen. Koulut ja kunnat eivät uskalla tilata esityksiä, vaikka nyt jo voisivat. Täälläkin kansanterveyslaitoksen määräykset saattavat muuttua kuukauden tai parin päästä, ja päätökset tulevat todella myöhään. Digitaalisuus ei ole tämän jaman ratkaisu. Meidän on saatava liveyleisö takaisin.   
 
*Ruotsin hallitus ilmoitti torstaiaamuna 3.2., että kaikki rajoitukset puretaan 9.2.2022 lähtien, seuraten Norjan ja Tanskan hallitusten päätöksiä.   
 
 
Jukka Korpi on UusiTeatterin johtaja, koreografi ja ohjaaja, joka myös ajoittain näyttelee teatterin tuotannoissa. Ruotsin ainoa ruotsinsuomalainen laitosteatteri UusiTeatteri perustettiin 20 vuotta sitten, tuottamaan näytelmiä lapsille ja nuorille vahvistamaan ruotsinsuomalaisten identiteettiä ja kieltä. 
 
 

Sinua voisi kiinnostaa

Haastattelu Korona